Kaupallinen yhteistyö, Nespresso
Sisustuslehtiä ja -blogeja selatessa ei voi välttyä huomaamasta, että kokovalkoinen keittiö on passé. Pitäisi olla mattamustaa, harmaata peiliovea, puupintoja, aamiaiskaappia, nappi- tai nahkavedintä. Ei tarvitse olla kummoinen bingonpelaaja huomatakseen, ettei meillä ole elementeistä yhtäkään, vaikka keittiön remontista ei ole kulunut edes vuotta.
Vaikka kaikki mainitsemani trendit miellyttävät myös omaa silmää, en nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin valita kompaktiin kolmioomme tilantuntua ja valoisuutta lisäävän valkoisen. Olen kuitenkin puhunut myös tyylin toisesta puolesta. Välillä kokovalkoinen tila tuntuu leijuvalta ja vähemmän tunnelmalliselta. Keittiötä itseään en kuitenkaan tekisi toisin, mutta yhteen helposti muokattavaan kohtaan olen alkanut harkita pientä muutosta – välitilaan.
Ajatusleikki välitilan muutoksesta alkoi siitä, kun vanhempieni remontista jäi satsi kaunista fasettihiottua subway-laattaa. Mallilaatta on nojaillut muutaman viikon tasoilla ja samalla kuin ruoka, on keittiössä hautunut ajatus välitilan laatoittamisesta.
En ihmettele ollenkaan, etten vuosi sitten, kun myimme edellistä kotia, ostimme nykyistä, suunnittelimme remonttia ja koordinoimme vauva kädessä muuttoa, pystynyt maalattua välitilaa kummoisempaan päätökseen. Mutta oikeastaan hyvä, etten pystynyt: maalattu välitila on tyylisemme myös sellaisenaan ja toisaalta se on paras mahdollinen pohja ideoida rauhassa mahdollista laatoitusta nyt, kun kokonaisuus ympärillä on valmiina. Yksi hyödyllisimpiä oppeja edellisen kotimme keittiöremontista on, että välitila on kevyt päivittää, eikä se vaadi, toisin kuin virheellisesti aikaisemmin luulin, keittiökaapistoihin kajoamista.
Subway-laatta olisi toki valkoinen sekin, mutta pinnaltaan kiiltävä ja kolmiulotteinen kontrastiksi mattapintaisille oville. Sekin on mahdollista, että käymme vielä katsomassa muitakin laattoja, sillä eipä materiaalia kovin paljoa yhteen välitilapätkään tarvita.
Jos palaan vielä hetkeksi keittiötrendeihin, minusta aamiaiskaappi on loistava keksintö ja tervetullut uutuus keittiötoimittajien tarjontaan. Tähän keittiöön en ratkaisua kuitenkaan kaipaa (ei sillä että se mahtuisikaan), vaan minusta kokovalkoisessa keittössä saa olla tasoilla eloa. Erityisesti tätä mieltä olen tyylikkäistä pienkoneista, teräksisistä varsinkin.
Olen pitkään tehnyt yhteistyötä Nespresson kanssa ja nyt kahvikoneemme päivittyi uuteen Creatista Plus -malliin. Sain Instagramissa toiveen kertoa uutuudesta tarkemmin ja sen teen mielelläni ja täydestä kofeiinilla sykkivästä sydämestäni. Nespresso Creatista Plus on ennen kaikkea ammattimaisen kahvilamainen: sen hyöryputki vaahdottaa maidon juuri toivotun lämpöiseksi ja halutun kuohkeaksi. Kahvijuomavaihtoehtoja on kahdeksan espressosta cappuccinoon ja flat whiteen. Kahveista tällä kertaa oli käytössä erityisesti maitokahveihin sopivat Limited Edition -maut, Barista Chiaro, Barista Scuro ja Barista Corto.
