Kaupallinen yhteistyö, Earth Control ja Asennemedia
Näin kesän jälkeen päiväkotien, koulujen ja töiden alettua, on vihdoin aika tarttu aiheeseen, joka on roikkunut muistilistallani pitkään: miten hoidamme arjen ruokajärjestelyt? Koska tämä on tuhannen taalan kysymys jokaisessa lapsiperheessä, ajattelin jakaa meillä toimivat käytännöt ja tietysti mieluusti kuulisin teidänkin hyväksi havaituista järjestelyistä. Varmaa on vain se, että arjen pyörittämiseen ei ole yhtä oikeaa reseptiä – on vain erilaisia tapoja, joita mekin olemme joutuneet pyörittelemään löytääksemme omamme.
Miten saan ideat arkiruokiin
Olen meillä se, joka arkiruoat suunnittelee. Pääasiassa ideointi tulee minulta luonnostaan, mutta välillä arkiruokien keksiminen viikko toisensa jälkeen aiheuttaa tietysti harmaita hiuksiakin. Kerään ideoita kolmeen paikkaan. Tallennan reseptejä Pinterestiin, leikkaan lehdistä reseptejä talteen kansioon sekä merkkaan kokeilemisen arvoiselta kuulostavia reseptejä Glorian ruoka ja viini -lehtiin ja pariin reseptikirjaan. Haluaisin tehdä paljon enemmän ruokia resepteistä, mutta arjessa tyydyn vähän liian usein tekemään vanhoja tuttuja ruokia tai vain improvisoimaan jotain päästä. Päähän taas ideoita kertyy usein ruokabloggaajien Instagram-tilejä seuraamalla.
Miten suunnittelen arkiruoat
Suunnittelen arkiruoat pääasiassa noin viikko kerrallaan. Se sopii rytmiimme parhaiten, sillä meistä kumpikaan ei pidä päivittäisestä kaupassa käymisestä. Avuksi olen löytänyt ruokaviikkovihon, jota säilytämme keittiössä reseptien luona ja johon myös kirjoitan pitkin viikkoa muistiin, mitä loppunutta pitää muistaa ostaa lisää. Haastavilla viikolla, jos joku perheestä sairastaa tai meillä on erityisen paljon kiirettä ja stressiä, selviydymme päivä kerrallaan, mutta paljon paremmin voimme suunnitelmallisilla viikoilla, kun ruokahuolto ei kuormita joka päivä.
Miten hoidamme kaupassa käynnin
Tilaamme usein ruoat verkkokaupasta noin viikoksi. Täydennyksiä teemme tarpeen mukaan lähikaupasta. Kauppakassipalveluita en ole kokenut tarpeelliseksi kokeilla. Vaikka ajatus valmiiksi ajatelluista aterioista kuulostaa kaikkiruokaiselle perheellemme (tai enemmänkin meille kaikkiruokaisille vanhemmille) hyvältä, joutuisimme kuitenkin tilaamaan kaikki maidot, leivät, vaipat ja sen sellaiset erikseen. Niinpä minusta on helpointa miettiä ateriat itse ja tilata kaikki samalla kertaa ruokaverkkokaupasta. Ruokaverkkokauppa on meille kaiken kaikkiaan pelastus, joka säästää aikaa ja vaivaa, ja jättää enemmän aikaa yhdessäololle. Sekin hyvä puoli viikkotilauksessa on, että kerralla näkee, mistä ruokavalio koostuu (vähän niin kuin Ruokavaliot vaihtoon -ohjelmassa, kun kaikki ladotaan samanaikaisesti pöydälle).
Miten säilytämme arkiruoat
Iso keskitetty ruokakauppatilaus teettää yhden ongelman: kaikkea on todella vaikea saada mahtumaan yhteen, integroinnin takia pieneen jääkaappiin ja tilauksen saapumispäivänä suurin piirtein tungen yksittäisiä viinirypäleitä juusto- ja kananmunapakettien väliin, jotta ovi menee kiinni. Täysi jääkaappi tarkoittaakin sitä, että hyödynnämme todella paljon myös ei-kylmäsäilytystä vaativaa ruokaa. Pidän aina jemmassa muun muassa kikherne- ja kidneypapusäilykkeitä, falafel-seosta, pähkinöitä sekä kuivattuja hedelmiä. Uudet aurinkokuivatut Earth Control -hedelmät ovat monikäyttöisiä välipaloja ja aterioiden täydentäjiä. Ne eivät sisällä sokeria, vaan esimerkiksi karpalossa on vain ananasmehua makeuttajana.
Mitä syömme arkena
Syömme arkena ihan kaikkea laidasta laitaan. Pyrimme syömään kasvispainotteisesti niin, että joka viikko olisi edes kerran pari kalaa ja vain tarpeen mukaan lihaa. Teemme myös paljon ruokia, joita ei voi nimetä – siis vain kulhotyyppisiä lautasellisia milloin mistäkin. Tämä maanantain karpalo-aprikoosi-couscoussalaatti koostui oliiviöljyllä, sitruunalla ja valkosipulilla maustetusta couscousista, fetamurusta, pinaatista, korianterista, sipulista, Earth Control -karpalosta ja -aprikoosista, tahini-jugurttikastikkeesta ja päälle sirotellusta dukkah-mausteseoksesta. Erityisen hyvin aurinkokuivatut hedelmät sopivatkin mielestäni Lähi-Idästä inspiroituneisiin aterioihin ja juuston seuraksi. Lisää ideoita resepteihin löytyy Facebookista Earth Control -sivuilta.
