*Merkityt tuotteet saatu blogin kautta
Itse ainakin rakastan ja tarvitsen välillä aivot narikkaan -hömppää, ja siksi ajattelin tehdä vuosien tauon jälkeen blogimaailman klassikkopostauksen aiheella käsilaukun sisältö. Olisi myös kiva kuulla, mitä te kannatte päivästä toiseen mukananne – ette juuri mitään vai koko maailmaa? Itse olen ihmistyyppinä melkoinen varautuja.
Tietysti käsilaukun sisältö vähän menon ja laukun mukaan vaihtelee, mutta enemmän tai vähemmän näistä asioista käsilaukkuni sisältö koostuu. Tällä kertaa laukun asusteena on Hermine Hold Isabella -silkkihuivi*. Tärkeimpinä mukana kulkevat tietenkin avaimet, puhelin (kuulokkeineen ja välillä vara-akkuineen tai latureineen) sekä lompakko, joko vähän isompi Ralph Lauren tai tilan säästämiseksi Balmuir Chante -korttikotelo*.
Meikeistä kannan mukanani nudenväristä huulikiiltoa sekä korjailuun Max Factor -meikkipuuteria, jossa on kätevästi sieni ja peili samassa. Lisäksi kosmetiikkapussukassa on yleensä nenäliinoja ja matkakoko kosteuspyyhkeitä, käsidesiä, käsirasvaa, kampa sekä Mujin pikkurasiassa ponnareita, pinnejä, särkylääkkeitä ja matkapahoinvointipillereitä (koska mistä sitä tietää, millaiseen hyppyytykseen voi joutua). Joskus mukana kulkee myös matkakokoisina Aterlier Cologne -tuoksu* ja Löwengrip-hiuslakka.
Sään ja tilanteen mukaan heitän mukaan sateenvarjon tai aurinkolasit, tarpeen vaatiessa myös silmälasit, jos suuntaan esimerkiksi palaveriin tai pressiin, jossa on minun pitää nähdä kauas. Niin kuin edellisessä raskaudessa, myös tässä alkaa optikkokäynti tuntua ajankohtaiselta, sillä niin hassulta kuin se kuulostaakin, odotus, synnytys ja imetys vaikuttavat näkökykyyn. Työasioissa mukana kulkee myös perinteinen paperinen kalenteri.
Tarpeen mukaan pakkaan mukaan vesipullon, joskin lasinen 750-millinen Equa Mismatch on suhteellisen painava. Siksi erityisesti, jos mukana on jo läppäriä ja painavaa järkkäriä, yritän pärjätä ilman juomapulloa. Joskus varaudun patukalla tai muulla nälkäkiukkuhätävaralla (harvoin kuitenkaan lauantaimakkaravoileivillä, niin kuin sokerirasitustestissä).
Järjestystä helpottaa Balmuir Estelle Shopper -laukun* mukana tullut ja siinä kiinni oleva pussukka sekä erillinen Balmuir Emilie -kosmetiikkalaukku*. Muita tilanjakajia en ainakaan toistaiseksi ole kaivannut. Se tuntuu yhtä kaikki olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että minkäkokoinen laukku tahansa minulla on, se on aina täynnä.
Jos liikun yksinään, mukana kulkevat ainoastaan puhelin, korttikotelo, kuulokkeet ja avaimet. Hoitolaukkuun lasten kanssa pakkaan sellaisen arsenaalin, että sillä pärjää yökylässäkin. 😅
Kuulostaa ihailtavan kompaktilta! Noilla minäkin periaatteessa pärjäisin, mutta kuinka mukaan tuleekin aina jotain puuteria ja huulikiiltoa ja nenäliinaa ja… Totta! Hoitolaukku on vähän sellainen musta aukko, jonne heittää yhtä sun toista. Lasten kanssa kun ei todella koskaan tiedä, monetko vaipat menee, sotkeutuvatko vaatteet, tarvitaanko tiukan paikan viihdykettä ja tuleeko yllätysnälkä. :)
Tässä teatteriopettajan töistä kotiin palatessa naurattaa, kun katsoin näitä seesteisiä kuvaa, ja vilkaisin sitten omaan laukkuun, josta pilkistää esim. komea kasarityylinen peruukki.🙈😂 Olisiko tässä syy siihen, että en ole omassa blogissani toiveista huolimatta koskaan tarttunut tähän klassikkoaiheeseen.🤔 Se voisi olla hämmentävin postaus tässä sarjassa ikinä, nimittäin teatterirekvisiitan lisäksi pienemmällä pojalla on tapana kuskata tavaraa, jos toista laukkuuni tietämättäni. Sieltä sitten yllätyksekseni nostelen milloin muumia ja milloin kaukosäädintä yllättävissä tilanteissa.😳🤪 Tuo huivi on niin kaunis, että mietin josko se keräisi huomion itseensä omassakin shopperissa, pois laukusta pilkottavasta epämääräisen oloisesta (mulle super tärkeästä) roinasta. Eli vastaus kysymykseen on, että vaikka siltä ei ehkä vaikuta, niin pyrin kantamaan laukussani vain kaikkea tarpeellista.😄
Mahtavaa, sitä suuremalla syyllä minäkin tilaan sinulta oman – sensuroimattoman – käsilaukun sisältö -postauksen! Mikäs siinä on Alepan kassalla peruukkia lompakon tieltä nostellessa. :D
Voin todella kuvitella, miten laukkuusi ilmestyy muumia ja kaukosäädintä. Meillä taas on enemmänkin toisin päin: saan todellakin pitää huolta siitä, ettei omaisuuteni ole lähtenyt kävelemään. Etten kaupassa huomaa, että no niin, maksukortti on taas sohvan alla tai tyttären käsilaukussa – hän kun rakastaa leikkiä kaikilla aikuisten killuttimilla. :D
Sama huivi sopisi kyllä ihanasti sinnekin! Ja tottahan toki laukussasi on vain kaikkea tarpeellista, niin kuin peruukkikohdasta jo tuli ilmikin. :D Postausta odotellessa!
