Hyvää maanantaita! Uuden viikon alkuun sopii hyvin tämänkertainen aihe: elämänhallinta, arjenhallinta tai ajanhallinta, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää.
Elämänhallinta on terminä ihan syystäkin kritisoitu – eihän elämää voi hallita. Jokaiselle meistä voi tapahtua mitä vain milloin vain, niin pienestä on elämä kiinni. Tässä kohtaa unohdan kuitenkin tämän näkökulman ja keskityn kirjoittamaan niistä elämän osa-alueista, joihin ihminen pystyy itse vaikuttamaan: ajankäytöstä, arjenhallinnasta ja projektien hoitamisesta.
Mitkä elämänhallinnan tavat minulla on käytössä?
Perinteinen kalenteri
Perinteinen kalenteri on ja pysyy käytössäni, siitä luopumista en ole edes harkinnut. Kalenteriin merkitsen vain menot ja deadlinet, en hoidettavia tehtäviä, jotta viikkonäkymä pysyy selkeänä. Lisäsivuja käytän myös tarpeen mukaan muistikirjana. Käytössäni on Mulberryn second hand -kalenteri, johon ostan vuosittain uudet sisälehdet.
To do this week -muistivihko
Perinteiselle paperille haluan kirjoittaa myös tehtävälistani. Mietin pitkään, onko Design Lettersin To do this week -muistivihko turhamainen ostos – miksei listaa yhtä hyvin voisi kirjoittaa tavalliselle paperinpalalle? – mutta vihko on osoittautunut erinomaiseksi apuriksi, josta en enää luopuisi. Toisin kuin pienissä post it -lapuissa, viikkonäkymässä on tarpeeksi tilaa kaikille projekteille ja tehtävät on kiva rytmittää eri päiville.
Trello
Tässä kohtaa päästäänkin sitten osioon, jonka taas ehdottomasti haluan olevan sähköisenä. Trello on projektinhallintatyökalu, jota käytän työasioissa asiakkuuksiin ja henkilökohtaisessa elämässä pysyvämpien asioiden listaamiseen. Trelloon kerään ostoslistaa (mitä vaatekaappini tarvitsee), kirjalistaa (mitä teoksia haluaisin lukea), postauslistaa (mitä toiveita te olette minulle esittäneet), ravintolalistaa (minne haluaisin mennä syömään), kesätekemisen listaa (mitä tehdä perheen kanssa) ja niin edelleen. Trellossa parasta on se, että listoja voi jakaa muiden kanssa sekä se, että palvelua pystyy käyttämään niin koneella kuin applikaationa puhelimella, jolloin listat kulkevat aina esimerkiksi kaupungilla mukana. Pidän myös siitä ajatuksesta, että en voi vahingossa hukata huolella kerättyjä listoja, kun ne kerran ovat netissä tallessa.
Kerrasta toiseen toistuvat listat
Miksi keksiä pyörä aina uudestaan, kun hyväksi havaitun voi kirjoittaa ensimmäisellä kerralla muistiin. Minusta yksi hyödyllisimmistä kerrasta toiseen toistuvista listoista on tallentaa itselle ylös kunnollinen pakkauslista. Omaan pakkauslistaani olen listannut kaikki perus matkustustarpeet, mutta myös erityyppisille reissuille ominaiset muistettavat, kuten rantalomalle ja lautailulomalle omansa. Samoin olen tallentanut muistiin joulun kauppalistan. Koska syömme joka joulu samat ruoat, niin pääsen paljon helpommalla, kun tarkistan tuotteet ja määrät valmiista listasta, enkä yritä alkaa muistella niitä keskellä pahinta jouluruuhkaa.
Pinterestiä käytän ennen kaikkea inspiroitumiseen, mutta myös suunnittelu- ja muistiinpanotyökaluna. Pinterest toimii minulla remontti- ja sisustussuunnittelussa, kuvausten ideoimisessa, matkakohteiden tallentamisessa sekä arkiruokien ideapankkina. Näissä hyödynnän salaisia tauluja, joiden määrää Pinterest ei enää onneksi rajoita.
Pomodoro-tekniikka – tai podcast-tekniikka!
