Tervehdys puolentoista viikon tauon jälkeen, jota en suunnitellut pitäväni, mutta jonka onneksi pidin. En halunnut olla parhailla helteillä netissä, enkä usko, että olette olleet tekään. Nyt on kuitenkin kuukauden loma päättynyt ja aika taas käynnistellä konetta. Aloitan pehmeällä laskulla kokoamalla kymmenen satunnaista huomiota lomalta, joka muuten taisi olla kaiken kaikkiaan rentouttavin, jonka lähivuosilta muistan.
1. Onneksi miehelläni oli kuukauden, ei sen lyhyempi tai pidempi, kesäloma. Yrittäjänä voisin lomailla miten tahansa, mutta niin se vain menee, että koen olevani lomalla juuri niin kauan kuin miehenikin, ja tietysti päiväkodista vapaalla ollut tyttärenikin. Kuukauden pätkä oli tähän hätään täydellinen: riittävän pitkä karistamaan talven ja työelämän pölyt, mutta sopivan lyhyt pitämään lomailuinnon yllä.
2. Nimittäin jaksaisinko edes lomailla opettajamaisesti 2,5 kuukautta putkeen? Ensimmäistä kertaa elämässäni aloin miettiä, että enpä ehkä jaksaisi, vaikka mukavuudenhaluinen flip flopeissa haahuilija olenkin. Ehkä yrittäjyyden myötä olen alkanut pitää niin paljon työstäni, että haluan tehdä sitä säännöllisesti – muuten yksinkertaisesti tylsistyn.
3. Ihanteellinen lomailutapa itselleni onkin mieluummin monta kertaa vuodessa lyhyempinä pätkinä kuin yhtenä pitkänä rupeamana. Mistä tulikin mieleen, mahtuisikohan syksyyn joku pieni viikonloppupyrähdys?
4. Kodista lomalla on kyllä pakko poistua, sillä muuten en pääse irti sen enempää koti- kuin toimistotöistäkään. Tälle lomalle löytyi sopiva tasapaino: puolet öistä nukuimme kotona, puolet muualla. Aina maisemanvaihdon ei tietystikään tarvitse tarkoittaa yönylireissua, vaan jo päiväretki riittää. Tänä kesänä toivoisin pääseväni vielä Hankoon.
5. Vaikka suurin haaveeni aina lomalla on päästä ulkomaille, muuten toiveeni ovat niitä yksinkertaisimpia – ja silti välillä saavuttamattomia. Olisin antanut jäätelötötteröni, tuulettimeni (jota minulla ei oikeasti edes ole) ja nettiyhteyteni, jos olisin saanut lukea hetken yksin ja rauhassa kirjaa Mustion Linnan upeassa huvimajassa, kun ympärillä ei ollut ristinsielua ja kun vieno tuuli vain heilutti kaisloja ympärillä. Sen sijaan jatkoin matkaa kuumalle autolle iltapäivähepulit saaneen taaperon kanssa. Perhematkailu on ollut meille todella onnellista aikaa, mutta näin jälkiviisaana jonkun rauhaisan kohteen olisimme voineet koluta ihan vain kahden kesken. Mustion Linnaan päätimmekin mennä ensi kerralla lepuuttamaan sielua aikuisten kesken, kun siellä on kehuttu ravintolakin.
6. Rentouttavinta lomalla on olla silloin kuin muutkin ovat. Tammikuinen ulkomaanmatkamme oli aivan erilainen kokemus kuin nyt kesäinen. Tammikuussa muistan päivystäneeni puhelinta miltei koko ajan, koska lomalla olin ainoastaan minä – ei Asennemedian toimisto eivätkä asiakkaat. Nyt koko maa tuntui olevan offline, mikä antoi itselle sen viimeisenkin luvan unohtaa puhelimen tämän tästä takanreunukselle tai korikassin uumeniin.
7. En ole koskaan ollut erityisen innokas kotimaanmatkailija, Turussakin kävin ensi kerran vasta aikuisena. Nykyään yritän suhtautua Suomeen samanlailla kuin muihinkin kohteisiin: penkomalla löytyy kyllä käymisen arvoisia helmiä. Miehelläni meinasi hermot mennä (oikeasti hänellä ei mene hermot yhtään mistään), kun en voinut suurin piirtein pikapissalla käydä ABC:llä, vaan halusin aina löytää TripAdvisorista jonkun sympaattisemman pysähdyspaikan. Paikan, jonka minun mielestäni piti aina olla ”ihan reitin varrella”, mutta jossa käyminen toikin joka kerta matkaa lisää.