Miten helpotamme arkiruokailua
Se on sekä kirous että siunaus, ettei Wolt toimita alueellemme kuin muutamasta ravintolasta. Kirous, koska joskus tilaus- tai take-away -ruoka pelastaisi päivän, mutta siunaus, koska saattaisimme alkaa käyttää korttia hieman liian usein. Olemme kuitenkin löytäneet muutaman maultaan ja ainesosaluetteloltaan kelvon luottovalmisruoan, joihin tulee tukeuduttua vähintään kerran pari viikossa ilman omatunto-ongelmia. Tekisin mielelläni kerralla pakkaseen ison satsin vaikka kasvissosekeittoa, mutta jos on jääkaappimme pieni, niin on pakkanenkin. Marjojen lisäksi sinne mahtuu vain muutama hätävara, mutta sekin on toki parempi kuin ei mitään.
Miten huomiomme kausi- ja hävikkiruoan
Koska en käy fyysisesti kaupassa, en välttämättä huomaa ostaa niin paljoa kausiruokaa kuin hyllyjä kierrellen huomaisin, mutta ruokabloggaajien somesta saa onneksi ajankohtaisia ideoita. Siitä olen tarkka, että hukkaan menisi mahdollisimman vähän ruokaa. Oma valttini ruoanlaittajana on soveltaminen: ei ole fetanpalaa tai kermanjämää, josta en keksisi jotain. Koska teen töitä (pääasiassa) kotona, pystyn hyödyntämään jämiä ennen kaikkea omina lounaslautasina. Hävikin välttämiseksi aloitamme syömisen tuoreimmista raaka-aineista ja loppuviikkoa kohden siirrymme enemmän säilykkeisiin ja pakasteisiin. Viikonloppuisin taas syömme niin sanottua viikonloppuruokaa, jotain, mikä fiilikseltään poikkeaa arkiruoasta. Silloin haemme tyypillisesti jotain tuoretta täydennystä tiskiltä. Tällä hetkellä yritän hyödyntää oman puun omenoita mahdollisimman monipuolisesti. Oman pihan kirsikat ja karviaiset olen jo säilönyt, mikä osoittain selittää täyden pakkasen.
Miten järjestämme yhdessä syömisen
Useimmiten haen tyttären päiväkodista koiran kanssa kävellen puoli viiden maissa. Kun saavumme kotiin 2,5-vuotiaalla on tietenkin nälkä, mutta minulla ei vielä niinkään ja mies taas ei ole ehtinyt edes kotiin. Niinpä annan tyttärelle oman päivällisen heti kotiin saavuttuamme. Silti onnistumme useimpina arkipäivinä syömään myös yhteisen aterian. Seitsemän maissa minä ja mieheni syömme oman päivällisen ja tytär samaan aikaan iltapalansa, yleensä puuroa tai luonnonjugurttia marjoilla sekä tuoreilla ja/tai kuivatuilla hedelmillä, kuten tässä taateleilla, rusinoilla ja mustikoilla.
Miten huomioimme lapsen arkiruoissa
Tyttären oma päivällinen on tässä elämänvaiheessa meille toimiva järjestely paitsi aikataulusyistä myös siksi, että taaperon makupaletti on vielä hyvin rajallinen, ja me vanhemmat taas emme halua syödä pinaattilettuja joka toinen päivä. Uskon asian korjaantuvan ajan kanssa itsestään: ei pakottamalla, vaan esimerkin voimalla. Maistettavaksi tarjoamme tyttärelle aina sitä mitä meillekin, mutta hyväksymme sen, että 2,5- ja 34-vuotiaan mieltymykset poikkeavat vielä osittain toisistaan. Keittiökaappien pursuamista helpotan myös sillä, että tyttären omia eväitä säilytän hänen kaapissaan. Välipaloista tyttäreni suosikki tällä hetkellä on taateli, jota hän pyytää (vaatii) aina puuroon, smoothiekulhoon ja mukaan. Earth Control -taatelit ja -rusinat on helppo ottaa terveelliseksi evääksi uudelleen suljettavissa pusseissa harrastuksiin ja reissulle. Taateleissa on hurjasti terveysvaikutuksia – tiedän, koska hain perusteluja omille iltaisille lakritsitaatelihimoille. Siinä tuleekin viimeinen arkiruokahuomio: emme juurikaan tee jälkiruokia arkena, mutta lakritsitaateleita, lakritsipalloja ja tummaa suklaata keittiöstämme löytyy aina.
Hei nyt tulee ihan täysin off-topic -kysymys: Mistä sun mekko on? :)
Moi Isa! Aina saa myös kysyä ohi aiheen: mekkolöytö on Zarasta. :)
Ihana mekko, style!
Jep, suunnittelu on a ja o, meidän lähikookauppa on niin sairaan hintanen, että ostoksista riippumatta se maksaa vähintään 25€ vaikka ostaisi vaan maitoa…
Olen samaa meiltä woltista, parempi, ettei toimita, muuten ovella kolkuttelisi liian usein ruokalähetti 🙈. Meidän lähitakewayt ovat myös tolkuttoman huonoja, joten säästyy onneksi nekin rahat. Positiivinen ajattelu kunniaan.
Kiitos muuten Kokkikartano-vinkistä. Lapsen mielestä makaronilaatikko oli best ever. Ihan kun dagigsessa 😂.
