Kiitos ihanista kommenteistanne joulusisustusspesiaaliin! Pyrin vastaamaan niihin mahdollisimman pian. Tosi kiva kuulla, että joulupostaukset ovat toivottuja, sillä niitä onkin vielä tulossa monta.
Tänään aiheena on joulukodin the juttu, joulukuusi. Viime vuonna meillä ei ollut lainkaan isoa (tai edes keskikokoista) kuusta, mitä harmittelin valtavasti. Toisaalta viime jouluna koko kotimme oli vielä varsin kolkko tuoreen muuton jäljiltä, joten tuskin kuusi olisi tehnyt tyhjästä ja matottomasta tilasta juurikaan sen kodikkaampaa. Voisinkin sanoa, että tämä se ihan oikea ensimmäinen tämän kodin joulu on.
Varsinainen syy, miksi kuusi viime vuonna jätettiin ostamatta, oli vuoden ikää lähestyvä utelias ja vikkeläsorminen vipeltäjä. Onko tilanne nyt sitten tänä vuonna yhtään sen parempi. Vajaa kaksivuotias rakastaa killuttimia kahta kauheammin. Nyt olen kuitenkin päättänyt ottaa joulukuusi taaperoperheessä -haasteen vastaan. Mukaudun vain olosuhteisiin: aidon kuusen sijaan meille tulee kestokuusi.
Ihanneminäni ei tietenkään koskaan ostaisi muovikuusta, vaan hakisi perheensä kanssa aidon tuoksuvan kuusen idyllisesti hankia pitkin. Mutta koska ihanneminä ei joudu imuroimaan koristeiden tutkimisesta tippuvia havuja, eikä miettimään puun kaatumisia, kasteluja ja pistäviä neulasia, hän saa ainakin muutaman vuoden joustaa elämän realiteettien edessä.
Myös tässä asiassa pätee sama mantra, jonka olen sanonut usein: on jäljitelmiä ja on jäljitelmiä.
Halvan ja muovisen näköistä harvaa kuusta en olisi koskaan kelpuuttanut, mutta Stockmannilta löysin niin aidonnäköisen, tuuhean ja tummanvihreän kuusen, että tein samantien kaupat. Kuusi oli arvokas investointi, mutta muutamalle vuodelle jaettuna ei yhtään sen kalliimpi kuin aitokaan. Meidän kuusi on Triumph Tree Forest Frosted, josta laitan toki kuvia myöhemmin. Aattoon asti ei tarvitse odottaa, sillä nautin kestokuusen ominaisuuksista myös laittamalla sen esille paljon tavallista aikaisemmin.
Ja sitten itse koristeisiin. Kuuntelin aikani suuria joulufilosofeja, Noora K.:ta ja Sophie Patersonia ja tulin siihen tulokseen, että joulukuusen koristelussa todellakin enemmän on enemmän. Vaikka olen monessa asiassa skandinaavisen minimalistinen, joulutunnelmassa minua puhuttelee enemmän anglosaksinen kodikkuus. Silti jokaista kodin nurkkaa en halua täyteen koristeita, vaan mieluummin keskityn yhteen katseenvangitsijaan – siis kaikki paukut joulukuuseen.
Joulukoristeiden värimaailma noudattaa samaa tyyliä kuin meillä kotikin: valkoista, mustaa, hiekkaa, hopeaa ja kultaa. Olen hankkinut sekä useamman samanlaisen joulupallon paketteja että yksittäisiä koristeita, jotta kokonaisuudesta tulisi samanaikaisesti edes jossain määrin yhtenäinen, mutta runsas ja hauska. Toistaiseksi koristepallojen kokoelmassa on vähän kaikkea: raitaa, säihkettä, siksakkia, tekstejä, helmiä, ja apua mitä vielä. Paksusta mustasta samettinauhasta sidon kuuseen rusetteja. Ajatus pienistä verhotupsuista kuusessa on minusta tosi hauska, mutta katsotaan, päädynkö sitten kuitenkaan hankkimaan tasseleita.
