Joulu on itselleni todella herkkä juhla, joka saa pysähtymään monta kertaa perheiden vähävaraisuuden sekä ihmisen yksinäisyyden äärelle. Sen takia tuntuu tärkeältä nostaa auttaminen puheenaiheeksi myös blogissa. Keräsin yhteen tapoja, miten jouluna voi tehdä hyvää.
Joulupuu
Joulupuussa kerätään lahjoja lapsille, jotka eivät välttämättä muuten saisi yhtäkään pakettia. Lapsille, jotka ovat esimerkiksi huostaanotettuna, sijaisperheessä, lastenkodissa tai vähävaraisesta perheestä. Joulupuun sivuilla on hyvät vinkit, mitkä lahjat ovat toivottuja ikävuosittain. Joulupuu Helsingin lahjakeräys on Forumissa. Muun Suomen keräyspaikat näkee Joulupuun nettisivuilta.
Hyvä joulumieli
Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ylen kanssa toteuttama Hyvä joulumieli -keräys tuottaa sekin iloa vähävaraisille perheille. Tämän vuoden tavoite on kerätä 30 000 perheelle 70 euron arvoinen lahjakortti jouluruokaan. Lahjoituksen voi tehdä tekstiviestillä, lahjoituspuhelimeen soittamalla tai verkkopankin kautta.
Hope ry
Hope tekee paljon keräyksiä yhteistyössä yritysten kanssa toimittaen lahjoja vähävaraisille perheille. Tänä vuonna ainakin Prisman verkkokaupassa on joululahjalista, josta voi ostaa lahjan, jonka Hope toimittaa perille. Hopen toimintaa yleisesti voi tukea tekemällä lahjoituksen heidän sivuillaan.
Jouluapua
Facebook-yhteisönä aloittanut Jouluapua on linkki apua tarvitsevien ja auttamisenhaluisten perheiden välillä. Kartasta näkee numeroittain perheiden konkreettiset toiveet ja tarpeet. Jouluapua ei vastaanota lahjoituksia, vaan avunantaja toimittaa lahjoituksen, kuten jouluruokaa tai -lahjoja, suoraan avunsaajalle.
Joulupata
Pelastusarmeijan Joulupata-keräyksellä autetaan vähäosaisia lapsiperheitä, työttömiä ja työkyvyttömiä, ruoka-apua tarvitsevia opiskelijoita, pienituloisia eläkeläisiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Vaikka Joulupata tunnetaan ennen kaikkea katujen konkreettisina patoina, joihin voi tuoda käteistä, voi joulupataan lahjoittaa myös varsin nykyaikaisesti: MobilePaylla, Pivolla, tekstiviestillä tai tilisiirtona.
Brother Christmas
Brother Christmas on joulupukin parran taakse naamioituva sankari, tuusulalainen perheenisä, joka halusi alkaa toimia konkreettisesti vähempiosaisten puolesta. Varat käytetään Suomessa vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten hyväksi: vanhuksille, veteraaneille, vammaisille, lapsille ja lapsiperheille. Brother Christmasin keräykseen voi osallistua ainakin tekstiviestillä sekä TRE Christmas Marketissa (Aleksanterinkatu 17, Helsinki).
Joulupuu-keräys on ilmoittanut, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 lasta ja nuorta lastensuojelun piirissä. Pelkästään siis pääkaupunkiseudulla, niin mitä määrä on koko Suomessa, kun mukaan lasketaan kaikki vähävaraiset perheet ja ihmiset, joilla ei ilman apua olisi mahdollisuutta ostaa jouluruokia eikä ensimmäistäkään lahjaa. Määrä tuntuu niin uskomattoman ja sydäntäsärkevän isolta, että itken sitä monta kertaa joka joulu ja tunnen suurta riittämättömyyttä tilanteen edessä.
Toisaalta haluan ajatella niin, että vaikka kukaan meistä ei pysty yksin ratkaisemaan köyhyyttä, jokaisella lahjoituksella on merkitys. Toivoisin, että tämän postauksen myötä jokainen, jolla on siihen mahdollisuus, voisi helposti löytää itselleen sopivan tavan auttaa. Itse olen lahjoittanut tähän mennessä tämän vuoden Hyvä joulumieli- ja Brother Christmas -keräyksiin. Pisimpään olemme osallistuneet Joulupuuhun ja sitä perinnettä haluan vaalia lapsenkin kanssa. Konkreettisen lahjan kautta on helppo käydä läpi sitä, miten kaikilla lapsilla ei ole yhtä hyvät lähtökohdat, ja miten tärkeää on ilahduttaa heitä lelulla ja auttaa.
