Viimeksi kun järjesteltiin kaappeja, niin ajattelin, että myös alkuviikko olisi hyvä jatkaa arkisten apureiden aiheilla. Jaoin viimeksi 3 x vaihtoehto muoville -jutussa vinkit pillien ja kelmun korvaamiseen sekä järkevämmän vanupuikkovaihtoehdon. Tänään on luvassa seuraavat kolme vastaavanlaista vaihtoehtoa vinkiksi. Oma tavoitteeni ei ole tulla täydelliseksi (eikä se mahdollista olisikaan), vaan edes vähän paremmaksi: tehdä fiksumpia valintoja niissä asioissa, joissa se realistista ja luontevaa on.
Kestovanulappuja olen nyt käyttänyt reilun kuukauden ja hyviksi todennut. Ensin tuntui, että laput imaisevat tavallista vanulappua enemmän kasvovettä, mutta nyt kun olen tottunut uuteen tapaan, osaan annostella kasvovettä paremmin. (Kasvovettä voi muuten myös suihkia suoraan suihkupullosta kasvoille, jolloin vanulappua ei tarvita ollenkaan.) Pidän edelleenkin kaapissa pakkauksen tavallisia Reilun kaupan vanulappuja matkustamista, kynsilakan poistamista ja hygieeniaa vaativia käyttötilanteita varten, mutta arjen kasvoveden lisäämisen, josta 99 % vanulappujen käytöstäni muodostuu, olen korvannut konepestävillä kestovanulapuilla. Monet verkkokaupat myyvät erilaisia, myös virkattuja, kestovanulappuja. Omat bambusta valmistetut tilasin Onnikas-säästöpakettina.
Kestohedelmäpussit kuuluvat kategoriaan nämä olisi pitänyt hankkia jo tuhat vuotta aikaisemmin. Hyödynnämme niin usein ruoan verkkokauppaa, että hankinta on vain jäänyt ja jäänyt. Nytkin pienenä haasteena on se, että pitäisikö pusseja mieluummin säilyttää autossa niitä hetkiä varten, että käymme ex tempore muutenkin liikkuessamme kaupassa, vai mieluummin eteisessä, jolloin muistaisin napata ne mukaan päiväkotireissun täydentävälle lähikauppapiipahdukselle. Näppärä tekee kestohedelmäpussit itse, mutta minä jouduin tukeutumaan valmiisiin. Kaupassakin kestohedelmäpusseja myydään, mutta harvoin puuvillaisina. Itse päädyin GOTS-puuvillaisiin The Organic Companyn pusseihin, joita myy muun muassa Zico’s.
Kolmannesta vinkistä kiitos menee lukijalleni. Edellisen aihetta käsittelevän postauksen kommenttiboksissa opin, että leivinpaperiakin saa uudelleen käytettävänä kestoversiona. Clas Ohlsonin leivonta-/uunialusta kestää konepesun ja nonstick-pinnoite estää ruokaa tarttumasta kiinni. Kiitos vielä vinkistä, kestoleivinpaperi on ollut tosi hyvä!
Vielä lopuksi valtavan lämmin kiitos kaikille Balmuir-laukkuarvontaan osallistuneille! Luin jokaisen teidän kommentin ajatuksella ja ilahduin todella paljon esittelyistänne, samoin kauniista sanoistanne blogiani kohtaan. Tällä kertaa arpaonni osui nimimerkin Ida kohdalle kommentilla ”Olen lukenut blogiasi muistaakseni jo lukioaikojen alkupuolelta, ja nyt olen jo paremmalla puolella yliopisto-opintoja. Olen vuosien saatossa ihaillut kauniita kuviasi ja haalinut sisustusinspiraatiota. Vaikka olemmekin hyvin eri elämäntilanteessa, niin nautin suunnattoman paljon blogisi lukemisesta! Olisi ihanaa voittaa noin kaunis ja ajaton laukku. <3″
Oikein paljon onnea Ida! Lähetän sinulle sähköpostia antamaasi osoitteeseen.
Mä lähden tästä ainakin leivinpaperinhaku reissulle. Nämä ovat hyviä vinkkejä. Molemmat postauksesta kestävämmistä vaihtoehdoista ovat olleet hyviä.
Kiva, kun lähdet! Varmasti, jos paljon leipoo, tavallinen leivinpaperi on vielä tarpeen, jos sitä tarvitsee leikata esimerkiksi vuokaan, mutta muuten tällä kestoversiolla pärjää hyvin. Hyvin paistuu pitsat, olemme aika monta kertaa tarkistuskokeilleet. ;) Kiitos palautteesta, ihana jos vinkit tulivat tarpeeseen!
En ookaan tiennyt noista kestoleivinpapereista! Mahtava keksintö! Täytyypä hommata pikimmiten. Myös kestovanulaput odottelevat tekijäänsä… Tarkoituksena siis itse virkata sellaiset kertakäyttöisten rinnalle :-)
Moi Pauliina! No en minäkään ollut ennen lukijani mainiota vinkkiä. Onneksi on kommenttiboksi, niin voimme vinkata näistä toinen toisillemme. :) Ihana, kun teet itse! Arvostan teitä käsillä tekijöitä hurjan paljon. Siinähän ne varmasti tulevat ohimennen vaikka elokuvaa katsellessa, kun vaan tietää, mitä tekee. :)
Kiitos kestoleivinpaperi vinkistä. Enpä ole minäkään tiennyt, että sellaisia on olemassa. Olen käyttänyt tavallisia papereita useampaan kertaan, koska esim. sämpylöiden paistossa ne eivät juurikaan likaannu. Käytän myös aina rullaa, koska arkit ovat yleensä turhan isoja. Mukavia syyspäiviä.