8. Jos jotain olen kotimaanlomailusta oppinut niin sen, että onnellisuuden salaisuus on matalat odotukset: nimittäin kelmusämpyläpaikkoja on vielä ja paljon. Fiskarsissa petyin siihen, miten vaihtoehdot olivat joko luokattoman huono eineseväs tai lapsiperheen ex tempore -pysähdykseen aivan liian hienot kolmenkympin pääruoat – missä ovat rennot ja raikkaat reilun kympin salaatit yhdessä maan idyllisimmistä kesäkohteista?
9. Myöskin bed and breakfast -kulttuuria jaksan kaivata Suomeen. Sydäntäni raasti varata Scandic, kun mitään sympaattisempaa ei ollut tarjolla – ei edes yli sadantuhannen asukkaan kaupungissa kuumimpana kesäsesonkina.
10. Taas ne tahot, jotka jaksavat piristää Suomen matkailukulttuuria perustamalla, pelastamalla ja ylläpitämällä ihania kohteita, ansaitsisivat tulla paljon paremmin löydetyiksi ja vierailluiksi. Esimerkiksi Naantalista löysimme aivan ihanan majapaikan, jota suosittelen erillisessä postauksessa. Koska haluan omalta osaltani edistää elämyksellistä matkailukulttuuria ja kannustaa kelmusämpylöitä intohimoisemmin tarjontaansa suhtautuvia yrittäjiä, ajattelin alkaa jakaa kotimaan kivoja kohdevinkkejä Instagramiin tunnisteella #viehättäväkohde ja toivon tietysti teiltä samaa yhteisen vinkkipankin kartuttamiseksi. Ei muuta kuin viehättävät kahvilat, ravintolat, hotellit, majapaikat, puistot, rannat, kartanot, luontopolut, lapsikohteet sekä muut jakoon ja hyvä kiertämään!
Itse huomasin tässä äitiyslomalla, että tänä lomakuukautena itsekin on päätynyt ottamaan rennommin. Elämä ei ole ihan niin aikataulutettua ja suunniteltua nyt kun kaikki ovat lomalla.
Ihana kuulla! Näin sen pitää välillä ollakin. Suurin osa meistä tarvitsee joutilaisuutta ja mikä sen parempi ajankohta niin elää kuin kesälomalla. :)
Mustion linna on kyllä ihana paikka. Sinne kannattaa suunnata myös keväällä, kun kaikki on hennon vihreää ja kevätkukat kukkivat puistossa!
Ja totta puhut, kyllä Suomessakin on paljon kaikenlaista näkemisen arvoista. Olen itse ymmärtänyt tämän vasta aikuisena, alle kaksikymppisenä en vain jotenkin osannut katsoa asioita kotimaassa ”sillä silmällä”. Nykyisin tulee välillä jopa tehtyä ihan bussilla kulttuuriretkiä eri kaupunkeihin Suomessa, vaikka vain päivänkin reissu piristää arjen keskellä ja kun on muualla kuin kotinurkissa, tuntuu kuin olisi ollut kaukanakin poissa ja paljon pidemmän ajan. Minulla on elokuussa vielä lomapätkä ja silloin retkikohteena on Tampere. Listassa on kahdeksan museota, mutta ehkä jotain muutakin pitäisi tehdä, heh.
Itse löysin tänä kesänä ihanan kahvilan Hämeenlinnan remontin myllertämän linja-autoaseman vieressä, kun odottelin jatkoyhteyttä: Sokerileipuri Suomisen Villa Marenki sijaitsee vanhassa kauniissa puutalossa, jossa on vanhat huonekalut, kauniit astiat ja joka huoneessa erilaiset tapetit. Kauniilla säällä voi istua myös puutarhassa. Tarjoilla on niin suolaisia kuin makeitakin herkkuja, ja leipomon kahvilasta kun on kyse, valikoima on laaja. Palvelu oli ystävällistä ja tilaus tuotiin pöytään. Toinen kahvila, jota suosittelen Hämeenlinnaan eksyessä testaamaan, on torin varrella sijaitseva perinteikäs Laurell (ja erityisesti sen perunaleivos). Sielläkin on kiireetön ja ystävällinen palvelu ja tässäkin on kyseessä leipomon oma kahvila, joten mitään bake offeja ei tarjolla ole.
