Vaikka syksyllä on saatava riistakäristystä perunamuusilla ja puolukoilla sekä burgundinpataa, niin yhä enemmän ajattelen syksyä(kin) maittavana kasvisruokasesonkina. On sienet, juurekset, kaalit, omenat, luumut. Rakastan toki myös raa’an raikasta ja rapsakkaa kasvisruokaa, mutta tähän vuodenaikaan muistutan itseäni, miten kasviksista saa yhtälailla lämmittävää lohturuokaa kuin lihastakin. Patoja, pannuja, lasageneja, vuokia, piirakoita, lämpimiä salaatteja, risottoja ja pastoja.
Rakastan Glorian ruoka ja viini -lehteä ja siksi nappasin lehtihyllystä samojen tekijöiden Vege-lehden, jolle lämmin suositus. Kokkasin siitä hääpäivänämme ihanaa mozzarellaista gnocchivuokaa, ja kokkaan varmasti toistekin. De Ceccon gnoccheihin kannustan muutenkin ehdottomasti tutustumaan: parissa minuutissa parilla eurolla keittyy maistuva, perinteiselle pastalle vähän vaihtelua tuova ruoka vuokana tai muuna variaationa.
Vaikka pyrimme syömään joka arkipäivä kauniisti serveteillä ja kynttilöillä (maailman paras vaiva–ilosuhde), niin vielä astetta viimeistellympi kattaus viinilasillisella teki muuten ihan tavallisesta keskiviikosta todella erityisen. Näin pienellä vaivalla ja mielentilalla pystyi luomaan ihanan mikroviikonloppuhetken keskelle viikkoa.
Lisäksi olen ehtinyt kokeilla Vege-lehdestä Muhammarapastaa, joka virkistävänä vaihteluna syntyy jännästä triosta: paahdetuista paprikoista, maapähkinävoista ja harissatahnasta. Suositus myös tälle Lähi-idän ja Italian liitolle.
Muita viimeaikaisia kasvisruokiamme ovat olleet Asennemedia-kollegani Jennin Liemessä-blogin taivaallinen härkislasagne, jota suorastaan käsken teitä kapusta ohimolla kokeilemaan. Resepti on helppo sellaisenaankin, mutta oikaisten vielä helpompi: paahdoin itse tomaattikastikkeen ja härkiksen samassa pannussa, ja lopputulos oli silti kymppi plus.
Vaihteluksi perinteisille keitoille tein toisen asennemedialaisen Hannamari Rahkosen maailman parasta linssikeittoa. Oma vinkkini on tarjota hyvää tekevä keitto tuoreella limelohkoilla, sillä minusta hapokkuus on tällaisten keittojen tärkeä viimeinen silaus. Niin ikään linsseistä niin ikään kollegani (onni on ruokapulmat ratkaisevat verkosto!) suosittelen Ida 365:n helppoa ja nopeaa linssimuhennosta.
Seuraavaksi tekisi mieli lämmintä bataatti-halloumisalaattia, pitkästä aikaa shaksukaa, chili sin carnea sekä kukkakaalista tikka masalaa (kahteen viimeiseen minulla ei ole tiettyä reseptiä, vaan yhdistelen päässäni useampaa, ja tikka masalan oikaisen ihan valmiskastikkeella). Tänään maanantaina syödään kuitenkin ennen uuden ostamista kaapin jämät pois: Riitan Herkun pinaattilettuja, jotka kuuluvat meidän perheen luottovalmisruokiin, kananmuna- ja salaattilisukkeilla.
Kiitos vinkistä että voisin myydä käyttämättömät pyyhkeet jotka ovat värikkäitä ja eivät miellytä itseäni enää. Menivät kuin kuumille kiville. Loppuja pikku hiljaa miehelle räteiksi autotalliin ja mahdollisuuksien mukaan neutraaleja tilalle. Eikä niitä tarvitse olla niin paljon että kaapit tursuaa. Muutamaa lasitavaraa yritin myydä mutta ne eivät menneet kaupaksi joten vien kierrätykseen :).
Ei kestä, oli ilo auttaa! Arvasin, että menee kuumille kiville. Sehän se on, kun tänä päivänä on niin helppo kierrättää asioita. Toisen roska on toisen aarre -tyyppisesti. Ja tosiaan joutilaimmat ovat hyviä rättejä ja loput voi muuten kierrättää. :) Tosi kiva, kun sait tilanteeseen ratkaisun!
Mähän marssin eilen kauppaan sun instagram-postauksen jälkeen ja hain suoraan ainekset sekä härkislasagnelle että bataatti-halloumisalaatille, kiitos siis niistä! Mulla on tässä alkusyksystä tökkinyt vähän inspiraatio keittiössä, mutta yritän nyt alkaa asian suhteen kunnostautumaan. Ilmeisesti myös muitakin viikonloppuruokia on kuin sienirisotto? Shakshukaa teen tasaisin väliajoin, se on kyllä hyvää. Mä selailin yksi päivä tuota Vegeä kaupassa, vaikutti kieltämättä inspiroivalta. Pestokastike on mulle se arjen pelastaja lähes kerran viikossa. Jos en muuta keksi, rakennan aterian sen ymärille, lapsetkin rakastaa. Hyvä hävikkien taltuttaja on pastasalaatti, siihen kun oikeastaan voi laittaa ihan mitä vaan, sitä pestoakin usein.
Mahtavaa! Sitä toivoinkin, että voisin auttaa monen arkiruokapulmissa. Miten sitä pää lyökin aina niin tyhjää silloin, kun ateria pitäisi keksiä. :)
Ymmärrän! Meillä on ollut todella paljon Kokkikartano-viikkoja. Nyt kun hetki sitten kokeilin saman viikon aikana usempaa uutta reseptiä, niin vitsi, että tuli hyvä fiilis! Kyse ei siis ainakin minulla ole siitä, etteikö valmista voisi syödä, vaan siitä, miten ihana tunne uudesta erilaisesta ruokaonnistumisesta tulee. Me taas emme ole syöneet sienorisottoa vielä kertaakaan! Se on pian korjattava. Sienestää joudutaan kyllä kaupassa, kun Nuuksiossa päädyimme kulkemaan (kolmevuotiaalle) niin pitkän kävelyreitin, ettei siinä enää jäänyt kenellekään energiaa samoilla mättäillä. :D
Pesto on niin parhaita hätävaroja ja tykkään, kun nykyisin saa niin erilaisia pestoja. Perinteisen lisäksi tykkään kovasti esimerkiksi Pirkan salviapestosta gnocchien kanssa. Ole onnellinen, kun laps syö – täällä pesto on OTA SE POIS VIHREÄÄÄÄ. :D Pastasalaatti on ihanaa! Alkoikin tehdä sitä juuri mieli. :)