Kaikista ilahtunein olen ammattimaisen kahvikoneen helppokäyttöisyydestä: laite on samantien napinpainalluksella käyttövalmis, vaihtoehdot skrollaantuvat selkeästi näytöllä ja kone puhdistaa itse itsensä automaattisella puhdistustoiminnolla. Samoin kone huolehtii, että kalkinpoisto todella tehdään, kun sen aika on, tai muuten kone ei enää suostu valmistamaan kahvia. Tästä kuittailin heti miehelleni, sillä arvatkaa vaan, kuinka kauan edellinen koneemme odotti kalkinpoistoa, turhaan, joten tykkäsin heti uuden laitteen topakasta asenteesta: miksi nalkuttaa vaimona, kun kahvikone voi tehdä sen puolestasi.
Oman kokemukseni mukaan Nespresson kahvi itsessään on ihan yhtä hyvää tulee se mistä tahansa heidän laitteestaan, mutta erityisesti maitokahvien ystäville ja hifistelijöille Creatista Plus antaa minusta merkittävän lisäarvon. Teräskannussa lämmitetyn ja vaahdotetun maidon kanssa voi kotibaristakin harjoitella omia latte art -taitojaan. Loppuun vielä yksi workshopissa baristalta oppimani vinkki (kutsutaan häntä nyt vaikka George Clooneyksi): jos tykkäät maustaa kahvia joulunaikaan esimerkiksi kanelilla tai kardemummalla niin kuin minä, kannattaa ensin tehdä kahvi, sitten ripotella mauste kahvin creman päälle ja lopuksi vasta kaataa maitovaahto.
Keittiön tasolla on muutakin mieluisaa, matkamuisto Madridista. En tiedä, mikä Pinterest-tutka minulle on kehittynyt, mutta niin vain sattumalta löysin miljonaakaupungin yhdeltä sivukadulta maailman hurmaavimman ja omantyyliseni herkkukaupan, Cristina Orian. Paperikassissa säilytän kahvikapseleita ja kun juusto- ja suklaakeksit on syöty, aion täyttää purkit muilla vastaavilla herkuilla, niin vieraille voi aina nostaa kahvin kanssa tarjolle jotain. Tässä siis vielä yksi Madridin-osoite muistiin: Cristina Oria, Calle Conde Aranda 6, Salamanca.
Onko teillä ajatuksia välitilasta: valkoinen tiililadonta, jokin muu laatta vai nykyinen maalattu seinä?
Valkoinen tiililadonta toimii tietty aina, mutta ehkä omaan makuun kokonaisuus olisi hieman liian kokovalkoinen. Oletko miettinyt marmorilaattaa, samaan tyyliin kuin Valkoisen Harmajan Suvilla? Tykkään myös välitilasta ihan maalattunakin tosi paljon, valkoisen lisäksk joku vaalea greigen tai maitokahvin sävy voisi olla tosi herkullinen!
Valkoinen tiililadonta toimii tietty aina, mutta ehkä omaan makuun kokonaisuus olisi hieman liian kokovalkoinen. Oletko miettinyt marmorilaattaa, samaan tyyliin kuin Valkoisen Harmajan Suvilla? Tykkään myös välitilasta ihan maalattunakin tosi paljon, valkoisen lisäksi joku vaalea greigen tai maitokahvin sävy voisi olla tosi herkullinen!
Sorry, tuli kaksi kertaa kun huomasin typon juuri kun klikkasin ”lähetä”, ja yritin korjata sen…
Moi Noora! Ei haittaa tuplakommentit, ihana kun ideoit kanssani. :) Olen itse asiassa pyöritellyt juuri mainitsemiasi vaihtoehtoja! Harmaankirjava marmori toisi vielä vähän enemmän eloa valkoiseen ja koen, ettei marmorikiintiöni edes ole vielä täynnä. Marmoria olen pikkaisen epäröinyt vain sen takia, että ruokapöytämme on jo marmorikuvitoitua kvartsia, että olisiko toinen marmoripinta keittiö- ja ruokailutilaan liikaa. Mutta ehkä ei, kun pöydässä marmori on vaakatasolla ja välitilassa pystyssä, ja välissä on kuitenkin käytävää. Ja välitilaan voisi ottaa hieman erilailla kuvioitua marmoria, tai tässä tapauksessa budjettivaihtoehtona marmorikuvioitua laattaa arvokkaan aidon sijaan. Suvin välitila on todella onnistunut ja inspiroiva esimerkki!