Oikeasti minulla ei vielä ole harmainta hajuakaan, onko koristeita tarpeeksi, onko kaikkea liikaa vai mitä tästä tulee, mutta senkin takia koristelen kuusen ajoissa, jotta ehdin reagoimaan joko glittervajeeseen tai pelastamaan itseni vuoden kitschein joulukuusi -palkinnolta.
Säihkyvää joulukuun ensimmäistä!
Kuulostaa aivan täydelliseltä. Itse ihailen myös runsaita kuusia ja kannatan ehdottomasti tällaista ajattelutapaa. Meille ei taida vielä tänä vuonna tulla kuusta. Vauvassa ja valikoivan kuulon omaavasta taaperossa on ihan riittävästi liikkuvia osia yhden joulun tarpeisiin.
Kiva kuulla, kiitos Jenni! Runsaissa kuusissa tosiaan on sitä jotakin, ihan erityisen tunnelmallinen fiilis. Ymmärrän ihan täysin. Siellä on kädet täynnä muutakin, kuusi ehtii kyllä tulevina vuosina. Valikoiva kuulo, toden totta. Pitäisiköhän tutkituttaa neuvolassa? ;)
Kuusesta tulee varmasti ihq! Mistä olet onnistunut löytämään noita mustia palloja?
Toivotaan, eiköhän! Mustat pallot ovat muistaakseni Sinellin verkkokaupasta. Ne ovat siis ikäänkuin liitutaulupalloja, joihin voi itse kirjoittaa tai piirtää liidulla jotain. Toki voi jättää kirjoittamattakin, jolloin koristeet ovat ihan perus mattamustia palloja. Palloissa oli punainen ripustusnauha, mutta vaihdoin sen mustaan samettiseen. :)
Voihan joulukuusiöverit! :D Muistan kun yksi vuosi mulla meni ihan kuppi nurin, hankin pääkaupunkiseudun muhkeimman tekokuusen Stokkalta ja raahasin matkalaukullisen kristallisia (kYllä!) joulukuusen koristeita kaverin kanssa Sveitsistä Suomeen :) Lisänä oli valkoiset ja hopeiset koristeet. Meillä on oikeastaan varasto täynnä näitä koristeita – tervetuloa hakemaan! :D Meillä on vielä mietinnässä onko valinta kaukaasian pihta viime vuoden tapaan vai Plantagenin tekokuusi – katsotaan kumpaan päädytään, kun ne livenä näkee. :) Rusetit on niin täydellinen idea joulukuuseen – kiitos tästä vinkistä! :)
Näen tilanteen sieluni silmin. Kristalli kieltämättä voittaa paljettipallotkin blingblingisyydessään. :D :D Se viimevuotinen kaukaasian pihta oli täydellinen. <3 Ja koristeista puheenolleen Georg Jensenit on todella kauniita. Niitä jos ostaisi kerralla ison kuusen täyteen, niin joutuisi panttaamaan asuntonsa, mutta ajattelin alkaa keräillä arvokkaampia koristeita aina muutama per vuosi ensi joulusta lähtien, kun ei tarvitse ostaa niin paljoa kerralla, kuten tänä vuonna. :)
Hei Laura, ostin itsekin muutama vuosi kyseisen kuusen Stockmannilta, meillä on se pienempi versio., 160 korkea muistaakseni mutta riittää vallan hyvin Se on todellakin aidon näköinen ja tuuhea, hyvä valinta. Oletko ajatellut laittaa kynttilöitä? Minä kokeilin tavallisia sähkökynttilöitä mutta en pitänyt johdoista, siitä tulee niin sotkuinen yleisilmeeltään. Löysin clas olhssonilta langattomat kaukosäätimellä toimivat kynttilät joihin tulee patterit. Suosittelen niitä, täydellisen valkoiset ja yksinkertaiset ja voi laittaa halutessaan vain muutaman.