Ihana ja tärkeä postaus! Hei ja lisäisin että fb:ssä on Apuna Ry, jolla on myös jouluperheet-keräys! Olen sitä kautta kiikuttanut lahjat jo kuudelle lapselle ?
Niin onkin, joulun tärkein. <3 Kiitos Tuulia täydennyksestä! Apuna ry on minulle ihan uusi tuttavuus, joten tosi hienoa, että se saatiin listalle mukaan. Ihana, kun olette toimittaneet noin paljon lahjoja. :) Huomasin muuten vasta jutun julkaistuani Alexa Dagmarin Instagram Storiesista, että Asennemedia-kollegamme Jenni oli tehnyt samantyyppisen postauksen, joten sieltäkin varmaan löytyy vielä lisää tärkeitä tahoja listalle: http://pupulandia.fi/2017/12/04/hyva-kiertamaan-jouluna-helppoja-tapoja-auttaa-ja-ilahduttaa/. Halaus sinne!
Ihanaa kun postasit tämän! Tänä vuonna me on myös jaettu jouluiloa Hope Ry:n ja Apuna Ry:n kautta. Vaikka epätoivo välillä valtaakin kun kaikkia ei voi auttaa, yritän jatkuvasti muistuttaa itseäni että se ei kuitenkaan ole syy olla auttamatta, vaan pienistä puroista…
Iloista Joulua teidän perheelle!
Ilo oli puolellani ja tämä oli vähintä, mitä voin lahjoitusten lisäksi tehdä. Hienoa, että myös tuo Apuna ry tuli mainittua, sillä en ollut kuullut siitä aikaisemmin. Kiitos Elina! Näin se on vain pakko ajatella, auttaminen pienten purojen kautta. Samoin kiitos, lämminhenkistä joulunaikaa!
Kyllä, lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä on sydäntäsärkevän suuri. Omassa lähisuvussanikin on surullisia esimerkkejä siitä, miten lapset kerta toisensa jälkeen jäävät vanhempien päihdeongelmien jalkoihin, ja uskon tulevaisuuteen menettänyt alakouluikäinen lapsi on surullisinta, mitä voi kuvitella. On raskasta, että näiden lasten hyväksi ei voi tehdä juuri mitään. Joulupaketti tuntuu joskus jopa irvokkaalta, kun tietää, millainen näiden sukulaislasten joulu – tai mikä hyvänsä päivä – voi olla. Oma lapseni on sen ikäinen, että käsittää hyvin eri lasten erilaiset lähtökohdat elämään, ja hän ahdistuu syvästi esimerkiksi siitä, mitä nämä sukulaislapset kertovat vanhempiensa päihteidenkäytöstä. Toisaalta ajattelen, että lapsenkin on hyvä tietää, mitä kaikkea maailmassa voi olla, mutta toisaalta hän on niin nuori, etten haluaisi hänen valvovan öitä sitä miettien. Eikä lasta voi oikein lohduttaa silläkään, että varmasti joku aikuinen tulee apuun ja näiden lasten elämä muuttuu, koska olemme konkreettisesti nähneet, ettei niin ole :-(. Itse olen jo vuosia tukenut Naisten Pankkia, ja sitä kautta on tuntunut hyvältä voida kertoa lapselle siitä, miten asiat oikeasti kehittyvät ja menevät eteenpäin joidenkin ihmisten elämässä. Uskon, kuten sinäkin, että jokaisella lahjoituksella on merkitystä, edes pieni sellainen.
