Perinteistä televisiota en katso enää oikeastaan ollenkaan, enkä muuten juuri koskaan leffojakaan. Niin ylivertaiseksi koen tämänhetkisen sarjatarjonnan. Meillä on miehen kanssa aina vähintään yksi yhteinen ja yksi oma sarja kesken, jotta katsottavaa löytyy joka tilanteeseen (kuulostipa todella sohvaperunamaiselta, mutta järjestely toimii). Onni on muuten samanlainen sarjamaku. Avioliitossamme ei tarvitse taistella kaukosäätimestä, vaan Netflix on suhteemme vallan rakastettu kolmas pyörä. Listasin alle mainitsemisen arvoiset Netflix-kokemukseni. HBO-sarjat jätän toiseen kertaan.
Mad Men
Erinomaisesti käsikirjoitettu, puvustettu ja lavastettu sarja saa minulta kaikkien aikojen parhaan draaman palkinnon. Mad Men hurmaa ihan jokaisella osa-alueella tapahtumapaikka New Yorkista 60-luvun mainostoimistomaailmaan ja karismaattiseen Don Draperiin. Mad Men on ainoa tuotanto, joka löytyy kotoamme myös dvd-boksina, joten en itse asiassa ole katsonut sarjaa Netflixin kautta, mutta sieltä se löytyy.
Sons of Anarchy
Siinä missä Mad Menin newyorkilainen mainostoimistomaailma on itselle ihan päivän selvä ihanne, on moottoripyöräjengin meno omasta elämäntavasta niin kaukana kuin olla ja voi. Mutta niin vain kävi, että koukutuin sarjaan melkein pahemmin kuin mihinkään muuhun. Yhdistä tuntien imetysmaratonit ja huono talvisää, niin saat käsityksen, kuinka monta tuntia katsoin Sons of Anarchyä äitiyslomani alussa putkeen. Intensiivisen seuraamisen johdosta hahmot ja tapahtumat menivät todella ihon alle. Älä silti tee niin kuin minä tein: säästä sarja, jossa raa’alta rikollisuudelta ei säästy edes yhteisön vauva, johonkin muuhun kuin synnytyksenjälkeiseen aikaan.
Gilmore Girls
Gilmore Girls taas on täydellisistä täydellisin äitiyslomasarja, joka ei onneksi edes lopu ihan heti kesken. Erityisesti tytön äitinä sarjan mainio äiti-tytärsuhde on mielekästä katsottavaa. Oman mausteensa sarjaan tuo koomiset hahmot, eikä vähiten neuroottinen hienohelmainen isoäiti. Hyväntuulinen sarja ei kuitenkaan ole vain hömppää, vaan jokainen jakso pitää aivot skarppeina terävällä dialogilla ja loputtomilla populaarikulttuurin viittauksilla. Sarjassa osataan myös kahvin, kurpitsojentäyteisen syksyn ja romanttisen ensilumen fiilistely ihanalla periamerikkalaisella tavalla.
Suits
Jälleen ollaan täydellisissä puitteissa, New Yorkin pilvenpiirtäjissä, mutta nykyajassa ja asianajotoimistossa. Suits on Mad Menin tapaan vahvasti miespäähenkilön karismaan luottava sarja – nyt puvussa hurmaa Don Draperin sijaan Harvey Specter. Huippuälykkäiden harvardilaisten elämä on kiinnostavia käänteitä täynnä ja sarjan jännite ja valtataisto vain paranee edetessään.
Narcos
Raakaan rikosmaailmaan matkaa taas Narcos, tällä kertaa Kolumbian väkivaltaisiin huumekartelleihin. Tositapahtumiin perustuvan sarjan kaksi ensimmäistä kautta kertovat Pablo Escobarin ja Medellínin kartellin vaiheista. Kun pitkä ajojahti lopulta päättyy huumeparonin kuolemaan, ei sarjalla ajattelisi olevan rahkeita jatkaa, mutta mitä vielä. Kolmas tuotantokausi, jossa valta on siirtynyt Cali-kartellille, on sekin täyden kympin jännitysnäytelmä huumepomojen ja DEA-agenttejen välillä. Alun tunnusmusiikkia myöden täydellisesti tuotettu sarja avaa kiinnostavasti huumebisnestä maailmanlaajuisena ilmiönä.