Moi Maarit! Tosi kiva kuulla, että sinullakin on hyviä kokeuksia Stokkalla myytävistä kuusista. Olen ihan varma, että teimme hyvän hankinnan. Me laitamme kuuseen tummajohtoisen valosarjan lämpiminvalkoisella sävyllä. Tuo kynttiläideakin on kyllä tosi kiva, kiitos! Sain myös toisaalta vinkin kaukosäätimellä toimivasta valosarjasta. En ollut uskoa korviani, miten mahtavaksi maailma on kehittynyt. Jouluvalojen pistoke kun on usein juuri ulkona tai sitten hankalasti lattianrajassa joulukuusen takana.
Onpa kauniita nuo kuusen koristeet! Olen ostanut kivoja koristeita kuuseen vuosien varrella aina pari/vuosi löytäessäni jotain kivaa. Miehelläni on aika paljon sanottavaa aina kuuseen, ja sen vuoksi meillä on ollut joka vuosi aito kuusi. Olemme nyt kolme vuotta pysyttäytyneet tanskalaisessa jalokuusessa, koska se ei varista. Neulasista ei sen kanssa ole ollut ikinä ongelmaa. Saman puun haemme tänäkin vuonna. Siinä on vähän paksummat oksat ja neulaset, mikä sopii muutenkin makumaailmaani paremmin kuin hyvin.
Pitäisikin kaivaa taas koristeet ajoissa esille ja katsoa mitä laatikoista löytyy.
Kiitos! Tuo on ehdottomasti oikea tapa ostaa koristeita, pikkuhiljaa joka vuosi. Meillä on niin pitkä aika edellisen kunnonkokoisen kuusen koristelusta, ettei jemmassa ollut kuin muutama hassu pallo. Tänä vuonna on siis tullut ostettua isompi satsi koristeita, mutta jatkossa ostan varmaan koristeen tai pari per vuosi fiiliksen vuoksi ja silloin ne voivat olla tarvittaessa vähän arvokkaampiakin. Ainakin Georg Jensenin koristeita haluaisin kerätä muutaman, mutta design-hankinnat jätin suosiolla ensi vuodeksi. Mahtavaa kuulla, että olette löytäneet kuusen, joka ei varista. Kuulostaa muutenkin tyyliltään juuri oikeanlaiselta. Minulla on suoraan sanottuna kuusen varisemisesta trauma. Silloin viimeksi, kun meillä iso kuusi oli, se kuivahti ihan pystyyn ja kotimme rappukäytävää myöden oli täynnä neulasia vielä juhannuksenakin. Noin ei kuitenkaan varmasti käy, kun kuusi on oikea ja kun sitä hoitaa oikein. Kaiva ihmeessä ajoissa esille. Ei sitä varmasti vuoden jälkeen tarkkaan muistakaan, mitä kaikkea laatikossa on. :)
Aivan ihania koristeita olet löytänyt! Kysyisinkin mistä ovat erikoisemmat tekstipallot?
Kiitos paljon Ida! Mustapohjainen tekstipallo on Riviera Maisonin. Sen ostin viime vuonna alesta, enkä valitettavasti ole nähnyt samaa tämän vuoden mallistossa. Valkopohjainen tekstipallo on taas tämänvuotinen Stokkalta. :)
Minäkin annan ääneni jalokuusille, ihania ja ei varise!
Jään innolla odottamaan sinun joulukuusta täydessä komeudessaan
Aito kuusi on tietysti tunnelmallisin, mutta erityisesti tässä elämäntilanteessa minäkin arvostan vielä enemmän helppoutta. Ja miten hyvännäköisiä kestokuusia nykyään saa! Ihana kuulla, että odotat jo kuusikuvia. Laitan niintä mahdollisimman pian. :)
Siis nyt on pakko kyllä hakea tekokuusi ja 10 vuotiaalta salaa. Lapsi meillä vastustaa tekokuusta, kun ei tule kuulemma tuoksua, mutta hän on se, joka kaatoi kuusen kolme vuotta sitten ja siinä oli kiirettä sitten parkettia kuivaamaan. Ja kaatui ihan naapurin kaverin kanssa koristellessa.