Ihana idea, kiitos! Voin kuvitella, että puutarha tosiaan on erityisen viehättävä keväällä kukkien juuri puhjettua. Ehkä tämä ajatusmallin muutos tosiaan liittyy ikään. Ja toki elämäntilanteeseen. Tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta hurauttaa minne vain milloin vain, joten matalan kynnyksen elämyksiä ja lomahetkiä on alettava hakemaan lähempää. Tämä on tietysti positiivinen kehitys myös ympäristön näkökulmasta. Kuulostaa mainiolta! Meillä Tampere on ensi kesän must-listalla. Olen itse viettänyt Tampereella enemmän aikaa kuin missään muussa kaupungissa pääkaupunkiseutu pois lukien, mutta nyt viimeisestä kerrasta on vierähtänyt niin monta vuotta, että on tosi kiva päästä tutustumaan tämänhetkiseen tarjontaan. Tosi kivoja vinkkejä, kiitos! Hämeenlinna on hyvän ajomatkan päässä ja toisinaan myös mökkimatkamme verralla ajoreitistä riippuen, joten laitan suosituksesi korvan taakse.
Yritämme mieheni kanssa enemmän tutustua ihanaan kotimaahamme. Ulkomaan reissuja tulee vielä varmasti, mutta Suomessa on monta ihanaa kolkkaa vielä koluamatta.
Ehdottomasti mukana siis tuossa Insta-vinkkiproggiksessa (vai miksi sitä oikein kutsuisi).
Ps. Aivan ihana mekko <3
Moikka ja kiva kuulla samankaltaisista suunnitelmista! Mekään emme osaisi kuvitella elämää ilman ulkomaille matkustamista, mutta kotimaan minilomat täydentävät vapaa-ajan viettoa kivalla tavalla. Ihan ykskaks itselleni on kertynyt pitkä lista Suomen-kohteista ja toivottavasti Instagramiin kertyy vielä paljon lisää. Itse asiassa alan jo olla positiivisella tavalla ihmeissäni, milloin ihmeessä me ehdimme kaikki kivat paikat nähdä, kun niitä tuntuu olevan nyt niin paljon. Kiitos, kun olet mukana ja kiitos myös mekkokehuista. :) Rentouttavaa kesän jatkoa!
Heh, Joo eipä ole tullut itsekään helteillä blogeja luettua. Tänä iltana vähän selailin ja mun piti ihan pysähtyä miettii että mikäs sun blogin nimi olikaan että löydän tänne! :D hyvin onnistunut loma siis, kun unohtui blogien nimet ja myös läppärin salasanaa piti vähän aikaa arvailla.
Heh, ihan mahtavaa, sitten kesän tärkein tehtävä tavoitettu! Laitat vain Googleen ”se joku blogi, jossa näkyy valkoista kotia, koiraa ja mekkoa”. :D Toivottavasti salasanakin pikkuhiljaa muistuu. ;) Nämä helteet hellivät nyt niin mielettömällä tavalla, että verkkainen tahti täällä sen kun jatkuu, mutta nautitaan keleistä niin kauan kuin voidaan. Aurinkoista viikkoa!
Ne hurmaavat bed & brekfast paikat löytyy muualta, kuin isoista kaupungeista Suomesta. Niitä löytyy kuolevista pikku kylistä ja kaupungeista, missä yritetään kokeilla kaikkea mahdollista työllistymisen eteen. Tälläiset paikat eivät ole pitkään pystyssä, lähinnä niin kauan, kuin starttirahaa riittää ja ehkä puoli vuotta sen jälkeen. Niiden löytäminen vaatiin paikallisen sanomalehden lukemista aktiivisesti noin puoli vuotta ennen mahdollista matkaa, koska eihän tälläisissä paikoissa tapahdu mitään, joten uusista yrityksistä tehdään helposti juttua. Netistä niitä saataa myös löytää, mutta ei pidä säikähtää nettisivujen epämääräisyyttä. Parempi kun soittaa sivuilta löytyvään numeroon ja tiedustelee tilanteesta.
