Olen saanut kyselyitä polkupyöristämme, joten ajattelin kirjoittaa niistä blogiinkin. Nyt ei puhuta teknisistä ominaisuuksista tai ilmanvastustuksista, vaan pyöräilykoulukunnasta nimeltä tyyli ennen kaikkea.
Edellinen pyöräni oli suurin piirtein ala-asteaikainen violetilla glittertekstillä koristeltu menopeli. Tyttäreni pyörät vasta glitterisiä tulevat olemaan, kun hän tulevaisuudessa alkaa esittää toiveitaan. Siispä nautin nyt nämä vuodet siitä, että meillä on molemmilla kauniit pyörät – samanlaiset tietenkin.
Molemmissa pyörissä vannomme kermanvalkoisen nimeen konjakinruskeilla yksityiskohdilla ja koreilla. Omani on kolmivaihteinen Solifer Klassikko. Tyttäreni pyörä on Banwood ja samalta ihanalta merkiltä on myös pieni pyöräilykypärä.
Itse olen oikea mummopyöräilijä. Taitan vain lyhyitä matkoja hitaalla vauhdilla. Tyypillisesti poljen kirjat korissa lähikirjastoon tai sitten pohjemme perheenä uimaan. Tyttäreni on vielä niin lyhyt, että vaatii avustusta, joten toistaiseksi hän ”pyöräilee” vasta omalla pihalla, kun taas varsinaiset matkat taitamme Qeridoo-peräkärryn kanssa.
Oma pyöräilykypäräni on Thousand-merkkinen. Pidän siitä, että kypärä ei ole sporttinen, vaan nimenomaan enemmän klassista ratsastuskypärää muistuttava. Kuten jo alussa myönsin, minulle pyöräily edustaa enemmän elämäntapaa kuin urheilusuoritusta. Hifistelijä en ole, sen kertoo jo perus pyöräni, mutta omilta haluan varusteiden tuntuvan. Yllättäen samaistun enemmän kalifornialaisen hipsterikypäräbrändin elämäntapaan, kun taas MAMIL-suhaajien reiteiltä yritän pysyä kaukana.
Tottahan se on, pyörä tarkoituksen mukaan. Molemmille on paikkansa, kauniille citypyörille jaMAMIL-sektorin vehkeille. Mulla on hakusessa pyörä, joka on sekä nätti (musta tai valkoinen ilman vauhtiraitoja tms, ei siksi että olisin itse värifoobikko vaan siksi, että sopisi kaikkiin vaatteisiini) että riittävästi vaihteita ja sporttinen geometria (koska pitäis jaksaa polkea yli 10km matkoja töihin ja muihin rientoihin ja korkeuseroja riittää).
Ihanat kypärät teillä molemmilla!
No just näin! Mieheni ei ole mamil, mutta polkee kuitenkin paljon kevään ja syksyn välillä töihin sen kymmenen kilometriä ja kyllähän siinä jo hitusen eri varusteet pitää olla kuin meillä hitailla mekko- ja mummopyöräilijöillä. Eli kunnon sporttivehkeet kunniaan, mutta raivopyöräilyä en siedä niin kuin en road ragea autoilussakaan, niin siksi toivoisin, ettei ohisuhailijoiden trikoita ja hermoja kiristäisi liikaa. ;) Työpaikalle polkeminen on ihan erityisen näppärää, koska aikaa ei välttämättä mene yhtään enempää kuin julkisilla, mutta samassa ajassa on päivän treeni tehty, jopa kahteen kertaan. Ymmärrän etsinnät: toivottavasti löytyy hyvin kulkeva ja asuihin sopiva menopeli! Tuollaisissa matkoissa onkin pakko huomioda enemmän pyörän keveyttä ja muita ominaisuuksia. Kiitos! Olin itsekin erityisen iloinen näistä kypärälöydöistä, tällainen liikenneturvallisuusmummo kun olen. :) Ihanaa viikonloppua!
En kyllä kestä teidän samis-pyöriänne konjakinvärisillä yksityiskohdilla:):)
Ja valkoisilla renkailla.
Keräsitte kyllä täältä kaikki tyylipisteet!
Kiitos paljon! Ihana, että saimme tyylihyväksynnän sieltä, kyllä nyt kelpaa polkea. :) Terveisiä isommalta ja pienemmältä pyöräilijältä!
Ihanat 💚 ja todellakin tyylikkäät.
Kaunis kiitos meiltä molemmilta! :)
Ihanat pyörät ja kypärät teillä molemmilla! Mistä olet löytänyt oman kypäräsi?
Moikka ja kiitos! Oma pyöräilykypäräni on Thousand-merkkinen (https://www.instagram.com/explorethousand/). Tilasin sen muistaakseni Cyclechic-verkkokaupasta Briteistä, mutta nyt jostain syystä valkoisen kypärän sivu herjaa. Tässä joka tapauksessa linkki mustaan vastaavaan: https://www.cyclechic.co.uk/shop/helmets/thousand-bicycle-helmet-black. Kokeile tuolta kautta tai sitten googlaamalla muita jälleenmyyhiä ”Thousand helmets”. Toivottavasti tärppää! :)