Jatkopostaustoive, sun lempireseptit!
Kiitos Meri! No sanos muuta, niin on meidänkin! Ei kaupan kynnyksen yli pääse köyhtymättä vähintään paria kymppiä. Tosin kallis on verkkokauppakin, kun tilaamme Cittarista. Olen kuitenkin laskenut, että ajan- ja vaivan säästö on sen väärti. Haluaisin käydä enemmän Lidlissä, koska siellä on ihan huipputuotteita edullisesti ja se on kompaktinkokoinen, kun fyysisessä Cittarissa tai Prismassa menee koko päivä. :D Sieltä ei kuitenkaan saa kaikkea, joten enemmänkin käymme tekemässä siellä täydennyksiä.
Siis todella! Tykkäämme kuitenkin syödä muuten ulkona, niin jos päälle vielä lisäisi jokaviikkoiset wolttaukset, niin ruokalasku olisi karmiva. Onneksi meillä on lähellä pari luottopitseriaa ja hyvä nepalilainen, niin niihin voi tukeutua hätävarana, mutta kuka nyt koko ajan samaa jaksaisikaan, joten ei niitä tule hyödynnettyä kuin ehkä kerran kuussa.
Ei kestä! Ihanaa, jos perheenäitisalaisuudestani on ollut iloa – Kokkikartano for life! :D En muista, että olisin kertaakaan tehnyt makaronilaatikkoa tai kiusausta Kokkikartanoiden löytämisen jälkeen. Mieluummin ostan ne valmiina, kun taas sitten tällaisia sotkusalaattikulhoruokia ei voi ostaa valmiina. Ja kun ne ovat parasta ikinä, lapsesikin sen tietää. Ihana! :D
Toinen, josta olen huojentunut, on Riitan Herkun pinaattiletut. Kuten kirjoitin, se on tyttärelleni aina uppoava lempiruoka ja jos ei niitä nyt ihan joka toinen päivä tarjota, niin usein kuitenkin, milloin minkäkin kasvisten, raejuuston tai kananmunan kanssa. Sisällysluottelo on täysin luonnollinen, kun taas Atriassa ja muissa ei niinkään.
Tosi hyvä postaustoive, kiitos! Ongelma vain on, ettei minulla oikein ole lempiresepejä! Tämä juuri kiteyttää sen, miten vähän kokkaan resepteistä ja jos kokkaan, niin googlaan vain reseptin kyseistä kertaa varten enkä ota sitä ylös. Otan tästä kuitenkin itselleni haasteen, sillä tavoitteeni on alkaa testata ja tallentaa enemmän reseptejä!
Mä en suostu menemään Prismaan jne, kun se käy lenkistä, kun ne on niin hervottoman isoja. Kaipaisin sellaista hop on/off bussia sinne.. En jaksa valita 25 metristä oikeaa maitoa tai teelaatua, joten Lidl on mulle oikea paikka, tykkään just siitä että on kompakti ja edullinen. Plus, siellä ei tarvi punnita, sopii tällaiselle, joka oppi punnitsemattomuuteen Ruotsissa 😂. Mutta totta tuo, ettei sieltä löydä ihan kaikkea, mutta meillä melkein kaikki alkaa löytyä sieltä, ollaan taidettu muokata tarpeita vastaamaan Lidlia, mutta jotain täydennyksiä otetaan lähikoosta.
Pintsut pitää testata, taitaa dagis opettanut lapsen tykkäämään niistä. Testiin nekin!
Muuten, sun pyykkivinkkipostauksesta inspiroituneena tuplasin reilusti meidän pyykkikorien määrän ja volyymin, joka tekee sen, että ei tarvitse pestä pyykkiä joka päivä, kun pyykit ei mahdu minipussiin! En ymmärrä, miten en ollut aikaisemmin tajunnut tätä… mutta kiitos! Pienestä sitä ihminen saa elämäänsä parannusta 😂!
Mukavaa viikkoa!
Hah hah, ymmärrän ihan täysin! Se todella käy lenkistä. Jos unohdat yhden banaanitertun, niin ei muuta kuin neljä kilometriä taaksepäin. :D :D
Hei ihan mahtavaa! Olenpa uloinen, että sait vinkistä vaarin. Joskus tällaisilla pienillä oivalluksilla on arkeen todella iso merkitys. Ja lohdutuksena: täällä on päästelty niin monta aivopierua, että yhden pyykkiratkaisun keksimättä jättäminen on pientä. :D
Ihanaa viikkoa sinnekin, kohtahan se on syyskuu!
Hyviä juttuja. Meillä ostetaan yleensä pari ateriaa kerrallaan, eli kauppakäyntejä tulee viikossa muutama. Meillä kauppareissut hoitaa mies, koska ne ovat hänelle samalla sellaista omaa aikaa ilman minua ja lapsia. Minkä vuoksi emme ole kokeneet tarpeelliseksi muuttaa systeemiä. Minä hoidan kuitenkin suunnittelu puolen ja kokkaamisen. Tarvitsisin niin tuollaisen suunnittelu vihon? Mistä niitä saa.
Oman haasteensa tuo lasten ruokailu. Vauva ja taapero syövät vielä niin erillaisia ruokia, että on vaikeaa yhdistää heidän ateriotaan. Ja kuten sanoit, taaperon maku ei aina sovi yksiin meidän aikuisten kanssa. Mutta kyllä se tästä taas lutviutuu. Bebe maistelee ahkerasti ja laajentaa omaa makureviiriään.