Onneksi tämä on muuttumassa, mm. Tampereelle jos suuntaa niin Lillan on ihan jotain muuta kun turistimassahotelli
Moikka molemmille! Näin varmasti osittain on. Luulisi kuitenkin B&B-paikkoja olevan isojen kaupunkien vaikutuspiirissä, vaikka ei välttämättä keskustassa, joskus toki sielläkin. Meilläkin oli aika laaja haku, joka kattoi pitkälle läheiseen maaseutuun, mutta ei. Ei löytynyt kivoja majataloja eikä mökkimajoituksia. Toki olen sitä koulukuntaa, että oletan paikasta löytyvän tietoa ja houkuttelevaa materiaalia. Myönnän, että nettisivujen epämääräisyys on minulle syy epäillä paikan tasoa jossain määrin muutenkin. Tällä en suinkaan halua lytätä yrittäjiä enkä vaatia sitä, että kaikkien majatalojen pitäisi tarjota hipster-trendikkäitä smoothiekulhoja, mutta jollain tavalla minusta yrityksen on jo netissä perusteltava, miksi asiakkaan kannattaa suunnata nimenomaan kyseiseen paikkaan eikä kilpailevaan. Sivusto on kuitenkin se ensimmäinen käyntikortti, jonka asiakas näkee.
Sosiaalisen median aikakaudella koen, että pienen sympaattisen paikan pyörittämiselle missä tahansa päin Suomea olisi kaikki edellytykset, jos konsepti on ajatuksella tehty ja viehättävä. Nimenomaan tuon Lillanin olen jo tiennyt pitkään somen kautta ja se on ehdottomasti menolistallamme. Ennen olisi pitänyt lukea paikallislehteä tai tuntea paikallisia – nyt riittää, että seuraa oikeita Instagram-tilejä. Toivon sydämeni pohjasta, että tämä mahdollisuus saada tunnettuutta käytännössä nollabudjetilla rohkaisee yrittäjiä erikoistumaan ja erottumaan, sillä kuten on nähty, asiakkaat laittavat mielellään hyvää kiertämään, kehuvat kehumisen arvoisia paikkoja ja arvostavat paikallismatkailua. Lähtipäs rönsyilemään tämä vastaukseni, mutta näitä olen koko kesän miettinyt. :) Toivottavasti saadaan moni vielä tuntematon #viehättäväkohde listalle!
Oi miten jaksaisinkaan jutella noista viehättävistä pikkukohteista – majoituksista, ravintoloista ja kahviloista. Nimittäin siitä että miksei niitä ole tai miksei niitä löydä. Tai jos on niin miksi niihin ei ole viitsitty panostaa pikkuisen enemmän – sekä visuaalisuuteen että tarjottaviin. Kelmusämpyläpaikat taas ovat taattua kelmusämpylää, tiedät mitä saat tyyliin.
Fiskars-ruokailumielipiteeseesi yhdyn niin täysin. Oltiin siellä äskettäin päiväretkellä ja jouduttiin lähtemään toisaalle ruokailemaan. Päädyttiin lopulta supernälkään nääntymäisillämme Karjaalle Kotipitsaan… koska tiedettiin että ainakin saadaan kohtuuhintaan ihan hyvää :) ja kyytipojaksi kylmä olut. Päivä oli kyllä muutoin mukava ja seikkailullinen, mutta todellakin- miksei moisessa kohteessa ole paremmin huomioitu tarjoiluja tai muutenkin ostosmahdollisuuksia. Kaikenkaikkiaan olimme jokseenkin pettyneitä kaikkeen paitsi luontoon. Miksei asioita hyödynnetä?
Moi Anne! Uskon, että meillä voisi olla tästä monituntinen keskustelu! Nimenomaan tuo, että miksi tuollaisia paikkoja ei ole ja jos onkin, niin miksi asiakas niitä ei löydä. Sosiaalisen median aikakaudella paikka ei voi muuta kuin peiliin katsoa, sillä loppujen lopuksi hyvin vähällä vaivalla – kauniilla kuvilla ja löydettävillä avainsanoilla ja paikkatunnisteilla – voi tavoittaa tuhansia ja taas tuhansia potentiaalisia asiakkaita läheltä ja kaukaa. Olettaen tietysti, että paikka on markkinoitavassa kunnossa. Mahdollisuudet nyt ovat aivan toiset kuin ennen Instagramia.
Onpa kiinnostavaa, että koit Fiskarsissa ihan saman! Arvaa mitä, me taas meinasimme jäädä samaan Kotipitsaan ja ajattelimme, että ehei, jatketaan matkaa, koska Fiskarsissa on varmasti vaikka mitä ihanaa. No ei ollut! Paitsi toki, jos perhemme olisi pulittanut ex tempore -pikalounaasta satasen, mutta se oli liikaa vaadittu. Eli olisi vain kannattanut jäädä (Kotipitsa on nykyään ihan super fresh!).
