Tiedättekö, kun Hesarissa haastateltavilta kysytään tietyssä juttutyypissä, mistä he eivät luovu? Minusta se on kiinnostavaa luettavaa, joten päätin listata omani – kolmen sijaan tosin kymmenen. Nämä kymmenen ovat kymmenen ensimmäiseksi mieleen tullutta sen vakavammin pohtimatta. Nyt en listannut mitään terveys-tyyppisiä itsestään selvästi tärkeitä arvoja, vaan arkia kivoja tärkeitä juttuja omassa elämässä.
Aamukahvi ja Helsingin Sanomat
Tiedän, että tämä on klisee, mutta se ei vähennä kohdan merkitystä. Aamukahvin merkitys on itselleni jotain hengittämisen luokkaa. Moni pyrkii kahvista eroon, mutta minä en ajattele kahvia paheena, josta pitäisi päästä eroon, vaan ajattelen sitä yhtenä elämän suurimmista nautinnoista, jota päinvastoin haluan vaalia. Kotona aamurutiiniini liittyy olennaisesti kahvin, joka meillä on Nespressoa, ohella aamiainen ja perinteinen paperinen Helsingin Sanomat. Hesarin tilaaminen tuntuu minulle yhtä olelliselta ja itsestäänselvältä kuin sähkösopimuskin – joltain, mikä vain kuuluu asumiseen, ja jota en koskaan ole harkinnut lopettavani.
Pientaloelämä
Olen itsekin vähän hämmentynyt, miten syvästi olen juurtunut pientaloalueelle 33 kerrostalovuoden jälkeen. Vaikka suunnittelen eläkepäiviä vanhassa töölöläistalossa, tällä hetkellä pienten lasten ja koiran kanssa minua ei saisi lähtemään kerrostaloon kirveelläkään – no, ei tosin maaseudullekaan. Kehä Ykkösen tuntumasta on tullut meille täydellisesti sopiva kompromissi kaupunkia ja rauhaa.
Kaupunkielämykset
Vaikka en tällä hetkellä asuisi keskustassa tai kantakaupungissa, niin olen sielultani vanhasti kaupunkilainen, enkä koskaan voisi luopua siitä, että käyn riittävän usein kaupungilla hoitamassa asioita, työtilaisuuksissa kääntymässä, lounastamassa ystävien kanssa, pullalla perheenä, illallistamassa miehen kanssa, staycation-minilomilla hotellissa ja esimerkiksi nyt joulun alla vain tunnelmoimassa valoja. Yksi lempikahviloistani Helsingissä näkyy kuvassa, St. George Bakery.
Laatusarjaa ja teetä -iltahetket
Jakso laatusarjaa iltateen ja iltapalan kanssa on muodostunut itselläni todella tärkeäksi iltarutiiniksi, vaikka se ei ihan joka ilta toteudukaan. Vaikka ajattelisi, että television katselusta tulee levoton olo, minulle kokemus on enemmän meditatiivinen, sillä laatusarjan aikana en koskaan esimerkiksi räplää puhelinta, vaan keskityn vain katseluun. Tunnelmavalaistuksineen ja kynttilöineen hetki on suorastaan pyhä, ja siksi niin hyvää tekevä ja rauhoittava.
Tietokirjallisuuden ja lehtien lukeminen
En ole viime vuosina mieltänyt itseäni identiteetiltä lukijaksi, koska en juurikaan lue kaunokirjallisuutta. Mutta ihan kuin se olisi ainoaa oikeaa lukemista! Tyydytän fiktionnälkäni tällä hetkellä sarjoilla, ja sen sijaan luen paljon tietokirjallisuutta ja lehtiä, sen mainitun Hesarin joka aamu, mutta myös paljon muuta, tai niin paljon kuin nyt tässä elämäntilanteessa ehtii. Otsikot silmäisen yleissivustarkoituksessa, mutta lukuun päätyvät ainoastaan minua oikeasti kiinnostavat jutut esimerkiksi erilaisista ilmiöistä.
Siisti koti
Siisti koti, tai siis ”siisti” koti, on prioriteettilistallani korkealla, koska huomaan mielentilani olevan ihan suoraan verrannollinen siihen, millaisessa ympäristössä asun. Tuntuu, että puolet murheista tai stressistä kaikkoaa saman tien vain kodin järjestelemällä ja siivoamalla. Lainausmerkeissä siisti on kuitenkin siksi, että meillä eletään ihan tavallista lapsi- ja koiraperhe-elämää: aina on jotain kasoja ja sotkuja jossain. Puhunkin tässä sellaisesta riittävästä siisteydestä, jonka ei tarvitse olla täydellistä, mutta jonka eteen mieluusti näen kuitenkin päivittäin jonkin verran aikaa ja vaivaa hyvän olon ja viihtyisyyden edistämiseksi.