Olen kuullut monen vanhemman suusta tuota samaa, että kaupassa käynti koetaan positiivisena omana aikana. Ymmärrän sen ajatuksen täysin, vaikka itse ajattelenkin, että teen omalla ajallani mieluummin kaikkea muuta kuin pyörin marketissa. ;) Ei toimivaa systeemiä kannatakaan muuttaa! Se on nimenomaan niin, että jokaisen perheen on löydettävä itselle parhaiten sopivat rutiinit. Se on niin monesta tekijästä kiinni: millaista työtä vanhemmat tekevät, onko kauppa kätevästi esimerkiksi päiväkotimatkan varrella, onko käytössä autoa ja niin edelleen. Suunnitteluvihko on Design Lettersin. Zicos-verkkokaupasta löytyy ainakin: https://www.zicos.fi/Design-Letters-food-planner-A4
Lapset kieltämättä tuovat oman mausteensa ruokajärjestelyihin. Meille ei sovi oikein kumpikaan ääripää: että tekisimme ruoat aina (suht nirsoa vaihetta) lähikäyvän taaperon ehdoilla, mutta emme osaa kuvitella sitäkään, että lapsi eläisi ihan omassa ruokatodellisuudessaan. Kompromissi toimii tässä vaiheessa meillä parhaiten, että tyttärelle on vaihtelevasti omaa ruokaa, samaa ruokaa tai karsittua versiota meidän ruoasta – tilanteen ja päivän mukaan. Vauvat ovat itse asiassa mielestäni tosi kiitollisia maistelijoita. Vauvana tytär veteli kaiken maailman parsasoseet, joita keksin tarjota, mutta nyt oman tahdon ilmaantuessa ääni kellossa on vähän toinen. :D
Minä suunnittelen ruuat viikoksi kerrallaan, teen listan sen mukaan ja käyn pääsääntöisesti kerran viikossa kaupassa (nettitilauksia ei alueellemme toimitettu pitkään aikaan ja kun toimitukset alkoivat, totesin, että aikataulujen sovittelu on aika haastavaa). Toki välillä täytyy tehdä täydennyksiä, kun vaikka vihannekset loppuvat, mutta pääsääntöisesti kerran viikossa kauppaan -käytäntö ja lista, johon on mietitty myös välipalat, lapsen eväät harrastuksiin ja minun työpaikkalounaani, toimii loistavasti. Ruokaideoita saan monesta paikasta; Glorian Ruoka ja Viini on monipuolinen ja kiva, Elle Mat & Vin samoin, lisäksi seuraan muutamia ruokasivustoja ja niiden uutiskirjeitä. Joskus ideoita tulee napattua instasta ja blogeistakin. Huomasin myös tuon jokunen vuosi sitten, että arkisin sortuu usein tekemään samoja ruokia, joten pyrin kokeilemaan ainakin kahta ihan uutta ruokalajia joka viikko. Ostettu ruoka tulee hyödynnettyä pääsääntöisesti todella tarkkaan, koska kuljetan eväitä töissä. Ostoslistan tekemiseen käytän Our Groceries -appia, suosittelen kokeilemaan!
Aikataulujen sovittelu voi tosiaan olla hankalaa, sillä haarukka on kuitenkin muutaman tunnin, jolloin täytyy olla kotona. Minulle kotona työskentelevälle se ei ole ongelma, mutta ymmärrän, että monelle muulle on. Kiva, että olet löytänyt itsellesi sopivan tavan! Se helpottaa arkea todella paljon, kun ei koko ajan tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Suunnittelua se toki vaatii, kun huomioon ottaa vielä lapsen välipalat ja työpaikkalounaat, mutta on varmasti sen arvoista viikon sujuvuuden kannalta. Kahta uutta ruokalajia per viikko on tosi ihana tavoite! Voisin pyrkiä samaan. Harmittaa, kun viikot vaan vierähtävät ilman uusia kokeiluja, vaikka ruoka on itselleni todella tärkeä nautinto. Kiitos, kun jaoit appivinkin! Siitä on varmasti monelle hyötyä. Itse en jostain syystä, vaikka suhteellisen digiorientoitunut olenkin, tykkää yhtään kirjoittaa kauppalistoja sähköisesti. Kai se on kuin kalenteri, joitain asioita kaipaa vielä paperisina. :)
Minäkin arastelin aika pitkään sähköistä kauppalistaa, mutta päätin ottaa sen kokeiluun, koska olin kuullut niin paljon kehuja ja työn takia olin jo joutunut hylkäämään paperisen kalenterinkin. Nyt olen koukussa, on kätevää, kun listaa voi koota missä vain.
Nettikaupasta tilatessa voi kirjoitta lisätietoja kohtaa lisätoivetta tarkemmasta kellonajasta toimituksen suhteen. Se yleensä onnistuu. Itsellä ainakin.
Laura, saat jääkaappiin pikkuisen enemmän tilaa, kun säilytät kananmunat huoneenlämmössä. Ne säilyvät ihan yhtä hyvin jääkaapissa, kuin huoneenlämmössä.
Aivan! Ja se helpottaa hieman, että ainakin Cittarissa tulee nykyään tilauksen jälkeen tekstiviestitse hieman tarkempi haarukka saapumisajalle.