Maalaus on varteenotettava vaihtoehto sekin! Se olisi ainakin kevyt toteuttaa ja tarvittaessa pinnan saisi takaisin alkuperäiseksi. Tällä hetkellä kallistun hieman enemmän laatoittamisen suuntaan siksi, että välitilasta tulisi pitkäikäisempi ja pinnaltaan poikkeavampi, mutta maalauskin pyörii ehdolla. Kiitos paljon hyvästä konsultaatiosta! Uskon ja toivon (ja varsinkin mieheni toivoo), ettemme alkaisi yhteenkään projektiin enää ennen joulua, mutta kypsyttelyä jatkamme aktiivisesti ja lupaan pitää teidät kartalla. ;)
Kiva jos sait kommentistani tukea ajatuksillesi! Ymmärrän miestäsi, ihanaa varmasti muuton ja remontin jälkeen vain olla ja nauttia siitä mihin on jo päästy!
En usko, että marmorikuviota olisi liikaa, varsinkin jos löytyisi hyvin samantyyppinen kuviointi kuin ruokapöydässä, vaan se ehkä toisi kivaa yhtenäisyyttä. Pöytä kun ei tosiaan ole ihan tasoissa kiinni, vaan on tila on kivan ilmava. Kerro muuten jos löydät jonkun kivan marmorijäljitelmälaatan! Kiinnostaisi todella, koska haaveilen marmorista, mutta pelkään saavani siihen kauheita tahroja… Joku yhtä tyylikäs, mutta helppohoitoisempia vaihtoehto olisi siis ihan huippu löytö, ja esimerkiksi teidän ruokapöytää ra-kas-tan!
Meidän keittiössä on muuten tiililadontana valkoinen laatta, mutta siinä on kohokuviota (edellisen asukkaan valitsema), ja inhoan sen puhdistamista, koska lika tarttuu siihen kohokuviointiin ja saumoihin. Eli haaveilen pelkästä maalista tai vaihtoehtoisesti tiiviisti ladotusta lastoituksesta, jossa on vain vähän saumaa. Onneksi ei ole budjettia remppoihin tulevien häiden takia, koska muuten saattaisi mennä vaihtoon välitila, tasot, keittiön ovet… Ja tämä pelkästään keittiössä, muista tiloista puhumattakaan XD. Tulee kalliiksi tämä sisustusrakkaus, toivottavasti mun menossa olevien sisustusarkkitehtuurin opintojen myötä karttuu taito tehdä pitkäikäisiä ja ajattomia valintoja, jotta ei tarvitse kovin usein omaa kotia rempata!
Meillä on välitilassa tiililaattaa valkoisena ja olen kyllä tykännyt siitä! :) (ja toivottavasti kohta marmoria tasoissa). Asunnossa, joka meidän piti ostaa, oli juuri tuollainen kolmiulotteinen ja kiiltävä tiililaatta (nykyisessä matta ja tasapintainen) ja itse kyllä valitsisin sen! Mielestäni toisi teidänkin keittiöön kivaa kotoisuutta! <3 Myös varmasti marmorilaatta voisi toimia. Ihana toi Nespresson uusi kone.