Homeland – Isänmaan puolesta
House of Cards ja Designated Survivor ovat jääneet meillä miehen katsottaviksi, mutta yksi poliittinen jännityssarja sai minut hetki sitten koukkuun. Homeland kertoo terrorisminvastaisesta taistelusta, mutta kaikkea muuta kuin tavanomaisin kääntein. Kaikki alkaa, kun kuolleeksi luultu merijalkaväen sotilas palaa vuosien jälkeen kotiin ja sekaantuu kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavaan CIA-agenttiin. Olen vasta toisessa tuotantokaudessa, mutta vakuuttunut kiinnostavista teemoista jo nyt: kaikki ei aina ole sitä, miltä näyttää ja jokaisessa meissä on hyvää ja pahaa.
Mr. Selfridge
Mr. Selfridge -sarjaa katson rakkaudesta tavaratalomaailmaa kohtaan, harrastanhan niitä matkoillakin ja haluan aina nähdä kaupungin perinteisimmän kauppapaikan. Lontoossa vuonna 1909 avattua tavarataloa luotsaa särmikäs amerikkalainen Harry Selfridge, joka tasapainottelee perheensä ja yrityksensä välillä. Sarja ei yllä koukuttavuudessaan aikaisemmin mainittujen tasolle, mutta on silti laadukas ja kiinnostava aikamatka legendaariseen tavarataloon: sen aikaansa edellä oleviin näyteikkunoihin, osastoihin ja kampanjoihin.
Bloodline
Kostean kuumaan Florida Keysiin sijoittuva sarja pitää ehdottomasti katsoa kesällä, kun hikipisarat valuvat selkää pitkin. Tosin tässä sarjassa aurinko ei ole ainoa joka kuumottaa: ulospäin täydelliseltä näyttävä mutta salaisuuksia sisällään pitävä Rayburnin perhe ajautuu elämänsä pahimpaan suohon. Bloodlinen käsikirjoitus ei valitettavasti pysy yhtä skarppina loppua kohden, mutta jännittävä ja painostava tunnelma pitää huolen siitä, ettei loppuratkaisua voi jättää katsomattakaan. En varmasti ole ainoa matkakuumeen sarjasta saanut katsoja: Rayburnien luotsaama henkeäsalpaava resort on oikeassa elämässä The Moorings Village. Googlasin toiveikkaana, mutta tavallisen kuolevaisen budjettiin Florida Keysin upein paratiisi ei valitettavasti mahdu.
The Get Down
The Get Down yhdistää sekin kiinnostuksenkohteeni: New Yorkin Bronxin hip hopin nousun aikaan. En tiedä, olivatko odotukset tästä nimenomaisesta syystä liian korkealla, mutta en koskaan saanut sarjasta sellaista otetta kuin olisin toivonut. The Get Down on omaan makuuni liian musikaali- ja sarjakuvamainen, mutta kiinnostavan aiheen takia olen iloinen sarjan ilmestymisestä ja yritän antaa sille myöhemmin uuden mahdollisuuden.
Making a Murderer
Dokumentaarinen sarja, jossa käsitellään tosielämän tapausta, Steven Averya. Onko mies syyllinen ensimmäiseen rikokseen, vaikka tuomio myöhemmin kumottiin, ja syyllistyikö hän vapautuessaan murhaan, vai lavastettiinko hänet syylliseksi? Koukuttava spekulointi on nostattanut tapauksen ympärille melkoisen kohun.
American Crime Story: The People vs. O.J. Simpson
Toinen tositapahtumiin perustuva sarja, jossa spekuloidaan tällä kertaa varsin kuuluisan päähenkilön syyllisyyttä. Mitä sanoo syyttäjä ja puolustaja siitä, tappoiko O.J. Simpson entisen tyttöystävänsä ja tämän miesystävän. Vuosisadan oikeudenkäynti on juuri niin kiinnostava kuin kuvitella voi.