Totta, kiitos huomiosta! Ovathan kananmunat kaupassakin hyllyllä. Ongelma taitaa vain olla se, ettei meillä oikein ole ylimääräistä tilaa kuivakaapissakaan. :D Mutta tarvittaessa jotain toki säilyttää hetken keittiön tasollakin. :)
Minulla saattavat kotiintuloajat heittää töiden takia monta tuntia suunnitellusta, joten aika hankalalta tuo kotiinkuljetus tuntuu, vaikka aikaa voi toivoakin :-(.
Suunnittelu auttaa niin valtavasti että stressitaso nousee taivaisiin ellei sitä ole ehtinyt tehdä.
Mä suunnittelen ruoat viikoittain Bullet Journalin sivuille. Meillä syödään yksi yhteinen ateria arkisin ja viikonloppuisin kaksi lämmintä ateriaa. Ruoat tilaan riippuen muusta liikkumistarpeesta joko kotiinkuljetettuina tai valmiiksi kerättyinä marketista, on kätevää kun on oma kännykkäsovellus, johon voi vaan skannata viivakoodin puuttuvasta tuotteesta sitä mukaa kun käyttää näitä loppuun. Lihat ja kalat ostan erikoisliikkeestä, munat suoraan tuottajalta.
Ruokaideoita kaivelen netistä, instasta, blogeista ja lehdistä, mm. GRV:stä. Olemme sekasyöjiä ja muun perheen vaatimuksesta syömme melkein joka päivä lihaa, mutta olen pyrkinyt ruokahävikin minimoimiseen ja minulla on aina esim. papuja, pähkinöitä, kikherneitä, linssejä ja pata-aineksia, joilla saa tuunattua pienen määrän tähteitä koko perheen ateriaksi. Lapset syö samaa kuin aikuiset ja samalla aikataululla, nyt ovat jo isoja koululaisia mut näin on ollut aina. Kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta kaikkea maistetaan.
Olen onnellinen siitä, että meille ei kotiintoimita muut kuin kebab-pizzeriat ja kebabsalaatti ei ole kotiin päästyään hääviä, ja se muovirasia jossa ne tuodaan, tappaa viimeisetkin ruokahalut. Olisin varmaan konkurssissa jos näissä maisemissa olis joku Wolt, sen verran laiska kokki olen.
Oi vau! Viikkoruokasuunnitelma bullet journalissa olisi näkemisen arvoinen, ihailen jo pelkästään mielikuvaa. Tuo keräys on myös todella hyvä palvelu! Me emme ole sitä käyttäneet, kun verkkokauppa toimittaa, mutta jos ei toimittaisi, kokeilisin varmasti sitä. Nimittäin isossa marketissa saa kyllä kulumaan tunnin jos toisenkin, niin pelkkä keräämisen ulkoistaminen säästää tosi paljon aikaa. Joskus marketissa on toki kivakin hoitaa asioita, mutta aina sellaista ylimääräistä aikaa ei ole. Taidat selvästi muutenkin olla ruokakauppaidolini: vau vielä tuolle sovellukselle, erikoisliikkeille ja pientuottajille. Niin ihanneminäni kävisi kaupassa. :)
Sama filosofia: kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta kaikkea kuuluu maistaa ja kaikenlaista kotona syödään. Nyt vielä joustan asiassa, kun 2,5-vuotiaalle on niin vaikea selittää järkeä. Totta kai hän ymmärtää yhtä sun toista, mutta ei ole vielä sillä tasolla, että voisin rationaalisesti perustella kaiken. ;) Siksi olen valinnut taisteluni ja oikaisen vähän mutkia, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän on pöydässä erilaista maistettavaa. Sitä en tee koskaan, että tarjoaisin kahta ruokaa. Jos ei ensimmäinen maistu, toista ei tule.
Sepä, konkurssissa oltaisiin täälläkin, jos joka ilta tarjolla olisi kaiken maailman herkkusushit ja -falafelit. Pidän kokkaamisesta, mutta paljon on tässä elämäntilanteessa niitäkin iltoja, että Ei. Vaan. Jaksa. ;)
Mitä ruokaverkkokauppaa suosittelet? :) Olen pitkään pohtinut siirtyä tilaamaan ruuat verkosta mutta vielä toistaiseksi kynnys siihen on ollut melko korkea… Enkä täysin osaa sanoa miksi. Ainakin tuoretuotteiden laatu mietityttää. Mutta olisi se vain vallan kätevää! Hektisessä arjessa tekee mieli keskittyä kotiin ja perheeseen, ei niinkään loisteputkivaloilla varusteltuun supermarkettiin.
Kun näin tuon reseptikirjasi teki heti mieli päivittää oma epäkäytännöllinen kierresivuinen :D omasi ostopaikan saa ilmiantaa ;)
Kivaa alkanutta viikkoa!
Moi Jenni! Me käytämme Cittaria. Varmasti vain siitä syystä, että Prisma ei toimita alueellemme ja taas Alepassa taitaa olla pienempi valikoima. Oli ainakin ennen. Cittarin käyttöliittymä oli aluksi aivan kamala, mutta parantunut ajan kanssa, niin kuin verkkokaupan valikoimakin. Se on kätevää, että ostoslistalle voi kopioida edellisen ostoskerran, jos usein ostaa samoja tuotteita, ja sitten poistaa ja lisätä tarvittavia. Palvelussa voi myös ruksia, mitkä kaikki kaupasta loppuneet tuotteet saa korvata ja mitkä ei. Tuoretuotteisiin en ole tainnut pettyä kertaakaan, mikä on kyllä positiivinen yllätys! Ehkä kerran oli nahistunut yrttipuska, mutta ei käytännössä mitään. En sitten tiedä, kuinka paljon taso vaihtelee kaupoittain. Meidän alueelle ruoat tulevat Eastonin Cittarista. Suosittelen kyllä kokeilemaan ja vaikka parikin kertaa, sillä shoppailu sujuu paljon paremmin, kun palvelu alkaa tulla tutuksi.