Ihanaa, jos saat pitkään toivomasi marmoritason pian keittiöön. Lopputuloksesta tulee varmasti tosi upea. Kiitos Sanna, kaipasinkin hovisuunnittelijan mielipidettä. ;) Jos päädymme subway-laattaan, niin sitten valinta on ehdottomasti tuo fasettihiottu, koska kolmiuloitteisuutta ja pintaa keittiömme juuri kaipaa. Mutta luulen, että joudun käymään vielä laattakaupoilla ollakseni ihan varma valinnasta. Marmori houkuttelee myös, mutta silloin kuvioinnin pitäisi olla joko tarpeeksi sama tai tarpeeksi eri kuin pöytä, jotta lopputulos ei näytä sillisalaatilta. Budjetissakin pitää pysyä, mutta jos en väärin muista, laatoissa löytyy ihan tyylikkäitä marmorijäljitelmiä, sillä nyt emme ajatelleet satsata aitoon. Jäädään funtsimaan. Se on, tulethan kahville! <3
Täältä peukku tiililadonnalle! Meidän uudessa kodissa on myös valkoinen kiiltävä tiililadonta. Ajaton ja klassinen, mutta ei tylsä. :)
Kiitos mielipiteestä, Alissa! Olen tismalleen samaa mieltä siitä, miten tiililadonta on klassisen ajaton, mutta kuitenkin pintana kiinnostava ja tyylinä tässä päivässä kiinni. Ihana kuulla, että olet ollut omaasi tyytyväinen. Tulee tiililadontaa meille tai ei, tyyli kuuluu ehdottomasti suosikkeihini. :)
Laattojen saumojen pesu lieden takaa, ei kiitos!
T. Sileiden välitilojen kannattaja
Moi Tiina, kiitos hyvästä huomiosta! Luulen, että tässä asiassa ihmisillä on hyvin yksilölliset kokemukset. Minä en pitänyt edellisen kotimme remonttia edeltänyttä laattaa vaikeana siivota. Enkä pidä maalattua seinääkään, vaikka taas siitä olen itse saanut paljon kyselyitä, että onko maalatun pinnan kanssa ihan mahdoton elää, kun se ei ole niin helposti pyyhittävä kuin laatta. Eli hyvinkin erilaisia kokemuksia ja ennakkoluuloja. :) Mutta se on kyllä totta, että mitä vähemmän saumoja, sitä parempi. Pätee myös kylpyhuoneessa, saumojen fani en ole minäkään. Helppohoitoisin välitilapinta on varmasti lasi.
Myönnän, että olen tervehtinyt riemulla värikkäämpien keittiöiden paluuta. Meidän keittiömme on kokovalkoinen, ja tuntuu, että kaappien ovia saa olla koko ajan pyyhkimässä, koska niihin tuntuu tarttuvan kaikki. Välitilan laatta on valkoinen, rosoinen, ja rosoihin tarttuu kaikki. Ja ne saumat, ihan painajaista. Keittiön rempanneet edelliset asukkaat elivät noutopizzalla, joten he eivät kauheasti miettineet käytännöllisyyttä ja puhdistettavuutta. Jos nyt remppaisin keittiön, päätyisin varmaan harmaisiin oviin, 50-luvun tyylisiin vetimiin (koko kaapisto saisi olla sellainen kokopuinen, 50-luvun tyylinen, jossa kehikko näkyy) ja haluaisin välitilaan jonkin oman valokuvan pleksin alle mustavalkoisena. Näin sellaisia jossain lehdissä ja olivat todella kivan näköisiä. Kuvan pystyy halutetessaan helposti myös vaihtamaan. Nykyisen kivitason säilyttäisin (ehkä edelliset asukit päätyivät siihen, koska kivitasolle pystyi näppärästi laittamaan kuuman pizzan?), koska se on paljon ruokaa laittavalle ja leipovalle todella kätevä.