+ Pettymykset
Girlboss on ensimmäinen Netflix Original -sarja, joka saa minulta haukut. Odotin Sophia Amoruson tarinalta paljon, mutta tarjolla olikin pitkästyttävää kerrontaa ja rasittavasti näyttelevä päähenkilö. The Crown -sarjaa en arvostele yleisesti huonoksi, me vain tylsistyimme jo ensimetreillä. Billions meiltä jäi kesken vähän myöhemmässä vaiheessa. Tarjolla olisi jälleen ollut New Yorkin toimistomaailmaa, mutta talousrikosdraama ei sitten kuitenkaan kiinnostanut muutamaa jaksoa pidemmälle.
Hyvä listaus perusteluineen! Girlboss jäi kesken täälläkin, oli korkeiden odotusten jälkeen todella iso pettymys. Suits ja Gilmore Girls sen sijaan kuuluu omiin suosikkeihini myös. Tuota Homelandia on kehunut moni muukin, täytyypä katsastaa se. Noiden listallasi olevien perusteella suosittelen Good Wifea, jos ei oo jo tuttu. Chicagolaiseen lakifimaan sijoittuva sarja kertoo osavaltion syyttäjän vaimosta, joka palaa 13 vuoden kotona olemisen jälkeen työelämään miehensä jouduttua vankilaan.
Kiitos Jaana! Muistelen, että Hesarinkin arvostelu olisi haukkunut Girlbossin. Se oli kyllä aikamoinen pettymys, kiinnostavaa kuulla sinun ajatuksista samaa. Good Wifen tiedän, mutta en ole koskaan katsonut. Kuulostaa hyvin tyyliseltäni sarjalta, joten laitan muistiin. Kiitos mainiosta vinkistä! Ihana, että Gilmore Girls ja Suit vetoaa sinuunkin. Homeland on tosiaan hurjan kiinnostava ja korkeaksi arvosteltu, joten kokeile ihmeessä, jos tykkäät.
Hyvä listaus, tästä löytyykin varmasti uutta katseltavaa omalle listalle! Minullakin jäi Girlboss kesken, mutta The Crowniin taas ihastuin ihan kokonaan ja odotan jo toista tuotantokautta innolla :)
Kiva kuulla, kiitos! Minulla käy usein niin, että haluan tosi paljon tykätä jostain, mutta kärsivällisyyteni ei anna jatkaa. The Crown on juuri tällainen sarja ja varmaan olisi Downtown Abbeykin, jos kokeilisin sitä. Molemmat ovat varmasti äärimmäisen laadukkaita sarjoja ja oikein harmittaa, kun kiinnostukseni ei riitä katsomaan. Ihana, jos itse löysit kuninkaallisista mieluisaa viihdettä. Tarjonnan laajuus onkin Netflixissä parasta. :)
Gilmore Girls on kyllä ihana ja tykkään katsoa sitä varsinkin näin syksyisin/talviaikaan. Suits on vakkari ja meidän taloudessa ollaan kyllä niin koukussa Designated Survivoriin – se on ehdottomasti meidän lempparisarja tällä hetkellä! Onneksi on Netflix ja loistava sarjatarjonta koska leffat joita Netflixistä löytyy eivät ole mielestäni kovinkaan kummoisia!
Niin on! Minäkin tykkäsin Gilmore Girlsistä erityisesti viime syksynä ja talvena. Tuli oikein ikävä sarjaa, kun kaupoissa alkoi näkyä kurpitsoja. Täytyy ehkä katsoa muutama jakso jostain välistä vain fiiliksen vuoksi, kun sarja kokonaisuudessaan on vielä liian tuoreessa muistissa aloittaakseni sen alusta uudestaan. :) Olen mieheltä käsittänyt, että Designated Survivor on tosi hyvä. Hän katsoo sitä välillä iltaisin sohvalla, jos minä teen vieressä läppärillä hommia. Katsoin sarjaa alussa puolella silmällä ja kyselin (ärsyttävästi keskeyttäen tietenkin), että kuka toi olikaan ja mitä nyt tapahtuu. :D Lopulta luovutin, mutta saatan katsoa sarjan myöhemmin itsekseni. Niin totta, Netflixin sarjatarjonta on leffavalikoimaa huomattavasti parempi!