Juuri kuten sanoit, tilanne on ihan mielettömän surullinen: yleensä sukupolvia jatkunut ketju, jota ei päästä katkaisemaan. Jaan sataprosenttisesti ajatuksesi tuosta, että joulupaketti tuntuu jopa irvokkaalta, kun koko elämästä puuttuu perusturvallisuus ja perustarpeet. Kaikista sydäntäsärkevintä on se, että usein toiveet ovat todella luokkaa puhtaat alusvaatteet, eikä mikään viimeisin PlayStation-pläjäys. Mietin usein myös sitä, että jos lapsi tai nuori saa yhden lahjan, ja mitä jos se ei ole ollenkaan toiveen mukainen. Onko se silloin vielä isompi pettymys kuin että lahjaa ei tulisi ollenkaan? Varsinkin nuorten kohdalla olemmekin suosineet lahjakortteja, jotta saaja pääsee valitsemaan lahjansa itse. Vaikka tosiaan auttamisen ja lahjoittamisen yhteydessä puhutaan hyvästä joulumielestä, niin oma mieleni ei kyllä juurikaan parane siitä, että vien muutaman paketin ja lahjoitan rahaa. Jään entistä enemmän miettimään sitä, miten huonosti monella asiat on. Otan asian aika raskaasti, enkä todellakaan pysty kuuntelemaan mitään varpusia jouluaamuna, jos haluan pysyä milläänlailla koossa joulun aikaan. Tuo on tosi tärkeä keskustelunaihe: milloin ja miten puhua lapsen kanssa näistä teemoista. Jotenkin se tuntuu tärkeältä jo pienen lapsen kanssa viedä leluja niitä tarvitseville, mutta toisaalta ei lasta voi missään nimessä kuormittaa ja huolestuttaa aikuisten huolilla. Onpa hienoa, ihana kuulla. Kunnioitan Naisten Pankin ideaa ihan erityisen paljon, kun lahjoituksen sijaan toiminnassa pyritään ratkomaan köyhyyttä rakenteellisesti.
Tärkeä postaus, kiitos Laura!
Jouluapuun voi lahjoittaa myös käytettyä tavaraa ja leluja. Niitä meiltä kaikilta varmasti löytyy. Viime vuonna kysyin mukaan paikallisia ruokakauppoja ja kylpylää ja saatiin jouluapu perheelle tosi kiva ja iso paketti. Lasten toiveet eivät olleet suihkusaippuoita kummimpia ? Jouluaattona sain perheen äidiltä viestin jossa kiitti lahjoista. Se oli paras lahja itselleni.
Lasten kanssa ollaan yhdessä ostettu joka vuosi paketit Joulupuuhun. He ovat saaneet auttaa valinnassa ja paketoinnissa. Heti kun ovat asian ymmärtäneet olen kertonut mihin lahjat menevät. Meidän lapsille on aina opetettu että aikuiset ostavat lahjat pukin konttiin. Se on auttanut ymmärtämään, että juuri tästä syystä kaikilla ei ole mahdollista saada montaakaan (tai yhtään) lahjaa ja me voidaan auttaa siinä. Eikä joulupukilta voi toivoa mahdottomuuksia. Yksi vuosi olin jättämässä joulupuuta väliin, kun Jouluapuun oli menossa isompi paketti. Sehän ei sopinut lapsille vaan he ostivat omilla br-lelun tarravihkorahoillaan lahjan keräykseen. Viime vuonna poika lahjoitti omasta ideastaan yhden synttärilahjansa Joulupuuhun kun sattui saamaan kaksi samanlaista. Ei meilläkään, viisi vuotta lapsia kotona hoitaneena (nyt jo toiset viisi töissä) kodinhoitotuet ole olleet kummoisia mutta olen kokenut että sen verran hyvin meillä asiat ovat olleet , että on ollut velvollisuus auttaa muita. Kotona opittu tapa ja saman haluan opettaa omilleni.
On myös ilo huomata miten hyväsydämisiä ystäviä minulla on. Viime talvena kyselin fb:ssa eskarilaisen kokoisia vaatteita ja kerättiin porukalla iso kasa vaatetta siskon pojan kaverille (vähävarainen yh-äiti), jolla oli tarvetta vähän kaikesta. Ja miten hyvältä tuntui kun sain siskolta kuvan jossa poika oli tullut leikkimään ja hänellä oli päällään ”uudet” sopivan kokoiset vaatteet.
Kiitos Hanna! Tämä tosiaan oli joulun tärkein postaus, jonka laitoin jo loka-marraskuussa kalenteriin. <3 Kiitos, kun muistutit tuosta. Tosiaan myös käytettyä tavaraa voi lahjoittaa, kun se vain on ehjää ja puhdasta. Tämä täytyykin pitää mielessä koko vuoden, että laittaa hyväkuntoista tavaraa sivuun. Tuo juuri on kaikista sydäntäsärkevintä, että toiveet eivät todellakaan ole mitään viimeisimpiä kalliita leluhittejä, vaan saippuan ja alusvaatteiden kaltaista perustavaraa. :( Voin vain kuvitella, miten tuo viesti kosketti. Itkettää pelkkä ajatuskin.