Samaa mieltä! Vaikka olen itse vähän tällainen kokovalkoiseen luottaja, klinisyys ei kuitenkaan puhuttele ja on ihana nähdä markkinoilla monipuolinen kattaus erisävyisiä keittiöitä. Leikittelen usein ajatuksella, että minkälaisen keittiön remontoisin isoon taloon – tuskin todellakaan näin pelkistetyn. Siinä on vain vissi ero, että meidän koko asuntomme on suurin piirtein samankokoinen kuin ison omakotitalon pelkkä keittiö. ;) Nyt kriteerinä oli saada keittiö sulautumaan muuhun kotiin ja tuntumaan mahdollisimman avaralta, kun taas isommassa kodissa keittiö saa minusta olla reiluummin keittiö: kodikas ja muusta kodista erottuva. Tykkään todella paljon harmaan keittiön ajatuksesta. Tuolla suunnitelmalla tulisi aivan varmasti persoonallinen ja lämminhenkinen köökki. Tarkoitatko kehikon näkymisellä tätä tyyliä: http://www.nixi.fi/attachments_woauth/flexslider/5.jpg ? Jos, niin fanitan aivan samaa! Haaveilin siitä jo tähän kotiin, mutta keittiön hinnan saa niin nopeasti tuplattua, jos lähtee yhtään haastavimpiin ratkaisuihin. Vielä ei ollut meidän aika panostaa niin isoa summaa keittiöön, mutta haaveita pitää olla. Kivitaso kannattaisikin säilyttää, ne ovat käteviä ja usein tosi kauniita oikean kaapiston kanssa. Keittiön käyttö kyllä vaikuttaa valintoihin, kuten noutopitsatapauksesta huomaamme. :D
Kyllä, juuri tuollaista tyyliä tarkoitin! Titta puhut, että kyllä keittiöratkaisuihin voisi polttaa rahaa vaikka kuinka paljon. Esim. Pohjanmaalla on pieniä yrityksiä, jotka tekevät noita kaapistoja käsityönä kokopuusta, ja jos ja kun voitan lotossa, sijoitan sellaiset sekä kesäpaikalle että kaupunkikotiin (minulla ei ole asumiseen liittyviä unelmia, joita muutama kymmenen miljoonaa eivät ratkaisisi).
Täällä myös ilmoittautuu välitilan-saumojen-jyystämisen-lieden-takaa-kiintiönsä täyttänyt, nykyään marmorilevynsä puolihuolimattomasti pyyhkäisevä keittiön hengetär.
Auts, te kyllä nyt muistutitte aika oleellisesta käytännönasiasta. Kiitos! En rehellisesti sanottuna ollut miettinyt siistinäpitämisen puolta. Itse en kokenut edellisen kotimme remonttia edeltänyttä välitilalaattaa epäkäytännöllisenä, mutta toisaalta laatta olikin iso ja tumma, kun nyt taas saumat olisivat valkoiset ja saumaa olisi enemmän. Toisaalta kuten yllä toisessa vastauksessa kirjoitin, välitilan siisteys on minusta asia, johon ihmisillä on ihan hirveän erilaisia standardeja. Itse en oikein ole koskaan paininut välitilan siisteyden kanssa, vaikka kokkaan paljon, mutta huomaan keskusteiluista, miten paljon se puhututtaa. Esimerkiksi välitilaan nojaavista tauluista sain heti kysymyksen, että miten ne pysyvät puhtaana. Itse en ollut edes ajatellut asiaa niin, etteivätkö ne pysyisi siistinä, ja ainakaan minä en ole kokenut niitä ollenkaan likaantuviksi. Mutta vaikka näytän olevan tässä asiassa ihmeen suurpiirteinen, on puhtaanapito totta kai asia, joka täytyy ottaa huomioon. Jos päädymme laittamaan subway- tai muuta vastaavaa laattaa, täytyy asiaan vain valmistautua henkisesti.
Yhtenäinen marmorilevy olisi ehkä kaikista täydellisin ratkaisu ikinä! Kuulostaa niin unelmien keittiöltä, että näen sinut hyvin Tuhkimo-henkisenä hengettärenä vain kevyesti pyyhkeisemässä pintaa ohi tanssahdellen. :D Ihanaa! Meillä ei valitettavasti ole aitoon marmoriin riittävää budjettia tämän pikku rempan suhteen, mutta voisin vähän tutkia markkinoita, saisiko mistään tyylikästä jäljitelmää levynä. Kaunis kiitos inspiraatiosta! :)
Kuten tiedätkin, meilllä on juuri tuo valkoinen subway-laatta tiililadonnalla. Tykkään siitä edelleen tosi paljon ja minusta se on oleellinen osa valkoista keittiötämme. En ole kokenut saumoja lieden takan hankaliksi, tapanani on pyyhkäistä seinä paiston jälkeen heti rasvoista – puhtaalla sieniliinalla toki. Likaiset rätit tuhrivat saumat, sitä moni ei tule ajatelleeksi.