Myös ostosmahdollisuudet muistin minäkin paljon parempina. Toisaalta paikalla ei ollut kuin muutamia ihmisiä meidän lisäksemme, vaikka päivä oli upean kesäinen, arkipäivä kylläkin. En silti suostu uskomaan, etteikö Suomessa riittäisi asiakkaita ja kiinnostusta, mutta huono tai keskinkertainen ei vain enää riitä. Pitää olla jotain ajamisen arvoista ja Fiskarsin miljöössä siihen todella on puitteet. Eli juuri tämän kysymyksen pariin jäämme: miksi ei potentiaalia hyödynnetä paremmin?
Mukava kuulla, että sinulla oli ihana loma! :) Mustion linna on kyllä ihana! Ja mainittu Hankokin, ja Tammisaari! Itse tykkäsin kovasti polttareistani ja Rosalasta sekä Bengtskärin majakasta – niitä suosittelen!
Itse nautin suunnattomasti siitä, että sain viettää kesälomani kotikaupungissani eli Helsingissä. Ja tekemistä riitti – tulenkin kirjoittamaan kolme blogikirjoitusta pelkästään lomavinkkejä :) Vaikka työni kautta saan käydä helsinkiläisissä kohteissa, niin lomani aikana oli paljon sellaisia kohteita, missä halusin käydä tyttäreni kanssa! Kyllä me tehtiin lyhyt risteily myös Ruotsin Gotlantiin, ja matka oli aivan ihana – ja paikka todella aurinkoinen sanan kaikissa merkityksissä! Tämä oli ensimmäinen kerta kun pidin loman heinäkuussa, ja vain siksi, että tyttäreni päiväkoti oli kiinni. Palasin töihin viime viikolla, ja oli kyllä kummallista kun koko Suomi lomailee heinäkuun ajan. Vaikka se on tietyllä tapaa ihanaa, niin niille, jotka ovat töissä, se on kyllä todella ärsyttävää kun asioita ei saa edistettyä – ja matkailijoita kyllä riittää eli töitä on juuri tuolloin!
xxx
E
http://helsinkidragonfly.blogspot.com/
Moi Elisabeth! Samaa mieltä: Mustion Linna, Hanko ja Tammisaari, kaikki aivan ihania. Polttarit majakassa, vau! Olen jo pitkään halunnut vierailla majakassa, niin kiva, kun muistutit siitä. Sait varmasti noissa puitteissa elämyksellisen riitin avioliiton satamaan. ;) Ymmärrän täysin ajatuksesi! Mekin lomailimme juuri heinäkuussa päiväkodin takia, mutta sinun työssäsi se epäilemättä on kiireisin kuukausi, jolloin nimenomaan pitäisi olla paikalla. Äh, lomajärjestelyt perheenä ovat aina hiukan kinkkisiä. Gotlanti kuulostaa korvan taakse laitettavalta sekin – Visby onkin minua jo jonkun aikaa houkutellut. Ihana, että teillä oli aurinkoinen matka! Kuulostaa aika unelmatyöltä koluta kotikaupungin kohteita. :) Helsinki se vain piristyy piristymistään!
Jos joskus matkaatte toiselle puolelle Suomea, kannattaa ottaa kohteeksi Lappeenranta. Ohessa hyvä teksti paikasta.
http://www.matkakuume.net/2018/07/i-love-lappeenranta-3-x-kaupungin.html?m=1
Ja yöpyminen ehdottomasti Pulsan asemalla. Sen parempaa B&B paikkaa saa hakea. (Someenkin panostettu. )
Oih, kiitos vinkeistä! Nyt harmittaa, sillä olimme Lappeenrannassa muutama vuosi sitten, mutta en huomannut googlata mitään kivaa. Saimme jostain jonkun Holiday Club -majoituksen, niin se oli vähän random reissu muutenkin. :D Mutta jos vielä uudestaan päädymme seudulle, yritän muistaa nämä. :) Ihana, että helmiä löytyy sieltä täältä!
Moikka! En ehtinyt lukea näitä kommentteja vielä läpi, ehkä samat ajatukset joku jo kirjoittikin, mutta onhan se raivostuttavaa, miten meillä täällä yksi ketju saa sanella millaisia pysähdyspaikkoja kotimaan matkailijoilla on. Niissä kammottavissa pelihalleissa en missään nimessä halua kelmusämpylöitäni tai hampurilaisia syödä (taapero suurena hampparifanina saattaisi olla kyllä eri mieltä). Ja olemmehan me siis joutuneet niissä pysähtymään. Todettakoon tässä, että Lohjan vastaava on ihan pohjanoteeraus.