Sepä se! Markettireissuihin matkoineen menee niin paljon aikaa, että kyllä se vain on mukavampi viettää villasukat jalassa sohvalla. :)
Muistelen, että reseptikansio on Helsingin keskustan Stokkan Akateemisesta ostettu vielä silloin, kun Akateeminen oli alakerrassa, jossa nyt Sisustusmaailma on. Kurkkaisin silti Akateemisen ja Suomalaisen kirjakaupan. :) Samoin kiitos, mukavaa kesästä syksyyn siirtymisen aikaa!
Meillä käydään lähikaupassa(Lidl) viikonloppuisin isommilla ostoksilla ja viikon varrella lasten harrastuspaikan vieressä sijaitsevassa kaupassa (Minimani) täydennysreissulla. Itse tykkään käydä kaupassa, joten en ole koskaan selvittänyt paikallisia kauppakassi- tms. palveluita.. Inspiroidun ruuista juuri siellä hyllyjen välissä.
Monia ruokaohjeita olen bongannut esim.Lidlin reseptisivustolta. Bataattisosekeitto Lidlin ohjeen mukaan on koko perheen suosikkiarkiruoka. Hyvä keittokirja on mm.Hesarin julkaisema kasvisruokakirja.
Meillä koko perhe rakastaa juuri näitä syksyisiä kasvis- ja juuresruokia; bataatti- ja kurpitsasosekeittoa, pitkään haudutettua siirapilla makeutettua kaalilaatikkoa puolukan kera, punajuuripastaa sinihomejuustolla, Borchkeittoa jne.
Kyllä se taaperokin laajentaa makumaailmaansa vähitellen, kiinnostuu aikuisten ruuista. Ootte selvästi niin ruuasta nautiskelijoita, että varmasti lapsesta tulee samanlainen, vaikka vielä parivuotiaana ei aina kaiken päälle ymmärtäisi.
Olen itse niin kiero äiti, että olen huijannut jälkipolven syömään kaikkea aluksi epäluuloa herättävää ketsupin tai peston avulla ;) Kun aloimme lisätä kasvisproteiinin määrää ja vanhimmat lapset piti saada hommaan mukaan, lorottelin papujen päälle pestoa ja hyvin alkoi upota. Pienemmät ovat syöneet mm. papuja aina, kun niitä on vaan lykätty alusta asti nenän alle tarjolle :)
Isommille lapsille sanoin vähän vitsillä aina ennakkoluulovaiheessa ( näitäkin tulee ja menee), että meillä ei tehdä pahaa ruokaa ;) Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta pitää perustella, miksi ei pidä. En ole kelpuuttanut vastaukseksi, että ruoka on pahaa. Se on epäkohteliasta ja lapsikin osaa yllättävän hyvin miettiä, miksi ei ruuasta pidä (koostumus, haju,maku…) Loppuen lopuksi nämä nurinat ovat hävinneet. Luin tuosta perustelun edellyttämisestä joskus ja siinä tuntui olevan järkeä, joten otin sen käyttöön. olikohan se osa ranskalaista lastenkasvatusta?
Lidlissä haluaisin itsekin käydä enemmän: se on halpa ja hyvä! Tavoitteemme onkin lisätä viikoille Lidl-täydennyskeikkoja, mutta harmillisen usein se jää, kun mieheni on ainoa autoileva ja yleensä myöhään töissä. Tavoite se kuitenkin on! Hullaannun aina etenkin paistopisteellä ja erilaisilla Välimeri-viikoilla. ;) Tuokin on muuten hyvä arkivinkki yhdistää kaupassa käynti lapsen harrastuksiin – kyllähän treenin välissä kaupassa käy.
Totta! Kaupoilla on tosi hyviä reseptejä, niin Lidlillä, Pirkalla kuin Yhteishyvällä. Ihania annoksia luettelit! Tein itsekin juuri pitkästä aikaa currysta kaalilaatikkoa ja lisäsin siihen oman puun omenia. Sopivat tosi hyvin joukkoon.
No juuri näin, kiitos ihanasta kannustuksesta! Niin itse itseänikin lohdutan, että nirsoilu kuuluu ikään, eikä tarkoita mitään lopullista. Näillä kulinaristigeeneille hän varmasti oppii monipuoliseksi syöjäksi ennemmin tai myöhemmin. ;) Se minulle on tärkeää, että en pakota taaperoa syömään, sillä silloin ruokailusta tulee lapselle ahdistava kokemus. Siksi yritän olla kärsivällinen ja hyväksyä sen, että nyt makupaletti on vielä rajattu. Ketsuppikeino on käytössä täälläkin! Esimerkiksi moussaka on meillä sellainen ruoka, joka hyvänä päivänä menee, huonona ei, mutta maanittelen ketsupilla. :D
Olen aivan sataprosenttisen samoilla linjoilla kanssasi. Nyt olen vielä höllännyt, kun 2,5-vuotias on niin pieni, mutta mitä paremmin hän alkaa ymmärtää, sitä enemmän tulen käyttämään verbaalisia neuvottelutaitoja. :D Että kaikkea pitää maistaa, eikä ruokaa koskaan haukuta, vaikka se ei oma suosikki olisikaan. Ruoasta keskustelu on todella tärkeä osa ruokakulttuuria: mitä nyt syödään, miltä ruoka maistuu ja tuoksuu, mistä ruoka on kotoisin. Kiitos mainioista huomioista!