Pomodoro-tekniikassa yhteen tehtävään syvennytään keskeytyksettä 25 minuuttia ja sen jälkeen pidetään tauko. Olen niin fiiliskirjoittaja, etten juurikaan itse käytä tekniikkaa koneella työskennellessä, mutta kotitöissä kyllä. Jos olen väsynyt ja katson lannistuneena ympärilleni, että tarvitsisin ainakin tunnin kaikkeen siistimiseen, teen itseni kanssa kompromissin, että tsemppaan edes 10 minuuttia tai minkä ajan milloinkin. Usein lyhyessä tehokkaassa ajassa kellon pirinää odotellessa saa ihmeitä aikaiseksi. Samaan tarkoitukseen sopii (juuri keksimäni) podcast-tekniikka, jossa kotityötä tai muuta ei-ajattelua vaativaa, kuten kuvien läpikäymistä, tehdään yhden podcast-jakson ajan. Podcastin avulla sain esimerkiksi siivottua viikkoja retuperällä olleen kuvakirjastoni.
Nämä ovat tapoja, joilla itse yritän hallita arkea, aikaa, työtä ja projekteja. Vaikka olen järjestelmällinen ihminen, niin silti minulla saattaa jokin nagging task roikkua parikin vuotta, joten kyse ei tässäkään asiassa ole täydellisyyteen pääsemisestä, vaan parempaan pyrkimisestä. Tärkeintä on löytää itselle toimivat tavat ja apuvälineet.
Minusta kaiken hallinnassa on vähintään yhtä oleellista puhua siitä, mitä jättää tekemättä kuin siitä, mitä tekee – priorisoinnista ja valinnoista. Minua ainakin riivaa nykymaailman vitsaus, informaatiotulva ja riittämättömyyden tunne. Sen takia en esimerkiksi kiusaa itseäni listaamalla Trelloon muuta kulttuuria, elokuvia, joita haluaisin nähdä, tai artisteja, joiden musiikkiin haluaisin tutustua. Tiedän, että aikani ei lähivuosina riitä kuitenkaan, joten miksi käyttäisin aikaa sellaisten asioiden listaamiseen, joihin minulla ei ole aikaa.
Loppuun listaan vielä ajankäyttöön ja tapoihin liittyvää kirjallisuutta, joista itse olen lukenut Gretchen Rubinin ja odotan erityisesti Sarah Knightin lukemista.
- Anna Perho: Antisäätäjä – fiksun ajankäyttäjän opas (ilmaisessa äänikirjakuuntelussa Suplalla!)
- Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi
- Gretchen Rubin: Tee siitä tapa
- Sarah Knight: Viis veisaamisen elämänmullistava taika
Arjen harmonia on juttusarja, joka käsittelee pieniä ja isoja oivalluksia, joilla olen vähentänyt kotitöiden kuormittavuutta, helpottanut arjen sujuvuutta ja edistänyt jokapäiväistä hyvinvointia kotona. Teemoja ovat järjestys, kodinhoito, siivoaminen, rutiinit, ratkaisut ja palvelut – kaikki, mikä tekee asumisesta mielekkäämpää.
Ah, lempiaiheeni – listat ja organisointi :D Tosi hyviä vinkkejä ja olen kuullut Trellosta paljon hyvää. Itse käytän bullet journalia omana Trellonani sekä kalenterinani ja se on kyllä saanut minusta entistä organisointuneemman.
Minulla on myös niitä salaisia Pinterest-kansioita ties mihin projekteihin ja Pinterest on kyllä paras paikka mielestäni eri juttujen visuaaliseen hahmottamiseen.
Gretchen Rubinilta olen lukenut vaan Onnellisuusprojektin josta tykkäsin joten hänen tapakirjansa on kyllä kanssa listalla. Itse en oikein tykännyt Knightin kirjasta, se jätti vähän tyhjäksi eikä tuonut paljon uutta, mutta muutaman ihan mielenkiintoisen pointin sieltä poimin.