Olet kasvattanut tosi sydämelliset lapset. Se on niin liikuttavaa, miten hyväntekeväisyydestä voi tulla myös lapselle tosi tärkeä perinne, kun sitä on vuosia vaalinut. Kiitos teidän tarinasta, jatkan tyttäreni kanssa samaa. Herätit myös ajatuksia tuolla joulupukkitarinalla: onko siinä tosiaan mietään mieltä opettaa lapselle, että lahjat vain mystisesti ilmaantuvat joulupukin tuomina, kun oikeasti ne hankitaan työllä ansaitulla rahalla? Luulen, että puhun tyttärelleni kyllä ensimmäisinä vuosina joulupukista ihan joulun taian hengessä, mutta siinä vaiheessa, jos toiveet jossain vaiheessa yltyvät kattamaan puoli lelukuvastoa, niin ilmaisen totta kai nätisti, että joulupukilta voi toivoa X määrää lahjoja, jotta niitä riittää muillekin lapsille. Muutenkin rahasta puhuminen lasten kanssa on todella hyvä ja kiinnostava teema, jota hetki sitten käsiteltiin Hesarissakin. Minusta on tosi tärkeä puhua lapsen kanssa, onko joku asia kallis, miksi kaikkea ei voi saada, mistä perheen rahat tulevat ja niin edelleen, jotta jälkikasvu saa realistisen käsityksen. Tämä ei tietenkään tarkoita jatkuvaa rahasta puhumista joka kahvilasta ostetun pillimehun yhteydessä, sillä sen lapsi varmasti kokisi ahdistavaksi, mutta kuitenkin niin, että ei kaikkea voi tuosta noin vain ostaa.
Kiitos toisestakin tarinasta! Vaikutat mielettömän hyväsydämiseltä ihmiseltä. Konkreettinen lähiapu on se kaikista koskettavin tapa osallistua, kun lahjoitusten ilon lahjansaajalle todistaa omin silmin. Ajatuksena se voisikin olla merkityksellisimmältä tuntuva auttamistapa, että olisi oma "kummiperhe" tai yksinhuoltaja, jota auttaisi pidemmän aikaa. Kiitos vielä viestistäsi ja hyvänjouluntoivotukset!
Kiitos konkreettisista vinkeistä, näitä juuri kaipasin. Lahjoitin saman tien Hopelle Prisman kautta lahjat kahdelle lapselle.
Ajattelin, että jos saan tällä postauksella yhdenkin ihmisen lahjoittamaan, niin se ollut sen väärti. Ihana kuulla, kiitos Liina osallistumisesta!
Itse muistan vuosittain lapsiperheiden lisäksi monesti hyvin yksinäisiä senioreitamme hankkimalla joulukukan Ole Joulupukkina Seniorille -kampanjan kautta.
Kiitos Inka, kun muistutit Ole Joulupukkina Seniorille -kampajasta! Myös se on todella tärkeä tempaus, sillä yksinäisten vanhusten määrä on aivan yhtä sydäntäsärkevä kuin vähävaraisten lasten. Hyvää joulua!
Mä en tiedä miksi (varmaan joku ikä-juttu taas…), mutta jotenkin tänä jouluna tämä hyväntekeväisyys ja lasten tilanne on iskenyt minuun voimakkaammin kuin aikaisemmin. Päätinkin nyt ottaa ensimmäisen kerran osaa Joulupuu-keräykseen. Jotenkin lahjan antaminen tuntuu paremmalti kuin pelkän rahan lahjoittaminen :)
Juuri noin se menee. Olen lahjoittanut joulupuuhun jo varmaan vajaa kymmenen vuotta, mutta joka joulu osallistumisesta tulee entistä tärkeämpää ja tietysti aikuisuuden myötä lahjoitettavaa summaakin on voinut kasvattaa. Eli kyllä, ikäjuttuja, ja arvaa vaan, miten oma lapsi tähän herkkyytteen vaikuttaa vielä lisää. Nykyään tämä on itselleni niin herkkä aihe, että se tekee joulun ajasta jopa aika raskaan. Kai sen takia olen nyt kunnostautunut jouluneuleissa ja övereissä kuusissa, että muistan joulun iloisenkin puolen. Ihana, kun osallistuit lahjalla. :) Suuri kiitos!
Hienoa, että kirjoitit tämän postauksen! Näin joulun alla itselläkin meinaa sydän särkyä, kun ajattelen niitä kaikkia lapsia, joille joulu ei olekaan niin taianomaista aikaa. Tai niitä vanhuksia, jotka joutuvat joulunsa yksin viettämään.