Itse opettajana jaksoin kyllä lomailla sen 2,5kk helposti. Mutta sen jälkeen olikin yleensä aika pirteä fiilis palata sorvin ääreen. Ja nyt kun mietin, että ”normaalissa” elämäntilanteessa palaisin tänään töihin, niin loma olisi saattanut tuntua jopa hieman lyhyeltä ;D
#viehättäväkohde -idea oli loistava ja yritän muistaa sen aina, jos löydän jotain helmiä. Helsingin helmi oli muuten Töölöntorin torikahvila ja sen lohileipä, olipa muuten todella hyvää. Samoin palvelu erinomaista. Sinne taidan viedä tyttöni tällä viikolla perjantaipullalle tai -leivälle.
Palaan tähän loma-aiheeseen vielä sen verran, että tykkään myös välillä tehdä lomalla töitä. Otan esimerkiksi aina joululomalle jotain töitä kotiin, koska se tarkoittaa vähän helpompaa paluuta aina tammikuussa. JA periaatteessa itseäni ärsyttää se joku kirjoittamaton hoettava sääntö siitä ettei lomalla saisi työskennellä. Kaikille sopii eri jutut. Vaikka olenkin usein sellainen kaikki valmiiksi tuntia ennen dedistä, niin samalla tykkään edistää asioita pikkuhiljaa.
No niinpä! Onhan tämä vähän väsynyttä tämä ainainen ABC-marmatus, mutta kun se on niin totta. Kyllä siellä tankkaamassa ja eväslimun voi käydä ostamassa, mutta ajatus siitä, että huoltsikalle pysähtyisi vapaaehtoisesti virkistymään ja syömään, on aika kaukainen. Välillä tietenkin joutuu joustamaan, eikä siitä silloin kannata ongelmaa tehdä.
Ymmärrän, onhan lomailu ihanaa! Aloin miettiä, että ehkä jaksaisin itsekin, jos olisin päivätyössä ja varsinkin, jos omistaisin kesämökin. Sitten varmasti tuo aika vain hurahtaisi. Yrittäjänä loman käsitys on muutenkin aika erilainen, kun koen olevani tavallaan aina sekä lomalla että töissä. Siksi se, etten tekisi mitään 2,5 kuukauteen, tuntuisi oudolta, mutta rennommin voisin hyvin tuonpituisen ajan ottaa. Juuri kuten sanoit, että töitä porrastaa hieman. Ihmettelin ennen, että miten kukaan tekisi töitä lomalla tai viikonloppuna, mutta nykyään ymmärrän sen täysin, sillä pohjustamisella voi olla suuri vaikutus stressiin ja hallinnantunteeseen. Nimenomaan niin, että eri ihmisille sopivat eri jutut ja että parhaalta tuntuvat käytännöt voivat myös vaihdella tilanteesta ja elämänvaiheesta toiseen.
Olen tosi iloinen, että olet jakanut ja jaat kohteita, koska nyt mukana on ollut vaikka mitä helmiä. Kiitos! Oih, Töölöntori on myös omia kaikkien aikojen Helsinki-suosikkeja, mutta enpä ole lohileivällä käynyt. Sinne siis ja senhän jälkeen voi näppärästi jatkaa Reloveen. :) Teidän perjantaipullaperinne on aivan ihana! Meillä ei ole vakkaripäivää, mutta joka viikko tulee nautittua jotain kahvilanantimia perheen kesken: juuri joko pullasta tai sitten jäätelöstä, tietenkin suosikkidrinkki pillimehulla. ;) Skool!
Tämä suomalainen bensislounas/päivällinen/äitienpäiväjuhlabuffet on niin noloa. Niin noloa. Mistä tällainen kulttuuri on edes saanut alkunsa?
Ja miten on mahdollista, että tuolle tarjonnalle on kysyntää.. Eikä mulla asiasta sen enempää. Otan lusikkani pois siitä sopasta. Ihanaa elokuuta :)
Heh! Voisiko se johtua vain siitä, ettei paikkakunnalla ole mitään muuta “ravintolaa” kuin bensis. Se on tosi sääli, jos ainoa vaihtoehto syödä ulkona on ABC. Voi kunpa maakuntatarjonta tästä piristyisi ja saataisiin sekä automatkan lounaspysähdykset että juhlapäivälliset muualle. ;) Samoin, nautitaan vielä auringonsäteistä!