Ihana! Olen kuullut tätä ennenkin, että kestokuusi on nimenomaan lapsille kova paikka. Siinä on jotain tosi liikuttavaa, miten paljon kuusella on lapsille väliä. Toisaalta aito kuusi on oikeasti vähän hasardi tietynikäisten (tai -luonteisten) lasten kanssa, joten kompromissi voi olla kaikkien joulumielen kannalta kivempi. Tuoksua saa onneksi vaikka laittamalla aitoja havuja maljakkoon, jos se yhtään lohduttaa. :)
Minulla oli pitkä vaihe, jonka aikana kaikki joulukoristelu oli ehdoton ei. Säilytin kuitenkin minulle kulkeutuneet koristeet – esim isäni lapsuudenkodista peräisin olevan 40-luvun tontun ja nyt jo kuolleen kummitätini itse tekemät tontut. Mummilleni oli tärkeää, että 40-kuvun tonttu päätyisi minulle, ja kummitätini tontuissakin on jotain erityistä nyt, kun olen tämän ikäinen eikä kummitäti enää ole. Jokainen on eri näköinen ja jokaisessa on omistus ja vuosiluku kirjoitettuna pohjaan (ne on tehty puusta). On alkanut tuntua siltä, että noissa koristeissakin on tallella pitkä pätkä omaa tarinaani. Isäni hyvin köyhästä lapsuudenkodista on jäljellä hyvin vähän esineitä, ja tuo vanha tonttu on yksi niistä. Kummitätini tekemiin tonttuihin taas liittyy paljon muistoja: minut kutsuttiin pikkutyttönä aina joulun alla kummeilleni juomaan glögiä, syömään lussekatteja sekä hakemaan joululahjat. Jo kummieni koti oli jännittävä, iso ja täynnä antiikkia, ja oli ihanaa istua siellä arvovieraana. Tonttu odotti aina lautasen vieressä. (Pääsiäisen alla sain aina kutsun hakemaan pääsiäiskorin, jossa oli Mignon-muna ja marsipaanitipu, arvaapa, kuka oli onnessaan muutama vuosi sitten, kun huomasi Ekbergin yhä myyvän samoja tipuja?) Nyt lapseni kasvaa osaksi samaa tarinaa noiden koristeiden ja niihin liittyvien tarinoiden kautta. Tänään taitaa olla aika nostaa tontut esille :-). Tuttavapiirini hommaa minut kyllä hoitoon, kun kuulee tästä…
Onneksi olet säilyttänyt! Tuollaiset aarteet ovat tunnearvossaan korvaamattomia ja miten koskettavia tarinoita niihin liittyy. Voin todellakin kuvitella mielessäni antiikkikodin arvovieraan ja kaikki perinteet. Täytyy sanoa, että nyt kerralla monia koristeita ostaessa tuli itsellekin ikävä sitä vanhan ajan arvokasta tunnelmaa, että koristeet kerättiin pikkuhiljaa, niitä säilöttiin huolella ja ne olivat joka vuosi samat. Meilläkin on perheessä perinnekoristeita, joita ei tulisi mieleenkään laittaa pois, kun saan ne aikanani. Ja kun tuossa tonttuja ”herjasin”, niin herjasin nimenomaan sitä ajattelutapaa, että joulun pitäisi olla aina punaisen vihreä tonttuineen. Tontut itsessään ovat symppiksiä, mutta ihana, että joulun voi nykyään rakentaa niin monella eri tavalla ja värimaailmalla kunkin omaan kotiin ja mielenmaisemaan sopivaksi. Erityisesti noin tärkeät tontut pitää kyllä nostaa esille. <3
Meidän kuusessa on vain valot ja valkoisia rusetteja siellä täällä. En huoli kuuseen muuta, voi olla jonkun mielestä tylsä mutta minä rakastan. Ihania nuo tekstipallot, taidan ostaa parit STockalta, jos niitä vielä saa:)
Kiitos myös tästä vuodesta, sulla on aivan ihana blogi ja pettämätön maku! plus olet myös todella kaunis! ihanaa joulua sinulle!