Saumojen väristä. Minusta tiililadontaan sopii pikkuisen tummempi kuin valkoinen sauma. Se tuo laatan paremmin esille. Meillä taitaa olla marmorinvalkoinen, joka on vaaleanharmaata astetta vaaleampi. Jos olisin päässyt itse valitsemaan sauman, olisi ottanut vielä astetta tummemman eli vaaleanharmaan sauman.
Ja minä peukutan tietysti ehdottomasti tuota subway-valintaa!
Moi Anne! Teillä on valtavan kaunis keittiö, ja kuten sanoit, tiililadonta muuten on todella oleellinen osa kokonaisuutta. Ei ole koskaan tullut mieleenkään ajatella teidän kokovalkoista keittiötä kolkkona, mihin välitila (ja tietysti ihanat pienesineet ja stailaukset) vaikuttaa merkittävästi.
Pidin meidän entisessä kodissamme tosi paljon maalatusta välitilasta, mutta silloin keittiö sijaitsi toisin päin suoraan olohuonetta vasten ja tasokin oli kirjavaa marmoria, joten kaikki näytti vähän erilaiselta. Nyt kaipaan välitilaan struktuuria ja kontrastia, joten päätös laatoittamisesta on ainakin ihan varma. Minäkään en usko, että puhtaanapidosta tulee ongelma, mutta tosi hyvä se on tiedostaa ja huomioida, joten siitä kiitos lukijoille. Ja todella: sen olen huomannut kantapään kautta, että myöskään maalattua välitilaa ei kannata vahingossakaan pyyhkiä likaisella rätillä, sillä silloin tilanne vain pahenee.
Saumaus todella vaikuttaa sekin merkittävästi tyyliin. Minusta molempi parempi: jos haluaa korostaa teollista ilmettä, toimii tummempi sauma paremmin, jos taas pitää ilmeen rauhallisena, on vaalea hyvä vaihtoehto. Luulen, että omaan makuuni sopii valita mahdollisimman laatanvärinen sauma. Kylppärissämme minua häiritsee, että laatta on tumma, mutta sauma vaalea.
Ihana, että annoit mielipiteesi. Arvostan sitä kovasti. Luulen, että olen nyt tehnyt päätökseni, palaan siihen mahdollisimman pian. ;)
Hei, ”sementtiseinä” on yksi vaihtoehto,, esim Laattapisteen Castello Grey iso laatta on aika mielenkiintoinen.
Kiitos Merja hyvästä vinkistä! Niin onkin vaihtoehto ja hyvä sellainen onkin. :) Rakastan mikrosementtiä ja kaikenlaisia harmaan eläväisiä pintoja ja laattoja. Huono puoli tässä on, että koen oikeanlaisen harmaan tai hiekan sävyn löytämisen suorastaan painajaismaisena. Olen kokoenut niin monta pettymystä ja yllätystä, etten ole varma, haluanko elämässäni valita enää yhtäkään harmaata. :D Erityisen hankalan tilanteesta tekee se, että sävyn ei pitäisi olla yksin hyvä välitilassa, vaan sen pitäisi sopia kotimme muihin harmaisiin: mattoihin, tauluun, kaapistoon ja niin edelleen. Tästä syystä olen tässä kohtaa kallistumassa valkoiseen.