Jes! Tämä taitaa olla monen meistä lempiaihe. :D Kiva, että mainitsit bullet journalin. Innostuin itsekin ajatuksesta teorian tasolla, mutta itse tutkiskelun jälkeen totesin, että minusta ei ole niin pikkutarkkaan käsillä työskentelyyn, vaikka organisoitunut olenkin. Mutta tosi ihana, että menetelmä toimii sinulla! Se tosiaan varmasti on kuin analoginen Trello. :)
Hyvä, kun sanoit tuosta Knightin kirjasta, niin en odota liikoja. Minulla on se kirjastossa varauksessa, joten lukaisen kirjan sitten, kun saan sen käsiini, mutta en lataa siihen liian korkeita odotuksia. Minusta nykyään aika monessa kirjassa törmää samaan ongelmaan: teokset eivät sinänsä ole huonoja, mutta sisältö ei anna enää mitään uuttakaan, vaan ne ikään kuin toistavat toinen toisiaan. Ihmekös tuo, kun elämäntapa- ja self help -kirjoja julkaistaan nykyään niin paljon.
On aina tosi kiva kuulla mitä erilaisia tapoja ihmisillä on ajanhallintaan, erityisesti työn ulkopuolella. Mun gradu esimerkiksi aikoinaan syntyi ihan pääosin pomodoro taktiikalla 20 minuutin pätkissä, yleensä ainakin se päivän ensimmäinen rutistus oli pakko vetää ajastuksella. Olen myös viime aikoina alkanut käyttää myös podcast-taktiikkaa kotitöihin. Viime viikonloppuna kävi niin, että suunnitelmista poiketen kuuntelinkin kaksi jaksoa Valeäitiä ja höyrytin samalla tuplamäärän vaatteita, kun oli niin mukaansatempaavat podit… :D
Olen huomannut, että mulle sopii se, että koitan tehdä kaikista tärkeimmistä asioista jotenkin säännöllisen rutiinin, tai muuten sellaisen tavan, ettei asiaan ryhtymistä tarvitse sen enempää kyseenalaistaa. Tämä on sikäli vaatinut vähän ponnisteluja, että tykkään kuitenkin ihan hirveästi sellaisesta vapaasta ajasta, kun ei ole mitään suunnitelmaa ja voi vaan olla ja tehdä mitä huvittaa, jos huvittaa. En todellakaan kuulu taukoamatta touhuavaan ihmistyyppiin. Olen kuitenkin huomannut, että voin paremmin, jos suunnittelen aikaa tärkeille ja mun arvojen mukaisille asioille, vaikka aina ei ihan huvittaisi mennä kielikurssille töiden jälkeen tai änkeä täyteen ruokakauppaan kotimatkalla, jotta saa tuoreita aineita illalliseen. Mutta sellaista balanssin hakemistahan tämä on, ja koitan muistutella itselleni, että näin lapsettomana sitä omaa aikaa on oikeasti aika paljon. Ja esim. suunniteltu liikuntapyrähdys, alusta asti valmistettu yhteinen illallinen ja uusi opittu kieli tuo elämään niin paljon rikkautta, että aikatauluttaminen on sen arvoista.
Listoihin mulla on vähän kahtiajakoinen suhtautuminen. Tietyissä asioissa ne ovat aivan super käytännöllisiä, mutta liiasta listaamisesta en tykkää, ja se alkaa helposti tuntua työläämmältä kuin se itse suunniteltava asia ja vie siitä pahimmillaan ilon. Koitankin aina löytää sellaisia listaustapoja, jotka lähinnä vaan tukevat tekemistä, koska en nauti listaamisesta, kuten tiedän tosi monen nauttivan. Arkiruokalista on ollut meillä käytössä nyt noin pari vuotta ja se on esimerkki listaustavasta, jonka olen saanut toimiaan tosi hyvin. Se on lista joka helpottaa arkea eikä listaaminen ole itse tarkoitus. On tullut myös kokeiltua paljon uusia ruokia, kun ne on tullut laitettua heti listalle ja arkiruuatkin ovat monipuolisempia, kun koko repertuaarin näkee aina kerralla.
Ihana, että tämä on sinustakin yhtä kiinnostava aihe. Kiitos hyvistä huomioista! Totta, varsinkin päivän käynnistymiseen pomodoro on oiva. Jos on käynnistysvaikeuksia, voi ajatella, että teen edes 20 minuuttia. Ja kun alkuun on päässyt, pääsee yleensä eteenpäinkin. Niin totta tuo, että kotitöitä alkaa vitkastella, jos kiinnostava kuuntelu on kesken. :D
Siis juuri näin, samaistun täysin! Syy, miksi yritän olla tehokas on nimenomaan se, että minulle jäisi aikaa vain olla. Minäkään en ollenkaan ole sellainen ihminen, joka ei osaisi olla tekemättä mitään – päinvastoin. Motivaattorina toimii ajatus siitä, että kun päivän työt ja kotityöt on tehty, voi siirtyä sellaisten tärkeiden asioiden pariin kuin Netflixin. ;) Se on juuri näin, että moni kiva asia jää välistä, ellei sille raivaa tilaa kalenterista. Lähtöhetkessä saattaa olla sellainen olo, ettei jaksa tai ehdi, mutta kun saa aikaiseksi lähteä, tulee todella virkistyneenä kotiin.