Suunnittelua ehdottomasti ja tarjouksia. Käytän työpaikan lähellä olevaa Cittaria ja kodin lähellä olevaa K-Supermarketia, riippuen siitä kumman tarjoukset kulloinkin kolahtaa.
Käyn kaupassa sekä maanantaina, että loppuviikosta. Toki tarpeen tullen Lidlistä lisää kasviksia ja toisinaan myös ihania paistopalvelun leipiä ja bretzeleitä. Verkkokauppatilaus ei oikein tunnu mun jutulle. Mä olen nimittäin se ärsyttävä asiakas, joka kaivaa tuotteet takarivistä tuoreemmilla päiväyksillä, kääntelen salaatit ja tutkin kuinka tummaksi niiden kannan leikkauspinta on mennyt.. yritän tehdä tutkimustyöni vaivihkaa ja sekoittamatta hyllyjä, ja silti olen tuntevinani henkilökunnan tuijotuksen:) Eineksiä emme käytä, koska ruuanlaitto on harrastukseni. Syksy/talvikaudella syömme jonkun verran riistaa (hirveä, peuraa ja kaurista) koska mun neanderthalini metsästää. Ulkona käymme syömässä todella harvoin (hääpäivisin, apua! kylläpäs mua hemmotellaan:)) Pitsat haemme pari kertaa vuodessa.
Jonkun mielestä voi kuulostaa ankealta ja että olen pelkkä kyökkipiika :) Sitä se ei ole, rakastan mun keittiötä ja uusien ruokalajien suunnittelua ja toteutusta -toki viikonloppupainotteisesti. Arjet mennään perusrotaatiolla.
En ole syys-ihminen, mutta onhan se nyt ihanaa kun kevyet kesäkasvikset korvautuu osittain syksyn juureksilla, lautasella käväisee joskus punainen liha ja lasissa punaviini. Nuo kaksi viimemainittua liittyy mulla nimenomaan pimeään vuodenaikaan, vähän niin kuin kynttilöiden ja villasukkien kaverina. Olipa muuten taas kiva postaus, mielenkiintoista lukea sekä sinun, että muiden kommentoijien ostos- ja ruuanlaittorutiineista.
Ihailen tapojasi! Tarjousten seuraaminen on fiksua taloudellisesti, mutta myös siksi, että usein hyvä tarjous päättää puolestasi mitään tänään syötäisiin. :) Lidlissä on ihan loistavia juttuja! Yritämme alkaa tehdä täydennyksiä sieltä itsekin useammin. Heh, tunnen tomaatinpuristelijan ihmistyypin. ;) Mutta mitä sitä turhaan verkkokauppaa käyttääkään, jos ei kaupassakäynti kuormita!
Ruoanlaitto on minustakin ihan parasta terapiaa. Välillä olen vain niin rätti poikki, etten jaksa kuin mikron nappia painaa. Mutta tosi ihana, että jaksat päivästä toiseen tehdä kaikki ruoat alusta asti itse. Kunnioitan sitä tosi paljon! Tärkeintä on tietenkin se, että itse nauttii. Sitä on varmasti ei-kokkaajan vaikea ymmärtää, että kokkaaja ihan vapaaehtoisesti kokkaa, eikä pakotettuna hellan ääreen. ;)
Syksyllä on kyllä upeita makumaailmoja: juurekset, sienet, punaviini, marjat, kaikki! Sainkin tästä yhden pian toteutettavan ruokaidean: perunamuusia, riistakäristystä, paistettua sipulia ja puolukoita. Kiitos paljon omista kokemuksistasi ja palautteesta – olen hurjan iloinen, miten innostuitte kertomaan omista rutiineista!
Tuota verkkokaupasta tilaamista voisi kyllä kokeilla. Meillä alkaa ensi viikolla uudenlainen arki, kun tyttö menee päiväkotiin ja minä jatkan opintojani yli Lahden vuoden tauon jälkeen. Mies on töissä niin myöhään, että ruokahuolto jää minulle (kääk, tähän mennessä hän on tehnyt varmaan vähintään 75 % meidän huushollin ruuista!), ja koska en halua venyttää taaperon hoitopäivää, täytyisi meidän todennäköisesti käydä kaupassa yhdessä. Riippuu tietysti miten paljon koulu vie aikaa. Väsyneen ja nälkäisen 2-vuotiaan kanssa kaupassa käyminen ei suoraan sanottuna kovin houkuttele, joten tätä voisi kyllä tosiaan testata! Jäisi myös turhat herkut ja mahdolliset heräteostoksen pois, joten varmaan maksaisi siinä toimituskulunsa takaisin.
PS. Kananmunat säilyy hyvin myös huoneenlämmössä, joten saat jääkaappiin vähän lisätilaa, kun otat ne sieltä pois! Ei meillä kyllä niitä rypäleitäkään siellä säilytetä (miehelläni on ravintola-alan koulutus).