Kiitos myös täältä sille lukijalle joka vinkkasi tuosta kestoleivinpaperista! Pyysin äitiä piipathamaan Clasulla ja nyt sain omat kestoleivinpaperiarkkini myös tänne Britteihin kun vanhemmat kävi vierailulla. Loistava keksintö ja toimii hyvin myös käytännössä!
Minua arveluttaa hieman tuo kestoleivinpaperi, koska käsittääkseni se on muoviyhdiste? Mikromuovipäästöt mietityttävät, samoin se, miten nuo yhdisteet käytännössä vaikuttavat ihmiseen ja ympäristöön. Naarmuuntumista pitää ymmärtääkseni varoa yhtä tarkasti kuin teflonpannussa. Meillä leivotaan paljon, ja käytän kyllä tavallisenkin leivinpaperin moneen kertaan uudestaan, joten hurjia määriä jätettä siitä ei kyllä meillä synny edes vuositasolla. Tarkoitukseni ei siis missään nimessä ole rytätä kestoleivinpaperin ideaa, mutta mietin, etten ole missään nähnyt faktoja noista asioista. Nuo kestovanulaput kiinnostavat, mikä niiden suosituspesulämpötila mahtaa olla? Koetko, että tulevat kunnolla puhtaiksi pesussa?
Hyviä kysymyksiä ja ymmärrän kovasti, että arveluttaa! Vastullisuusasiatkaan eivät koskaan ole mustavalkoisia. Tavallinen leivinpaperi on varmasti hyvä myös, koska se on kuitenkin paperia. Ja tosiaan tavallista leivinpaperiahan voi myös hyvin käyttää uudestaan. Voit vallan hyvin jatkaa tavallisen leivinpaperin käyttöä tuntematta lainkaan huonoa omaa tuntoa tästä. Niin minäkin käytän edelleen kertakäyttöistä talouspaperia, joka kuitenkin maatuu, kun sitä kuluu niin järkevä määrä pestävän tiskirätin ja pestävien lautasliinojen kanssa. Valitettavasti en itse ole asiantuntija pinnoituksen osalta. Tätä voisi hyvin kysyä asiantuntijalta! Yhtä kaikki näissä ei varmastikaan ole yhtä oikeaa tapaa toimia. Minusta oleellista on se, että markkinoille ylipäätään tulee vaihtoehtoja ja että me ihmiset olemme pysähtyneet miettimään näitä asioita, vaikka siltikin tekisimme kukin parhaaksi näkemällämme tavalla. Vaikka en tosiaan asiantuntija ole, itse suhtaudun pinnoitukseen juuri samanlailla kuin paistinpannuun. En tietysti voi olla varma vaikutuksista, mutta käytän molempia silti. Kestovanulaput voi pestä muun pyykin mukana pesupussissa 60 asteessa eli itse olen laittanut esimerkiksi pyyhkeiden tai lakanoiden kanssa samaan koneelliseen. Käytän tosiaan vanulappua oikeastaan vain kasvoveteen ja koen, että tulee puhtaaksi. Minulla on tällä hetkellä niin hyvä putsari (täytyykin vinkata siitä erikseen!), että lappuun ei juurikaan jää meikinrippeitä. Kynsilakanpoistoaine taas kannattaa ilman muuta laittaa kertakäyttöisellä vanulapulla ja muutenkin kaikki erityistä hygieniaa vaativat toimet tekisin varmuuden vuoksi tavallisella vanulapulla. :)
Ymmärtääkseni noista muoviyhdisteistä on tehty paljonkin tutkimusta, muistan lukeneeni tutkimuksista, joissa ne on yhdistetty miesten vähentyneisiin siittiömääriin, syöpiin jne., mutta moni asia on edelleen hämärän peitossa. Omassakin tuttavapiirissäni on asiaan työnsä puolesta perehtyneitä, ja eräs tutkijatuttavani ei käytä esimerkiksi lainkaan teflon- tai silikonituotteita, koska pitää niihin liittyviä riskejä nykytutkimuksen valossa vielä liian epäselvinä. Kaikkeahan ei elämässä voi mitenkään eliminoida, ja omassa pikkulapsiarjessa olisi ollut aivan liian haastavaa olla käyttämättä esimerkiksi lapsella vettä kestäviä ulkovaatteita, kuten tämä tuttuni päätyi tekemään, joten omat mietteeni ovat – ehkä juurikin siksi, että pidän niin kovasti ruuasta! – keskittyneet pitkälti ruokaan ja ruuan valmistuksessa ja säilytyksessä käytettäviin materiaaleihin. Puolueeton lisätutkimus olisi todellakin tarpeen, koska nämä ovat kuluttajalle kuitenkin tärkeitä valintoja, ja kuten totesit, on hyvä, että on vaihtoehtoja olemassa.
Minulla on juuri tuo ajatus, että kun kaikkea ei kuitenkaan voi elämässä eliminoida, niin en halua omalla kohdallani olla liian hysteerinen, vaikka ymmärrän täydellisen hyvin, että joku muu valitsee omalla kohdallaan kieltäytyä muovista niin täysin, kun se mahdollista on. Tai sitten juuri niin kuin sinä teet, että eliminoi sitä tietyltä osa-alueelta. Ruoanlaitto on siinä mielessä looginen, kun ruoka oikeasti menee sisällemme. Kosmetiikan saralla minulle on tärkeää käyttää luonnonkosmetiikkaa erityisesti sellaisissa tuoteryhmissä kuin kuorinnat, ettei mikromuoveja mene vesistöihin.