Minusta taas Girlboss oli ihan viihdyttävä sarja, ostin jopa sen innoittamana kirjatkin (Girlboss ja Nasty Galaxy) ja innostuin muutenkin guuglettamaan Sofia Amorusosta. Homeland on kyllä huippu (koska Clare Danes <3), samoin Suits (Gabriel Macht <3), Gilmore Girls ja Mad Men, jonka tosin katsoin HBO:lta. Bloodlinesta pidin myös, koska Keys ja Kyle Chandler <3. Muita lempparisarjoja on The Killing/Jälkiä jättämättä (huh!), New Girl, Grace and Frankie (Jane Fonda <3), The Americans, Blacklist, Breaking Bad, Terrace House (japanilainen hellyyttävämpi versio Big Brotherista). Prinsessa Dianasta kertova kaksiosainen dokkari oli hyvä, samoin nunnamurhamysteeri The Keepers. Nyt yritän päästä sisälle Mindhunteriin :)
Kivasti samoja sarjasuosikkeja ja kiitos uusista vinkeistä! Minuakin kiinnostaa edelleen Sophian tarina, vaikka en pitänyt sarjasta. Sopisikohan kirja makuuni paremmin? En tiedä miksi, mutta katson tosi vähän sitcom-sarjoja nykyään, enemmän katselussa on draamaa. Breaking Badia taisimme kokeilla, mutta muistelen, että emme sitten kuitenkaan koukuttuneet sarjaan, vaikka sehän on saanut ihan hirveästi ylistystä osakseen. Olen kyllä valmis antamaan arvostelumenestyksille uuden mahdollisuuden. Tutustun myös muihin mainitsemiisi, kun saan tällä hetkellä kesken olevat sarjat loppuun. :)
Täytyy sanoa, että vaikka ihailen sisustustyyliäsi ja olet yksi suurimpia inspiroijioitani niin, meidän sarjamaku ei kyllä kohtaa. :D Gilmore Girls on kyllä hyvä ja olen samaa mieltä Netflixissistä. Se ja HBO ovat myös meidän parisuhteemme kolmansia pyöriä ja todennäköisesti tulevien imetysmaratonien pelastuksia. Ovathan ne toki pitäneet seuraa jo näinä loppuraskauden vuodelepo päivinä.
Heh, vai eikö kelpaa! Onneksi sentään Gilmore Girls. :D Mutta niin kuin kaikki mieltymykset muutenkin, ovathan nämä täysin makuasioita. Taisit pitää fantasiakirjallisuudesta ja -sarjoista, ja taas minulle se on vieraista vierain genre. Yhtä kaikki onneksi tarjontaa on jokaiseen makuun, eikä sarjat myöskään lopu ihan heti kesken, mikä on ihanaa erityisesti flunssaviikkoina ja vastasyntyneen kanssa. :)
Uskomatonta, että muistit. Kyllä supernatural ja fantasia iskevät minuun kirjallisuudessa ja tv-viihteenä. Ja historialliset draamasarjat, mutta niissä pitää olla jo ritareita. Ikävä kyllä 50-luvun mainostoimistoon perustuva sarja ei mene kumpaakaan näistä. :) Mutta makunsa kullakin ja onneksi Netflixistä löytyy katsottavaa molemmille.
Ai vitsi! SoA oli kyllä todella todella hyvä sarja. Ne hahmot meni niin ihon alle ja oli kyllä hauskoja illallisia kavereiden kanssa kun kaikki katsoi sarjaa samaan aikaan ja sitten keskusteltiin :D (katsottiin SoA muutama vuosi sitten reaaliajassa).
Narcosta mekin ollaan katsottu, tykkäsin myös!
Meilläkin katsotaan lähinnä sarjoja, oma keskittymiskyky ei jotenkin veny leffoihin. Telkkarista nauhoitan Masterchefin ja katson minikokin kanssa sivusilmällä PIkku Kakkosta.