Hei, tässä yksi vaihtoehto välitilan, löytyy kiiltävänä ja mattana, kahdessa eri koossa :)
https://www.varisilma.fi/tuote/carrara-matt-23080-75×15-carrara-matt-23080-75×15/
Ihana! Kiitos paljon vinkistäsi. Todella potentiaalinen vaihtoehto, jos päädymme marmorikuvioituun. :)
Meillä oli edellisessä kodissa maitolasi välitilassa, ihan paras vaihtoehto, niin helppo pitää puhtaana. Nyt meillä on rosterilevy, sekin on todella helppo pitää siistinä. En enää koskaan halua laattoja keittiön välitilaan, jos vaan voin siihen itse vaikuttaa. Suosittelen miettimään näitäkin vaihtoehtoja! Ps. Ja laseja saa siiis kiitävänä, mattana, eri sävyissä
Kiitos vinkistä, Johanna! Levy on ihan varmasti kaikista käytännöllisin vaihtoehto. Erityisesti lasi on niin helppo pyyhkiä puuhtaaksi, ettei tottakaan. Pidän myös itse välitilalevyistä, sillä niillä saa todella siistin, rauhallisen ja virtaviivaisen ilmeen aikaiseksi. Jos keittiömme olisi toisenlainen, voisin hyvinkin päätyä juuri lasiin. Taas nyt kun keittiömme on jo valmiiksi hyvin pelkistetty, kaipaan välitilaan pintaa ja struktuuria. Huomaan, että laattojen puhtaanapito ei ole monenkaan mieleen, mutta en ole toistaiseksi kokenut sitä haasteena. :)
Huomenta!
Annan ääneni valkoiselle laatalle tiililadonnalla, sitä minä laittaisin.
Mutta tuo kahvinvalmistusvinkki oli loistava! Piti heti postauksen luettuani kaivaa piparkakkumaustetta kaapista ja kyllä erinomainen Nespresso-kahvi hyppäsi ihan uudelle tasolle.
Kivaa viikkoa!
Kiitos Minna äänestäsi! Saan teiltä aina niin hyvin tukea päätöksenteolle. :) Hei ihana kuulla! Ja minä taas puolestani kiitän sinua piparkakkumausteen vinkkaamisesta. Olen lisännyt yleensä kanelia, mutta kaikkien jouluisten mausteiden sekoitus kuulostaa vielä paljon paremmalta. Miten en ole huomannut, että markkinoilla on valmis sekoitus niin Santa Marialta kuin Meiralta. Heti ostoslistalle! Kiitos samoin, jäädään jännäämään ensilunta. :)
Meillä on ollut tiililadontaa tuon tyylisellä laatalla sekä keittiössä, vessassa että kylppärissä jo kahdeksan vuotta. Enkä ole kyllästynyt yhtään. Lattiassa märkätiloissa on 10×10 terrakotan väristä mattapintaista laattaa. Suosittelen valkoiselle laatalle kaveriksi harmaata saumaa, ei lika näy niin paljoa kuin valkoisessa, joka kellastuu. Sauman sävyn voi poimia vaikka kvartsipöydän harmaasta…
Tosi kiva kuulla onnistuneita kokemuksia! Aloin itse miettiä ihan samaa, että tiililadonta taisi alkaa nousta juuri noihin aikoihin. Taisitte itse asiassa olla vielä aikaanne edellä. Siitä klassisen tyylin huomaa, että se kestää niin hyvin aikaa, ettei remontin valmistumisvuotta pysty sanomaan, vaan lopputulos tuntuu ajankohtaiselta pitkään. Pidän myös siitä, että samat laatat tuovat teillä jatkumoa eri tilojen välille. Tosi onnistunut valinta. :) Saumojen väristä: olen huomannut, että tässä oma fiilikseni poikkeaa teidän ja ammattilaisten linjasta. Vaikka tiedän, että saumaan kannattaisi valita vähän tummempi sävy, en omassa keittiössä halua korostaa saumoja vaan valkoisten laattojen kanssa haluan valkoisen sauman ja tummien kylppärin laattojen kanssa olisin halunnut ihan tumman sauman, en vaan päässyt sitä itse valitsemaan. Onneksi freesaamiseen on olemassa Saumafix-kynä, jos saumat ajan kanssa kellastuvat. Kiitos paljon avustasi päätöksenteossa! Näyttää siltä, että olemme päätymässä tiililadontaan, mutta hitusen erilaiseen. ;)