Minulla on paha tapa enemmänkin suunnitella sitä, mitä tekisin kuin varsinaisesti tehdä. Jos vaikka innostun ajatuksen tasolla uudesta harrastuksesta, saatan googlata siitä kaiken ja tehdä lajista Pinterest-taulun ilman, että koskaan pääsen itse lajiin pariin asti.
Viime viikonloppuna oli Helsingin Messukeskuksessa Kevätmessut, jonne minun teki yhtäkkiä mieleni ex tempore lähteä. Kello lähestyi kuitenkin sunnuntaina jo iltapäivää, joten messuilun kanssa olisi tullut kiire, ja toiseksi totesin, että voisin kerrankin käyttää tunnit tekemisen suunnittelemisen sijaan tekemiseen. Mitä jos en leijuisikaan Toscanan-pihalla tällä olisi tällainen -maailmoissa, vaan tarttuisin reippaasti nykyisen pihan haravaan.
Totesin nimittäin, että juuri nyt en ole mitään pihalle tai terassille vailla, paitsi itse kasvit, joiden aika on vähän myöhemmin. Ehdin jo hetki sitten löytää pihalle uudet ruukut.
Olemme tähän asti kasvattaneet yrttejä maantasolla olevassa laatikossa pihan puolella. Järjestely toimi niin kauan, kunnes kotilot alkoivat ymmärtää basilikojen herkullisuuden päälle. Kiusankappaleiden takia aloimme tänä vuonna harkita kasvatuksen siirtämistä ylemmäs ja terassin puolelle, sillä meistä ei ole taistelemaan etena-armeijaa vastaan käsin keräämällä, ansoja virittämällä tai myrkyttämällä. Ensimmäinen ajatus oli vihervitriini kasvihuonehenkeen, mutta sen enempää sopivaa vitriiniä kuin sille sopivaa terassipaikkaa ei oikein löytynyt.
Lopulta päädyimme hankkimaan jalallisia 4Living-ruukkuja ja -kukkalaatikoita, joista osa vielä löytyi ilahduttavasti Tori.fistä. Suorakaiteen mallisiin kukkalaatikoihin meillä on tarkoitus laittaa yrttejä, pyöreiden osalta ajattelimme laajentaa viljelyä todennäköisesti tomaattien, mansikoiden ja chilin puolelle. Ruukut ja kukkalaatikot löytänevät paikkansa terassin kulmasta grillin vierestä, jolloin ne ovat luonteva osa ruoanlaittoa ja kaukana kotiloista. Kokonaan entisiä yrttilaatikoita emme kuitenkaan haluaisi jättää hyödyntämättä. Onko teillä suositella jotain (hyöty)kasvia, joka ei kotiloille ruohikonläheisestä sijainnista huolimatta kelpaisi?
Samantyylisiä Ferm Livingin kukkalaatikoita olen monen nähnyt hyödyntävän sisälläkin viherkasveille ja lastenkirjoille – itse asiassa ei tämäntyyppinen laatikko hullumpi ole kylpyhuoneen aputasonakaan. Ferm Living Plant Box -kukkalaatikko on nelisen kertaa arvokkaampi, joten varsinkin, kun jouduimme hankkimaan useamman kappaleen, olen tästä 4Living-löydöstä iloinen – budjettivinkiksi siis teillekin. Ilmavia ruukkuja ja kukkalaatikoita on helppo tarvittaessa siirtää kahvoista aurinkokylpyyn, sateeseen tai rankkasateen alta pois.
Vaikka Kevätmessut olisivat epäilemättä inspiroineet, parasta terapiaa taisin saada juuri haravan varressa. Mieleeni tulivat välittömästi Asioita jotka tekevät kodin -kirjan kirjoittaneen Sara Karlssonin sanat muutaman päivän takaisesta Iittalan syyspressissä paikkojen puhaltamisesta eloon. Kun Sara menee tauon jälkeen Italian-kotiinsa, hänellä menee ensin oma aikansa talon herättelyyn. Juuri herättelyltä pihan lumen ja pressujen alta kaivaminen tuntuikin. Miten tyydyttävää oli haravoida ruohikko kuivuneiden keppien ja kuolleiden lehtien alta esiin, antaa terassipölylle kyytiä painepesurilla ja vapauttaa kalusteet pressun alta.
Asiaan totta kai kuului, että heti seuraavana päivänä eilen maanantaina alkoi jonkinnäköinen takatalvi. Onneksi taidamme täällä etelässä päästä vähällä, enemmän rännällä kuin lumella. Kenties kuitenkin kosteuden takia haravoinnin kanssa olisi kannattanut odottaa, sillä monissa lähteissä pihan keväthuolto suositellaan tehtävän vasta siinä vaiheessa, kun nurmikko on kuivahtanut. Mutta tehty mikä tehty – nimenomaan sentään tehty.
Tehty on aina tehty. Totesin täällä, että totta kai kun jään neljän päivän vapaille töistä Suomeen iskee takatalvi. En minä olisi niistä aurinkoisista keleistä nauttinutkaan. Huoh. Mutta jos ajatellaan positiivisesti, ainakin saan nukuttua rauhassa univelkani pois nyt kun ei ole hirmuinen kiire ulkoilemaan.
Voi että miten harmillinen sattuma! Mutta todellakin, joskus huonon sään voi myös kääntää onneksi. Mukavuudenhaluisena koti-ihmisenä harrastan joskus ihan samaa. Mukamas harmittelen, että sataa, kun mitään muuta en toivokaan kuin villasukkailua kotona. ;) Mutta toki näin huhtikuun puolivälissä sitä alkaa kaivata kunnon aurinkoakin. Viikonloppuna sitä pitäisi olla luvassa, mutta harmi, jos se menee juuri ristiin töidesi kanssa. Toivotaan kuitenkin, että tämän jälkeen takatalvi on todellakin tässä. Rentouttavia vapaita kaikesta huolimatta!