Kannattaa kokeilla! Eikä sitä aina tarvitse käyttää, mutta vaikka tietyillä viikoilla, jos on estynyt menemään kauppaan, sairastaa tai muuta sellaista. Mikä vain uutta arkea helpottaa. :) Onnea muuten matkaan sen kanssa! Päiväkodin aloitus on aina oma juttunsa, mutta nopeasti sekin uusi rutiini löytyy. Uskotko, kun sanon, että tiedän, mistä puhut. ;) Meillä se menee niin, että yhden illan ruokien haku lähikaupasta päiväkotimatkalla on taaperolle mieluisa elämys, mutta pitkä supermarkettikeikka väsyneenä aivan katastrofi. :D Sehän se onkin, että vaikka toimitusmaksu on kympin, niin sen kyllä nopeasti säästää suunnitelmallisuudella. Toki taas sitten hintataso on paljon huokeampi Lidlissä kuin Cittarissa.
Olet niin oikeassa, kiitos muistutuksesta! Haaste on se, ettei meillä oikein ole tilaa kuivakaapissakaan. Hedelmiä pidän joskus kulhossa pöydällä, mutta tykkään niin paljon, että hedelmät ovat kylmän raikkaita, niin siksi tungen niitä epätoivoisesti jääkaappiin.
Kiitos Laura blogistasi, jonka jokainen aihe on oikeasti kiinnostavaa luettavaa ja kuvat super kauniita. Samassa elämäntilanteessa kurahousuarkeen on helppo samaistua. Kuitenkin miltei joka postauksessa huomio kiinnittyy myös sinun upeaan tyyliisi ja vaatteisiisi. Toivepostausta siis vaatekaapin sisällöstä :)
Aivan ihana palaute Jenni! Et tiedä, kuinka iloiseksi minut teit. Suuri kiitos! Minulla on maailman parhaat lukijat, joille on iloa kirjoittaa, ja joista saan niin paljon itsekin irti. :) Lupaan, että tyylipostauksia on nyt syksyllä tulossa. Ainakin tyylini kulmakivistä ja tyylisäännöistä. Ilahduttavaa kuulla, että ne ovat toivottuja! <3
Vinkki lapsen ruokailuun: iltapalan/välipalan voi antaa heti päiväkodin jälkeen ja kunnon ruoan syödä illalla yhdessä vanhempien kanssa. Aterioiden paikkaa siis vaihdetaan vain päikseen, silloin koko perhe syö luontevasti samaa.
Sinä sen sanoit! Minulla oli tämä optio käytössä vielä keväällä, mutta nyt kesän jäljiltä olin unohtanut tavan. Järjestyksen pyöräyttäminen on mainio ratkaisu tiettyihin päiviin. Kiitos Vaula muistutuksesta!
Tämä oli meidän arkeen hyödyllinen postaus – kiitos! Me käydään kerran viikossa kaupassa, joko pe tai la ja ostetaan kerralla koko tulevan viikon ruuat. Suunnittelussa ja kauppalistassa käytetään miehen kanssa Wunderlistissä. Olen jotenkin arjessa urautunut siihen, että la ja su valmistetaan ruokaa, jota syödään alkuviikosta. Ti tai ke valmistan (kasvisssose)keiton (repertuaarissa eri reseptejä) ja yhden päivällisen tarjoaa monesti Kokkikartano. Tavoitteena on kerran viikossa kalaa ja kasvisruoka vähintään kerran myös. Tällä systeemillä saan remontin keskellä ja omien luottamustoimen ohessa arjen 2,5 vuotiaan kanssa toimimaan joten kuten. Nettikauppaan olen harkinnut siirtyväni kokonaan, niin säästyisi kaupassa käytetty tunti muuhun. Lämminsuositus Ekamarket -nettikaupalle! Toimittaa kuulema nykyään myös pääkaupunkiseudulla. ☺️
Tosi ihana kuulla! Kaupan ajoittaminen viikonlopun alle on siitä tosi hyvä, että viikonlopuksi saa tuoretta. Isompien satsien valmistaminen kerralla on tosi järkevää ajankäytöllisesti ja taloudellisesti. Ihan sama suosikki: Kokkikartano se meitäkin ruokkii kerran pari viikossa. ;) Maistuvat muuten nirsolle taaperollekin, usein paremmin kuin äidin safkat. :D Kuulostaa kaiken kaikkiaan hyvältä järjestelyltä, kiitos kun jaoit kokemuksesi! Ekamarketista en ole kuullutkaan. Kiva, kun vinkkasit siitä. Mielenkiintoista käydä tutustumassa. :) Terkkuja sinne samanikäiselle kollegalle!
Tämän postauksen pohjalta saan sellaisen käsityksen, että keittiöremontti ei ehkä ole ihan onnistunut. Mitä tekisit nyt toisin?
Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tämä on aina tuhannen taalan kysymys remontin jälkeen. :) Tässä kohtaa tuollaista käsitystä minun ei kuitenkaan ollut tarkoitus antaa, sillä keittiöremontti onnistui toiminnallisuuksien puolesta todella hyvin. Siitä kuuluu kiitos keittiösuunnittelija Sanna Siik-Keskisarjalle, ei lainkaan minulle. ;) Kyse on vain siitä, että keittiömme absoluuttisesti on kompakti. Haaveilen tuplajääkaapista, mutta emme mitenkään olisi voineet luopua korkeasta kaapista. Ehkä sitten tulevaan asuntoon. Sen sijaan esteettisesti saattaisin tehdä jotain toisin, kuten valita nyt vähän enemmän eloa tuovat peiliovet, mutta kuten sanottu, toimivuus mielestäni on niin hyvä kuin se tämänkokoisessa keittiössä voi olla. :)