Tykättiin myös House of Cardsista, Designated Survivorista. Nyt oon vihdoin alkanut katsoa Game of Thronesia jota vastaan hangoittelin pitkään, mutta olen nyt viidennen jakson jälkeen tietty koukussa :D
No siis niin oli! Vieläkin menee kylmät väreet, kun mietin Sons of Anarchya. Jaettu katselukokemus on tosi hyvä, sillä jännittävää ja juonenkäänteiltään yllättävää sarjaa on pakko saada spekuloida. Meillä se meni niin, että kun mies tuli töistä kotiin, olin suurin piirtein vielä aamuisessa pyjamassa ja purin hänelle väkisin kaikki päivän juonenkäänteet. :D Leffat on ihania nekin, mutta nykyään ajattelen niitä novelleina ja sarjoja romaaneina. Paljon sydempi suhde syntyy sarjaan ja romaaniin kuin yhden illan novelliin tai leffaan. Game of Thrones on sellainen, jonka uskon olevan lajitypissään hyvä, mutta en vaan pysty lajityyppiin. Toisaalta kyllä sen verran utelias olen, että melkein tekisi mieli katsoa, mihin kaikki vouhutus perustuu. ;)
Näen silmissäni sut pyjamassa kertomassa miehelle töistä tullessa viimeisimmät juonenkäänteet :D
Mä en tykkää YHTÄÄN tuosta GoT:n lajityypistä mutta sen verran koukuttavia käänteitä ja ihmissuhdedraamaa ovat kehittäneet että hassusti kävi! mies tiettt hykertelee tyytyväisenä koska on yrittänyt saada mut innostumaan jo kauan :D
Lisään tohon sun listaan The Affair-sarjan. Kun luin suosikkisi olen varma, että koukutut tähän. Greenleaf oli myös katsottava.
Pidätkö jännityksestä? Jos vastasit kyllä niin katso The Fall. Sarja kertoo rikosylikomisario Stella Gibsonista. (Gillian Anderson). Businesspukeutumista parhaasta päästä! Ne silkkipaidat…
Hyvä kun nostit The Fallin esille, en nimittäin ole muistanut katsonut sitä loppuun!
Me olemme nyt katsoneet Mindhuntersin melkein kokonaan ja ollaan kyllä tykätty siitä. Suits ja Gilmore Girls on kyllä myös hyviä, niissä olen vasta aika alussa joten katsottavaa riittää vielä paljon! Silloin tällöin kaipaan kunnon teinisarjoja ja nyt olenkin katsonut Pretty Little Liarsin viimeistä kautta hah! :D vaikka sekin on kyllä melkoisen hölmö sarja. Making a Murderer jäi ekan jakson jälkeen kesken. Se oli meidän molempien mielestä hirmu tylsä.
Kiitos Tiina! The Affair kuulosti googlauksella kiinnostavalta. Siitä olin kuullutkin. Kirjoissa en ole dekkarien ystävä, mutta draamaa ja jännitystä yhdistelevistä sarjoista pidän. The Fall -suosituksen laitan siis myös korvan taaksen. :)
Puvustus antaa sarjaan tosi paljon fiilistä. Varsinkin business-henkisissä sarjoissa on mahtavaa fiilistellä pukeutumista ja elämäntapaa. Suitsissa rakastin sekä asuja että yllättäen tyylikkäitä New Yorkin -koteja.
Kiva jos Rosa pidät Gilmore Girlsistä ja Suitsista. Olen itse asiassa vähän kateellinen erityisesti Gilmore Girlsistä: se on ihan paras sarja katsoa nimenomaan syksyn ja talven aikana. Koin niin suuren tyhjyyden tunteen, kun sain sarjan kokonaan katsotuksi, etten ole toipunut siitä vieläkään. En muista yhtään millainen Making a Murdererin eka jakso oli. Välillä ekat jaksot ovat tylsiä, mutta toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että kyllä jo pilottijakson pitäisi koukuttaa tai sitten sarja vain on itselle väärä. Onneksi vaihtoehtoja on niin paljon. :)