Kannattaa vielä kokeilla kupariteippiä kasvulaatikon ylälaidan ympärille. Etanat saavat kuparista sähköiskun, eivätkä mene laatikkoon. Kasvulaatikoiden päälle myydään myös suodatinkangasta, joka saattaa estää joidenkin tuholaisten pääsyn laatikkoon. Molempia saa ihan tavallisista puutarhaliikkeistä.
Kiitos avusta Eeva! Kuulostaa kauhean brutaalilta, mutta sitä kai torjuminen on. Ymmärsinkin, että keinoja etanataisteluun kyllä on. En vain ole yhtään varma, haluanko ryhtyä niihin. Ideaalitilanne olisi, jos löytyisi jokin kasvi, joka ei houkuttelisi lainkaan etanoita, että luonto ikään kuin hoitaisi tehtävänsä. Mutta ehkä se on toiveajattelua. Pääasiassa keskitymme nyt varmasti viljelemään terassin ruukuilla, mutta kenties yritämme vielä istuttaa yrttilaatikoihinkin jotain. Suodatinkangasta voisi toki ainakin kokeilla. :)
Maan tasalla olevien yrttien/hyötykasvien kanssa samaan penkkiin voi laittaa samettikukkia (joo, oranssin, punaisen ja keltaisen sävyjä). Kasvimaalla samettikukka toimii tuholaisten karkoituskasvina. Silmäniloksi niistä ei ole, mutta tehokkaita ovat. Löytyy myös värimuunnos vanilla, joka on vaalein, mutta kellertävä sekin.
Täälläkin sormet syyhyää toukotöihin kitchen gardenin kimppuun :)
Kauniita nuo hankkimasi ruukut ja laatikot.
Kiitos, mainio vinkki, enpä tiennytkään! Arvostan myös värivaroitusta, vanilla menee hyvin. ;) Yrtit, ja uutena tomaatit ja mansikat, siirtyvät joka tapauksessa terassille, mutta maassa olevaan yrttilaatikkoon voisi näin ollen kokeilla vaikka sekaisin salaattia ja samettikukkaa, tarvittaessa suodatinkankaan kanssa.
Ihana, että sielläkin sormet syyhyää, sama juttu! Ja kiitos! Luulen, että lisäruukut olivat joka tapauksessa hyvä hankinta, koska tänä vuonna tekisi mieli viljellä vaikka mitä. Nyt kai olisi oikea aika esikasvatukselle, mutta luulen, että itse vedän taas mutkat suoriksi ja ostan kasvit taimina. Ensin on aika jännätä, miten syksyllä istutetut tulppaanit ja myöhemmin liljat nousevat. :)
Kasvatuslaatikoihin saa sellaista vähän räystäspellin tapaista metallilistaa, joka tekee reunojen ympärille vähän kuin lipan. Kotilo ei pääse tuon lipan yli. Näitä saa ainakin Plantagenista sopuhintaan.
En malta odottaa kuvia pihastanne kesäloistossa!
Kiitos hyvästä vinkistä Tilda! Täytyy tutustua tähänkin. Vaikka yrtit siirtyvät nyt ruukkuihin, voisin hyvin kokeilla silti viljellä jotain kasvatuslaatikoissakin listan ja samettikukkien kanssa ajatuksella onnistuu jos on onnistuakseen. :) Ihana kun odotat kuvia! Lupaan niitä ilman muuta myöhemmin keväällä tai kesällä. Aurinkoa sinne!
Kuinka ihanan vapauttavaa kuulla tuosta harrastusten suunnittelusta!! :D <3
Minulla meni 2,5 vuotta harkita uskaltaudunko työpaikan salibandyjoukkuseen mukaan, ja tsadaa; kaksi viikkoa sitten liityin vahvuuteen ja ei vitsi että on ollut hauskaa!!! Tähän kyllä auttoi se, että läheinen ystäväni aloitti työskentelyn meillä, hänen ja toisen läheisen kollegan kanssa teimme sitten yhteishyökkäyksen pelikentille ;)
Meillä on pihahommat jo aloitettu, pressu on poissa ja pyöräarmeija lepää terassin kaunistuksena. Kohta varmaan kasataan (tai enhän minä sitä tee) tramppa, jokaisen sisustajan unelma!
Hei oikein hyvää viikonloppua sinne ja onnea jo synnytykseen <3
Hanna
Ihan mahtavaa, onnea uudesta harrastuksesta! Minulla aloittaminen kaatuu laiskuuteen ja mukavuudenhaluun enemmän kuin uskalluksen puutteekseen, kun en vain saa aikaiseksi harrastaa yhtään kauempana kodista. Työpaikan joukkue olisi ihan täydellinen, niihin harjoituksiin tulisi yhteisöllisyyden kannustamana varmasti mentyäkin. Juuri jotain joukkuelajia haluaisin itsekin vielä höntsäillä, mutta leikattu polveni ei kestä. Harva laji on oman koristaustan jälkeen innostanut, kun juuri pallopelejä olen aina pelannut mieluiten. Mutta iso peukku sinulle, nauti treeneistä – ja myös itsensä voittamisen tunteesta. ;)
En yhtään ihmettele, että teillä on tramppa. Ne ovat kyllä kovasti lasten mieleen, ties vaikka meillekin joskus tyttöjen kasvaessa tulisi. Lapsenmielinen pomppiminen tuskin tekee huonoa aikuisellekaan. :D
Kiitos paljon Hanna toivotuksista! Olen iloinen ja onnellinen, miten ihanasti myötäelätte kanssani. <3