Taas samaa mieltä! Listat voivat nimenomaan kääntyä itseään vastaan. Sen takia olen päättänyt, että listaan vain rajattuja asioita: esimerkiksi kirjoja, mutta en enää elokuvia ja musiikkia. Muuten en muuta tekisikään kuin listaisi ja kaikki nämä listat vain kasvattaisivat riittämättömyyden tunnettani. Silloin kulttuurin kuluttamisesta tulisi suorittamista, mitä sen ei tietenkään kuuluisi olla. Joskus tosiaan kannattaa muutenkin vain ryhtyä hommiin, eikä käyttää liikaa aikaa listaamiseen. Mitä syödä arkena on muuten aihe, joka minun on pitänyt nostaa blogiin iät ja ajat. Hyvä kun muistutit teemasta, koska se on ehdottomasti yksiä arjenhallinnallisia aiheita, joille on kiva löytää omaan perheeseen sopiva ratkaisu. :)
Minä luovuin paperikalenterista jo vuosia sitten, koska suurin osa ylös kirjattavista jutuista on työasioita ja niiden on oltava työkavereiden nähtävillä. Aluksi harasin vastaan, mutta nyt en enää vaihtaisi paperiin! Toisaalta oma tapani kirjata asioita ylös on ns. suurien linjojen noudattamista; kirjaan ylös sovitut menot ja asiat, jotka on pakko tehdä, mutta muuten en listoja tee kauppalistoja ja joskus pakkauslistoja lukuun ottamatta. Kauppalistatkaan eivät ole koskaan samanlaisia edes jouluna, ellei oteta lukuun tiettyjä listalla aina uudestaan esiin pomppaavia peruselintarvikkeita. Muuten asiat pysyvät mielessä suhteellisen helposti
Ymmärrän hyvin, että luovuit. Monelle sopii varmasti paremmin pitää kalenteria digitaalisesti. Kaikkeen tottuun, kun on pakko, onhan ihminen sopeutuvainen. Minullakin oli toki päivätöissä ssähköinen ja jaettu kalenteri, mutta silloinkin, tai oikeastaan erityisesti silloin, halusin pitää omat menot itsellä. Mutta näissä ei koskaan ole yhtä oikeaa tapaa, vaan sillä kannattaa mennä, mikä tuntuu itselle hyvältä ja mikä senhetkiseen elämäntilanteeseen sopii. Vaikka meitä listojen rakastajia on olemassa paljon, ymmärrän vähintään yhtä hyvin sen, ettei elämäänsä käytä asioiden listaamiseen. Se on varmasti vapauttavaa, kun ei joka puhelimen muistiinpano ja kalenterinkulma pursua muistettavia asioita. Jos muistettava asia on oikein tärkeä, niin kai sen muistaa muutenkin. :)
Minä siirryin itseasiassa juuri digitaalliseen kalenteriin. En koskaan tiedä missä paperikalenterini on, eikä se taatusti ole mukana silloin, kun pitäisi. Kännykkä puolestaan on mukana koko ajan. Teen edelleen suunnitelmia paperiversioon, mutta kokeilen, jos digikalenteri pysyisi edes vähän paremmin ajan tasalla.
Tuollainen viikkosuunnitelma voisi myös olla todella näppärä tähän rinnalle.