Oma tyttäreni on syksyn aikana alkanut lukea netistä uutisia. Esiteinin haukankatseellaan hän toki löytää aina ne uutiset, joilta vielä itse häntä suojelisin. Viime viikolla hän luki jutun lapsen joulupuutoiveesta, joka oli puhtaat alusvaatteet ja ehjät sukat. Yhdessä sitten juttelimme siitä, kuinka kiitollisia ja onnellsia me saamme olla, kun elämän perusasiat on kunnossa. Tämän jälkeen kävimme toteuttamassa kaksi paikallisen tukiverkoston joulupuutoivetta. Tahdon myös osaltani opettaa lapselleni, että aina kun vaan voi pienestikin auttaa, se kannattaa.
Moi kaima! Tämä oli toden totta tärkeä postaus. Älä muuta sano, vähävaraisten ja huonosti voivien lasten sekä yksinäisten vanhusten määrä on niin uskomattoman suuri, ettei sitä pysty edes hahmottamaan. :( Kiitos, kun kerroit teidän perheestä. Nykypäivän lapset ja nuoret ovat niin terävää ja tiedostavaa sakkia, että bongaavat varmasti haukankatseella erilaiset uutiset. Sehän se onkin, että miten löytää tasapaino sen välillä, ettei huolestuta ja kuormita lasta tai nuorta aikuisten murheilla, mutta käy silti läpi, että kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin, miten olla kiitollinen omasta tilanteesta ja miten pienilläkin teolla voi auttaa. Minusta Joulupuuhun osallistuminen sopii myös kasvatustarkoitukseen todella hyvin, konkreettisen lahjan antaminen kun on lapselle hyvin erilainen kokemus kuin äitinsä vieressä lähettämä tekstari. Nimenomaan tuo herkisti minutkin kahta enemmän, etteivät toiveet todella ole mitään kuuta taivaalta, vaan perustarpeita. Upeaa, että olette olleet mukana auttamassa. Rauhaisaa joulua!
Kiitos linkkivinkeistä. Missasin kaupunkimme Joulupuu-keräyksen, joten lahjoitin juuri Prisman verkkokaupan kautta kaksi lahjaa.
Kiitos itsellesi Paula! Terveisesi ilahduttivat suuresti. Kiitos, kun osallistuit. <3
Tärkeä postaus! Joulupuu-keräykseen olen osallistunut jo muutama vuonna. Otanpa Hannan kommentista vinkistä vaarin ja ensi vuonna otan lapseni mukaan joulupuu-lahjojen valintaan :-)
Kiitos, kun osallistut Sini! Samoin, Joulupuu on minulle ja miehellenikin jo varmasti ainakin kahdeksanvuotinen perinne. Nykyään vanhempana lahjoittaminen tuntuu entistä tärkeämmältä ja samalla tosiaan lahjan vieminen keräykseen on konkreettinen tapa käydä lapsen kanssa auttamisen teemaa läpi. :)
Tosi tärkeää asiaa ja vielä oman lapsen myötä itsellekin korostunut. Haluan myös tehdä perinteen Joulupuu-keräykseen osallistumisesta yhdessä lapsen kanssa, koen sen todella tärkeäksi. Sydäntä lämmittäviä tarinoita tuossa yllä ♡
Juuri näin! Vaikka auttaminen on kuulunut jouluihimme vuosien ajan, lapsen myötä se on entistä tärkeämmässä roolissa. Ihana kuulla, että teillä on sama ajatuksissa. Se tosiaan lämmittää mieltä, miten paljon hyväsydämisiä ihmisiä on mukana auttamassa. <3
Kiitos tärkeän aiheen postauksesta! Itse olen useana vuonna osallistunut Joulupuu keräykseen hankkimalla lahjoja teineille. Tänä vuonna vein keräykseen kuusi lahjaa. Lahjojen määrä lähtee enemmän ja enemmän lapasesta joka vuosi, ja tiukkaa tekee nähdä Joulupuun lappuja kuusessa…
Myös Pelastusarmeijan joulupataan tulee annettua rahaa, joko ihan patapataan tai nettipataan.
Lähipiirissäni on lastensuojelulaitos (laitos kuulostaa aivan kamalalta, kun ympäristö on todellakin kodinomainen), ja kuulemma lapsista jouluisin erottaa ne lapset, jotka eivät ole koskaan saaneet yhtään joululahjaa. Tällaisia lapsia siis aina ajoittain tulee sijoitettuina. Itku tuli, kun aiheesta ja lasten reaktioista lahjoihin oli kerran puhetta. Talon puolesta hankkivat tietenkin kaikille asukaslapsille lahjat, jotta kukaan ei jää ilman.