Mitä isompi laukku, sitä enemmän tavaraa. Jostain kumman syystä se täyttyy aina. Vähän niinkuin säilytystilakin, jos se on kotona vähäinen, niin silläkin pärjää, mutta mitä isommaksi se tulee, sitä enemmän tulee tavaraa. Ja miehillä, ensin on talli täällä kaupungissa niin täysi, ettei auto koskaan mahdu sinne. Ja nyt on mökinkin autotalli ihan täysi. Minullahan nyt ei juurikaan mitään ole ( vein juuri kahdeksat mustat kengät Fidan pönttöön ) hih.
Moi Merja! Se on juuri näin, ihan sama minulla. Jos matkustan isolla matkalaukulla, heitän yhtä sun toista ”varmuuden vuoksi” niin kauan kuin laukku on täynnä. Muuten pärjään vähällä, koska tyylini on simppeli, mutta mielessä pyörii koko ajan ”mitä jos”. Mitä jos vaate x likaantuu, mitä jos sää onkin paljon kylmempi/kuumempi ja niin edelleen.
Heh, ei tietenkään ole, mitä nyt tosiaan vain ne kahdeksat kengät. ;) Olen monesti miettinyt, että onneksi meillä ei ole autotallia. Se on varmasti juurikin se, joka tavaraa kerryttää niin kauan kunnes seinät tulevat vastaan. Ja toinen suomalaisilla lienee juuri kesämökki. Se taitaa olla monella sellainen ”varasto”, jonne viedään varmuuden vuoksi yhtä sun toista ehkä muka joskus tarvittavaa. Vaikka välillä lisätilaa kaipaankin, etenkin nyt, kun sisään on tuotu vauvan tarvikkeet – mitä niitä voikin olla niin paljon! –, niin toisaalta olen tyytyväinen, että kompakti koti pakottaa tasaiseen karsimiseen. Lasten tavarat koen haastavimmiksi, koska niistä ei kannata väliaikaisesti luopua, mutta ne kuitenkin vievät tosiaan, tekisi mieli sanoa, melkein sen autotallillisen tilaa. :) Kivaa viikkoa!
Kommentoin jo kerran aiemminkin, että juuri tämä Balmuirin laukku nuden värisenä on mun haave/tavoitelaukku. Sitä vaan yhä pohdin, että miten olkapääni kestää sen kaiken ”tarpeellisen” tavaran raahaamista eli jos laukku kestää, niin kestääkö nainen😬🤔 Itselläni on tapana kerätä käsilaukku täyteen Marimekon kangaspussukoita. Mies niitä aina ihmettelee, mutta itse olen hyvin selvillä, missä pussukassa on vaikkapa laturi, missä lääkkeet ja missä meikit. Minulla oli jossain vaiheessa sellainen ihan pieni vesipullo ja se oli erittäin hyvä kösilaukkukooksi. Aikoinaan kun palasin yhdeltä hoitovapaalta töihin ja kokouksessa aloin kaivaa laukkuani, sain käsiini mm.vaipan, pikkuauton, rusinarasian ja minikirjan. Silloin tajusin, että käsilaukun sisältö olisi ehkä syytä hieman päivittää kotiäitiminästä työäitiminäksi😅
Haaveesi on kyllä ihana! Toivon kovasti, että se joskus toteutuu. Laukku kyllä kestää, kestääkö nainen, on juurikin se kysymys. ;) Välillä tunnen itse itsenikin oikeaksi aasiksi, jos raahan kaiken muun lisäksi vielä läppäriä, painavaa järkkäriä, kalenteria ja muuta. Pientavaran lajittelu pieniin pussukoihin auttaa kyllä kovasti. Etenkin kaikki johdot ovat omiaan sotkeutumaan ja esimerkiksi avaimia on inhottava etsiä tuhannen tavaran joukosta, kiireisestä matkalippu- tai lompakkotarpeesta puhumattakaan, kun olet juuri astumassa bussiin tai kaupan kassalle. Pieni vesipullo olisi kyllä tosi hyvä hankinta, kiitos vinkistä! Vaikka vain pari desilitrainen, jolla saa pahimman janon taltutettua. Olen tosin vähän arka kantamaan vesipulloa laukussa, jos mukana on läppäriä ja kameraa. Muu ei sitten niin arkaa olekaan.
Eikä! Voin kuvitella, että et ollut ensimmäinen etkä viimeinen, joka tuollaisen arsenaalin kaivaa. :D Juuri tuollaista se on minullakin silloin, jos kannan myös tyttären kamoja. Yleensä hän jo tässä vaiheessa haluaa ottaa mukaan oman repun tai käsilaukun, jossa sitten on samat tärkeät tavarat kuin äidilläkin – ja toki leikkikeittiöstä joku puinen sipuli tai muu tärkeä. ;)