Kiva, että kokeilet nyt digitaalista! Olen sitä mieltä, että kaikkea kannattaa ja pitää kokeilla, jotta löytyy se itselle oikea ratkaisu. Se, että ihan kaikki on kännykässä, on kyllä todella kätsyä siinä mielessä, että sitten ei ole kuin yksi asia muistettavana ja mukana pidettävänä. Ja tosiaan jos siltä tuntuu, että vierelle kaipaa paperista muistivihkoa tai viikkonäkymää, niin sittenhän voi kokeilla sitäkin. Itse tykkään juuri paperisen ja digitaalisen yhdistelemisestä. :)
Onpa mielenkiintoinen aihe! Töissä käytän ainoastaan sähköistä kalenteria, ja kotona taas meillä on keittiössä seinäkalenteri, johon kahden aikuisen omat ja yhteiset vapaa-ajan tapahtumat ja työmatkat mahtuvat hyvin. Jokunen vuosi sitten otin aikaa joistakin kotitöistä, esim. astianpesukoneen tyhjennys/täyttö, viikkosiivous (teen sen parissa osassa, koska meillä on niin iso talo, ja osa huoneista ei kaipaa viikoittaista siivousta), silitys jne. Hämmästyin, kun inhokkiinni astianpesukoneen tyhjennykseen meni 2-3 minuuttia! Samoin pakollisen viikkosiivouksen saan tehtyä reilussa tunnissa. Tsemppaan itseäni näiden kanssa ajatuksella ”Tunnin päästä tämä on ohi” tai ”Vartin päästä keittiö on siivottu”. Idea siis vähän sama kuin sinulla tuo kellon päälle laitto ja hommin ryhtyminen. Koen, että näin palasina ja ajastettuna hommat tuntuvat paljon kevyemmiltä eikä miltään isolta möykyltä, jota ie pysty hallitsemaan. Ja suuri vaikutus on tietysti sillä mukavalla tunteella, jonka tietää tulevan kun hommia on saanut eteenpäin edes vähän! Mukavaa kevättä sinulle ja perheellesi!
Eikö olekin kiinnostava! Itse myös kuuntelen todella suurella mielenkiinnolla, millaisia ratkaisuja teillä on käytössä. :) Tuo seinäkalenteri on oiva täydennys! Siitä mainitsi toisaalla muutkin, että pariskunnan tai perheen menojen yhdistelemiseen ja hahmottamiseen yhteinen seinäkalenteri on toimiva. Siis juuri tuo! Olen huomannut omista inhokkihommistani ihan saman, että pidän jotain tehtävää poskettoman työläänä ja kuormittavana, mutta kun pysähdyn oikeasti miettimään, kuinka paljon aikaa askareeseen menee, niin minuutista kolmeen. Yksi tällainen on koiran tassujen peseminen kurakeleillä lenkin jälkeen. Homma tuntuu joka kerta aloittaessa isolta, mutta on ohi ihan pienessä hetkessä. Tästä kyllä huomaa, että suurin osa työskentelemisen esteistä on ihmisen korvien välissä. Ihana kuulla, että myös sinulla hommien pilkkominen paloihin auttaa hallitsemaan kokonaisuutta. :) Kiitos, kun jaoit ajatuksesi ja aurinkoista kevättä myös sinulle!
Ihanan järjestelmällistä ja tästä sai muutaman hyvän vinkin. Ajatella etten ole koskaan käyttänyt mini kalenteria kunnolla vaikka ajattelin jo reilu vuosi sitten siirtyessäni toiseen työhön missä täytyy päivittäin ottaa työkilometrit ylös yms että nyt muuten tarvitaan se kalenteri. :D ehkä tänä vuonna oppisin käyttämään koska jotenkin sellaiset suunnitelmatkin ja vaikka viikon tavoitteetkin maagisesti tapahtuu helpommin kun ne on konkreettisesti kirjoitettu ylös. Mukavaa viikon jatkoa!
Tai ainakin luon itselleni illuusion järjestelmällisyydestä. ;) Se unohtui muuten korostaa, että yritän olla järjestelmällinen ja tehokas siksi, että voisin mahdollisimman paljon vastapainoksi laiskotella. Eli en ajattele elämää suoritamisena, mutta kun tietyt asiat on vain pakko tehdä, niin mieluummin ne tekee jotenkin järkevällä tavalla organisoidusti. :) Kalenterikin käyttöä voi opetella! Minulla on nyt projektina ottaa oikeasti hammaslangan käyttö osaksi iltarutiineja monen epäonnistumisen jälkeen, ja siihen liittyen luin, että ihmisellä kestää keskimäärin noin 60 päivää omaksua uusi tapa. Eli viimeistään kolmen kuukauden päästä kirjaat työkilometrejä kalenteriin kuin vanha tekijä. :D Ihanaa lähestyvää viikonloppua sinne!