En tiennytkään tuosta Prisman listasta, pitääkin vielä katsoa, josko siihenkin osallistuisi.
Kiitos Aada kommentista ja osallistumisesta! Tämä postaus oli vähintä, mitä voin lahjoittamisen lisäksi tehdä. Mekin olemme ostaneet viime vuosina nimenomaan teineille lahjat (lahjakortteja), sillä kuulemma niistä on eniten pulaa. Helsingissä ei mielestäni ole tuota tapaa, että toiveet roikkuvat lappuina kuusessa tai ainakaan en ole nähnyt, vaan lahjat viedään vain Forumiin. Niin tai näin, herkistyin välittömästi, kun näin kuusikuvia Facebook-jakoina. Toiveet konkretisoivat entistä enemmän sen, miten vähään moni olisi tyytyväinen. En tiedä, miten pystyisin asioimaan tuollaisen kuusen luona ja pysyä koossa.
Voin vain kuvitella, että lapsista todella huomaa huomaa taustan. :( Se tekee vieläkin surullisemmaksi, että mitä yksi joululahja pelastaa, jos lapsella tai nuorella on ollut koko elämä vähävaraista, turvatonta tai epävakaata. Toisaalta jouluna vähäosaisuus korostuu niin rajusti, että vähintä on edes se yksi lahja. Onneksi yritykset ovat myös lähteneet mukaan joulunajan auttamiseen. Mitä enemmän helppoja auttamisvaihtoehtoja on tarjolla, sitä useampi varmasti osallistuu. Mukavaa joulua teille!
Tämä on tosi tärkeä aihe, joka saa helposti silmäkulmat kostumaan erityisesti jouluna. Voi kun joku yleiskeräys voitaisin järjestää myös ennen nuorten kesälomia, listalla olisi ainakin lintsirannekkeita, leffalippuja, bussilippuja yms. Tänäkin vuonna ajattelin ostaa Joulupuu-keräykseen leffa- ja herkkulippuja. Liian usein olen kuullut työni puolesta, että joku ei pääse leffaan kavereiden kanssa, kun yksinkertaisesti rahaa ei oie. Se on aina niin surullista kuultavaa. Ja ilmeisesti juuri suurin pula on 11-17v lahjoista.
Niin on! Erittäin hyvä huomio. Kesänloman alku on toinen ajankohta, jolloin eriarvoisuus nousee aina puheenaiheeksi, mutta onko silloin tosiaan mitään konkreettisia toimia ja keräyksiä? Ei taida olla. Tuohan olisi erinomainen idea. Ajankohtakin olisi siten sopiva, että kaksi keräystä rytmittyisivät tasaisesti. Monella olisi varmasti halu ja mahdollisuus auttaa puolen vuoden välein. Jäin nyt oikein miettimään tätä, että miksi ei ole olemassa jotain Hyvä kesälomamieli -keräystä, jolla nimenomaan tuettaisiin lasten ja nuorten kesätekemistä, kuten Lintsi-lippuja. Näin olen itsekin ymmärtänyt, että nuorten lahjoista on suurin pula, ja annoimme myös tänä vuonna leffalippuja ja lahjakortteja. Todella, mikään ei ole surullisempaa kuin se, että näiltä lapsilta ja nuorilta puuttuu ihan perustarpeita saippuoista alusvaatteisiin ja sitten vielä päälle ulkopuolisuus, ettei pääse edes kavereiden kanssa leffaan.
Voi apua! Hommasin Joulupuukeräykseen lahjat jo ajat sitten ja paketoin ne viikonloppuna. Keräys oli vaan päättynyt jo sunnuntaina mutta en tajunnut viedä paketteja ajoissa. Hmph..
Hienoa, että te bloggaajat nostatte näitä keinoja auttaa esiin! En ole huomannut muualla näitä nostoja – en edes mainoksia, ja nyt jäi paketit viemättä.
Moi! Havaihduin itsekin vasta jälkikäteen, että Joulupuu-keräys taitaa päättyä muulla Suomessa aikaisemmin, kun se Helsingissä oli mielestäni käynnissä vielä eilen. Mutta ei hätää, ensi vuonna on uusi keräys ja muilla tavoilla, esimerkiksi tekstiviestillä, ehtii vielä lahjoittaa vähävaraisten lasten hyväksi. Kiitos terveisistäsi! Kommenttisi muistutti siitä, että hyväntekeväisyydestä tosiaan on tärkeä muistaa kirjoittaa. Rauhaisaa joulua!