Palaan pitkästä aikaa tyylin pariin. Olen jämähtänyt hiuksissa omanväriseen ja keskipitkästä pitkään malliin. Muotoon leikkaaminen ei tule luonnontaipuisuuden takia kuulonkaan, elämä ilman värjäämiskierrettä taas on muuten vain itselleni vapauttavaa. Kun on aina samanlaiset hiukset, alkaa niiden laittamisen kanssa mielikuvitus loppua.
Pidän eniten hiuksia korkealla rennolla nutturalla sekä auki, mutta auki pitämisessäkin on omat haasteensa. En itse asiassa pidä itselläni keski- enkä sivujakauksesta, vaan haluaisin, että hiukset olisivat aina edestä ylhäällä, auki ollessaankin. Siihen on kuitenkin vaikea keksiä virityksiä, joten julistan pantojen paluun erittäin tervetulleeksi.
Vaikka muuten en juurikaan tartu trendeihin, tämän hetken hiusasustetrendiin ilomielin tartun. Pannat ovat siitä jännä asuste, että teoriassahan klassikkoa voisi pitää koska tahansa, mutta vääränä ajankohtana pannat tuntuvat joko liian tätimäisiltä (kuvittele yläluokkaista Emily Gilmore -tyyppistä rouvaa jakkuine ja isoine korviksineen) tai liian tyttömäisiltä (kuvittele high school -ikäistä koulussa menestyvää cheerleaderia). Siksi itse olen tarvinnut monta inspiraatiokuvaa, että olen taas alkanut nähdä pannat uudessa modernissa valossa.
Tyylin lisäksi pisteitä ropisee tietysti helppoudesta, tämän nopeammaksi ei nimittäin hiusten laittaminen muutu. Mustan samettipannan ostin Gauharilta, valkoisen taas löysin Cubuksesta. Tällä hetkellä vastaavia löytää ihan jokaisen kaupan asusteosastolta eri värein ja kankain. Tiedän, koska otin oikein asiakseni tutkia valikoimaa.
Olin pitkästä aikaa humputtelemassa kaupungilla ja pantajournalismin nimissä kävin läpi kaikken nuorisokauppojen asusteosastot. Toinen, mitä samettipantojen lisäksi etsin, oli samettirusettiponnarit. Musta ja harmaa löytyivät Lindexiltä. Taas helmiponnari on Bijou Brigittestä – helmiponnari, jonka tämänhetkisestä sijainnista minulla ei ole mitään hajua.
Harmaa rusettiponnari löytyi jo kerran sohvan alta. Taas viimeisin unenpöpperöinen mielikuva helmiponnarista minulla on, että taapero keimaili ylpeänä se kädessään, kun tuli herättämään äitiään. Koska tämä kiiltävien ja säihkyvien esineiden kleptomaniakausi loppuu! Toki olen iloinen, että kateissa on vain ponnari, ei esimerkiksi tällä hetkellä luottokortti tai pankkitunnukset. Mutta silti: olisihan se kiva omia ostoksiaan ehtiä käyttää edes kerran.
Mekko on Dots-liikkeestä saatu, kauniilla kietaisuhenkisellä yläosalla varustettu Neo Noir -pikkumusta, joka vielä onneksi hetken mahtuu päälle. Koska käytän paljon kokomustaa, ovat hiusasusteet siinäkin mielessä kiva lisä muuten simppeliin asuun etenkin näin joulukauden alla. Samoin pidän silkkihuiveista hiuksissa.
Haha, mulla on vähän sama mielikuva pannoista kuin sinulla, jotenkin tuntuu että omassa päässä ne näyttää liian tyttömäisiltä (minulla tulee mieleen Gossip Girlin lukiotytöt heti!) vaikka ne näyttää niin kivoilta kaikkien muiden päissä, nämä sun pannat on superkivan näköisiä ja sopii sinulle tosi hyvin! Pantoja on kyllä nyt näkynyt jokapuolella, että hieman haluttaisi itsekin kokeilla jos löytyisi sopiva (joka ei puristi kalloa niin että koko päätä särkee iltapäivästä). Nuo rusettiponnarit on taas aivan ihanat, niin kauniit! Täytyykin etsiä jos löytäisi jostain omat kanssa!
Gossip Girl, kyllä! Vaikka en koskaan katsonut sarjaa, saan täysin kiinni mielikuvasta. :D Ajattelen nyt vain ääneen, mutta olisiko tässä pantatyylissä kaikista keskeinen asia sitten muu asu. Jos päällä on kovin koulutyttömäistä A-linjaista hametta ja muuta, pannan tyttömäisyys korostuu, mutta jos muu asu on simppeli ja ”aikuismainen”, panta ehkä helpommin sulautuu kokoisuuteen eikä huuda yksittäisenä asusteena. Mallata kannattaa joka tapauksessa: sielläkin on varmasti nyt hyvä tarjonta paitsi pantoja myös huonon hiuspäivän pelastavia rusettiponnareita. :)
Näyttääpä kivalle! Nuo rusetit on ihanat ja onpas ne kivannäköiset itselläkin suositussa sotkunutturassa. Meillä häviää myös taaperon leikkeihin milloin mitäkin. Yleensä parhaat leikit syntyy kaikista muista kuin omista leluista.
Kiitos Sonja! No jos olet kaltaiseni sotkunutturatyyppi, niin suosittelen! Alle ei välttämättä tarvitse edes tavallista ponnaria, vaan yllättävän hyvin pelkällä rusettiponnarilla nuttura pysyy ja asettuu. Parhaimmillaan siis kampaus neljässä sekunnissa. :) Sielläkö on toinen ihana varas. Taaperoseurassa todella saa pitää huolta omaisuudestaan. Helmiponnari muuten löytyi tyttäreni toppatakin taskusta. Kokonaan toinen asia on, ehtikö se jo hukkua uudestaan. Hohhoijaa! Todella, parhaat leikit syntyvät aina muista kuin leluista. Täällä suosikki on mikä tahansa laukku tai paperikassi, johon tytär keräilee ponnareita, kaukosäätimiä ja muita ”aarteita”. Kerätessään hän huokailee itsekin, ”on paljon tavaraa”. :D Kivaa viikkoa teille molemmille!
Mä taidan käydä ostamassa muutaman hiusasusteen töitä varten. Ja se avainnauha! Tällä hetkellä mulla on työavaimet jatkuvasti hukassa, kun en omista avainnauhaa. Nämä ovatkin oikeastaan ainoita juttuja, joilla omaa persoonaa voi tuoda mukaan työasuun, kun hoitajilla on aika tarkkaa, mitä saa olla töissä päällä. Toki nämä säännöt ovat todella hyvät olla olemassa jo hygieania syistä.
Hiusasusteet ovat varmasti avainnauhan lisäksi se, millä työasua voi ja kannattaa omannäköiseksi muokata. Se on tietenkin todella ymmärrettävää, että hoitoalalla niin tarkat säännöt on. Kiva, kun on edes joku juttu, joka voi olla ”omaa”. :)