Moi Anne! Pidä linjasi: tuo koristelu kuulostaa todella kauniita! Noin meilläkin oli viime vuonna, mutta vain pikkukuusessa, joten nyt sitten otan mukaan isoon kuuseen muitakin koristeita. Käväsin eilen Helsingin keskustan Stokkalla ja näin vielä samoja valkoisia tekstipalloja, joten saat varmasti omasi ainakin sieltä. :)
Ihan herkistyin ja häkellyin kommentistasi: hurjan lämmin kiitos! Tulin todella iloiseksi kauniista sanoistasi. Olen etuoikeutettu, kun minulla on niin symppikset lukijat linjoilla. Samoin, tunnelmallista joulun aikaa. <3
Ihania koristepalloja! Jos meillä laitettaisiin kuusi, niin värimaailma olisi hyvin samanlainen. Pikkukoirien vuoksi olemme luopuneet koko kuusihärdellistä. Joka vuosi kuusi on kaatunut (vahingossa), kun on lähdetty juoksemaan kuusta kiertävä nauha suussa. Kuusen juurelle on pissitty (ihanaa äiti, sä toit metsän sisälle). Pallot on napsittu alaoksilta leikkeihin.. Nyt meillä on ollut jo monta vuotta jouluoksa. Siis kaksi kuivattua kookasta lehtikuusen oksaa yhteen sidottuina ja vaakatasoon ruokailuhuoneen kattopalkkiin ripustettuna. Oksissa on valtavasti pieniä käpyjä ja lisäkoristeeksi laitan roikkumaan Kalevala Korun pronssiset joulukoristeet. Mieheni on ostanut niitä minulle nimipäivälahjaksi jo usean vuoden ajan. Ovat keräilykappaleita ja ilmestyvät kultasepänliikkeisiin marraskuussa. Tykkään tuosta jouluoksasta kovasti. Se haetaan yleensä varastosta itsenäisyyspäiväksi, aluksi se luo lähestyvän joulun tunnelmaa sellaisenaan ja koristelen sen vasta joulun alla. Loppiaisena koristeet pois ja oksa takaisin varastoon. Hei seuraavaan jouluun!
Ihania nämä sun jouluaiheiset postaukset, tässähän jo ihan virittyy tunnelmaan.
Ihana, että tykkäät koristeista. Kiitos! Ihmeellisesti sitä vain syntyy joulufiilis ympäri vuoden käytössä olevilla väreillä, kun mukana on hieman säihkettä ja hohtoa. :) Ai kamala, naurattaa niin paljon, kun mietin tuota koirahärdelliä. :D Nimittäin pelkäsin itse ihan samaa, että alkaako Sisustuskoira nyt asioida puun alla. Ymmärrän todella hyvin, että taistelun kanssa haluaa vain jossain kohtaa luovuttaa ja päästää itsensä helpommalla. Mutta jouluoksahan on ihan super ihanankuuloinen idea! Kivaa persoonallista vaihtelua kuuselle muutenkin ja varmasti ihan yhtä juhlava ja tunnelmallinen koristeineen päivineen. En tiennytkään, että Kalavala Koru tekee koristeita. Rakastan keräilykoristeita ja mietin, että jos alkaisin ensi vuodesta eteenpäin ostaa yhden Georg Jensen -koristeen joka vuosi. Kiitos kivasta ja ilahduttavasti palautteesta! On tosi hauskaa vaihtaa teidän kanssa jouluideoita ja lisää joulujuttuja tulee vielä paljon. :)