Paperikalenterista minäkin luopunut, muistikirjoista en. Nyt käytössä Frida Steinerin uutukainen. Muistikirja jopa toimii mulla siten, että kun olen asian kirjoittanut muistiin, huom! kynällä, niin se siirtyy myös pään sisäiseen muistiin saman tien. Toki muistikirjoissani on paljon muutakin, kuin muistettavia asioita. Havaintoja, tunnelmia, milloin mitäkin..
Töissä käytän sähköistä kalenteria. Kotona on vanhanaikainen seinäkalenteri kaapin oven sisäpuolella, johon laitamme sekä mieheni, että omat ilta- ja viikonloppumenot, reissut, kutsutut vieraat, sovitut päivälliset, juhlat ja muistamiset.
Koska ruuanlaitto on minulle enemmän kuin ruuanlaittoa, se on harrastus, olen tallettanut jo usean vuoden ajan ruokareseptit muistitikulle, joka kulkee aina käsilaukussani (joo, friikki:)). Jos esim. seuraamiltani ruokablogisteilta napsahtaa sähköpostiini mielenkiintoinen resepti, laitan sen heti talteen tikulle. Tikulta löytyy muutama sinultakin napattu juhlapöydän vinkki.
Minulla on tiedostot eri sesonkien resepteille, jolloin tarvittavat raaka-aineet ovat edullisia ja ko. aikaan saatavilla, ruuan nimi ei aina välttämättä kerro mitä kaikkea se sisältää. Arjen ja juhlapäivien hallintaa tämäkin :)
Hupsis! Oikoluin tämän tekstini läpi, ennen kuin lähetän sen. Ja arvaa, sain itsestäni hirveän kontrolloivan ja järjestelmällisen kuvan. Joten täytynee tarkentaa, että ei pidä paikkaansa, ilman omantunnontuskia kaadan lasiin viiniä, soitan kotipitsaan ja vetäydyn sohvalle villasukat jalassa. Hallitsemaan aikaani :)
Hauska kuulla tavoistasi, kiitos kun kerroit! Ilmeisesti jokin sisäänrakennettu tarve meillä ihmisillä vielä on kirjoittaa kynällä paperille, vaikka iso osa tekemisestä siirtyykin sähköiseen muotoon. Fridan muistikirja on varmasti tosi inspiroiva! Jos olen oikein ymmärtänyt, niin eikö siinä ole mukana mietelauseita ynnä muuta. Minullakin on näkömuisti, niin pystyn aika helposti muistelemaan kalenterista, että vaikka keskiviikon kohdalla oli jotain. Kun sanoit havainnoista ja tunnelmista, niin mieleeni tuli päiväkirjat. Minua harmittaa, etten koskaan oppinut kirjoittamaan päiväkirjaa. Nuorena aloitin päiväkirjan joka tammikuun ensimmäinen päivä, mutta jo toisena päivänä totesin, etten vain pysty. Jotenkin se ei formaattina tuntunut omalta, mikä on muistojen tallentamisen näkökulmasta sääli.
Jes, tuo jo aikaisemmin mainittu yhteinen seinäkalenteri on tärkeä täydennys, käytössä varmasti monella perheellä ja pariskunnalla! Oikeasti? Vau! Olen todella vaikuttunut reseptimuistitikustasi (ja mikä kunnia olla mukana). Reseptien tallentaminen ja ruokien keksiminen on aihe, johon haluan vielä palata ihan erikseen. Se kun on sellainen ihan jokapäiväiseen elämään liittyvä ja siten erityisen keskeinen juttu. Ihan mieletöntä kyllä, että reseptit on vielä sesongeittain lajiteltu. Sanoinko jo, kuinka vaikuttunut olen. Uusi idolini: ruokamuistitikkunainen. :D
Maailman tärkein tärkennys loppuun ja sama täällä! Nimenomaan siksi minäkin optimoin elämääni, että voin mahdollisimman paljon vain olla. Art of doing nothing on suorastaan erikoisosaamiseni. Siitä olen tosi iloinen, että minullakaan ei omatunto soimaa. Se olisi varsin rasittavaa, jos ei itselleen soisi sellaista onnea kuin sohva, villasukat, pitsa, viinilasillinen ja Netflix. ;)