Ehdin viettää Pinterestissä vähemmän aikaa kuin aikaisemmin ehdin, mutta kanavan olemassaolo on minulle jostain syystä todella tärkeää. Jotain kertoo ehkä se, että olen herännyt painajaiseen siitä, että kaikki Pinterest-tauluni olivat kadonneet. Pinterest on minulle ihanaa rentouttavaa ajanvietettä ja todella tärkeä työkalu tyylillisten ajatusten jäsentämisessä, esimerkiksi seuraavan kodin suunnittelussa ja klassisen vaatekaapin kokoamisessa.
Paperinen kalenteri ja Trello
Ajatusten jäsentämisestä jatkaakseni en ikinä pystyisi luopua paperisesta kalenteristani. Yksiä joulunalusajan kohokohtia onkin, kun Mulberry-mummo pääsee ostamaan uudet kalenterisivut seuraavalle vuodelle. Toisaalta heti perään on todettava, että myöskään sähköisestä organisointityökalusta, Trellosta, en voisi luopua, vaan nämä kaksi täydentävät kivasti toisiaan arjenhallinnassa ja asioiden suunnittelussa. Trellossa ylläpidän muistilistoja esimerkiksi blogiin liittyvistä jutuista sekä kiinnostavista ravintoloista, kirjoista ja kotimaankohteista. Lisäksi meillä on Trellossa miehen kanssa yhteisiä tauluja esimerkiksi asuntoon sekä säästö- ja sijoitustavoitteisiin liittyen. Jos olet listaihminen, etkä vielä käytä Trelloa, niin suosittelen! Trellossa parasta on se, että tietoihin pääsee käsiksi niin kotona koneella kuin menossa puhelimella, eikä pilvessä tallessa olevien listojen häviämistä tarvitse pelätä, mitä joskus mietin kalenterin kanssa.
Äänikirjalenkit koiran kanssa
En ole tällä hetkellä yhtään niin liikunnallisesti aktiivinen kuin haluaisin olla, mutta sentään vaunulenkkeilen joka päivä. Sekin on kivaa, mutta päiväkotihakemisten vuoksi arkisempaa, kun taas koiran ulkoilutus yksin BookBeat-äänikirjan kanssa on varsinaista omaa laatuaikaa. Ja kumma kyllä, kaikista mieluiten teen äänikirja ja koira -iltakävelyjä tähän aikaan vuodesta. Minusta siinä on jotain todella kodikasta ja tunnelmallista kävellä hiljaisuudessa ja sateenropinassa nätisti valaistuja taloja katsellen. Vielä kun tulisi lunta!
Kivat viikonloppuillalliset ja kotitreffit
Vaikka meillä tätä elämäntilannetta voisi kuvata kahdella sanalla, Kokkikartanon valmismakaronilaatikko, niin kivasta viikonloppusyömisestä en luovu. Niin kuin olen joskus aikaisemminkin kertonut, meillä on ihan selvät arki- ja viikonloppuruoat, enkä osaa kuvitella muuta. Parhaimmillaan viikonloppuruoka on vaikka jokin uusi Glorian ruoka ja viini -resepti, mutta yhtä lailla se voi olla jotain vanhaa tuttua, mutta jotenkin aavistuksen parempaa tai spessumpaa. Meillä on myös miehen kanssa kotitreffikonsepti, jossa syömme välillä viikonloppuillallisen myöhemmin aikuisten kesken lasten mentyä nukkumaan. Etenkin, kun esikoinen oli pienempi, kotitreffit olivat meille oikea henkireikä: se hetki viikossa, kun juttelimme rauhassa kuulumiset ja keskityimme toisiimme, ja myös osoitus siitä, että vaikka lapset mullistavat elämän, myös itselle tärkeistä asioista voi järjestelyillä pitää kiinni.
Ihanaa viikonloppua!
Kuvat: Lilli Salminen
Olisi kiva saada lempi kahvilat ja ravintolat-kirjoitus sinun blogiin. Ihania juttuja ja kuvia!
Moi Pauliina! Kiitos tosi kivasta toiveesta. Siihen en koskaan osaa vastata, mikä on lempiravintolani, koska haluan melkeinpä aina kokeilla jotain uutta ja koska ulkona käymisen tahti on tällä hetkellä mikä on, niin lista kasvaa paljon nopeampaa tahtia kuin lyhenee. :D Viimeksi olimme Chapterissa, jolle annan 5/5 tunnelmasta ja 4/5 ruoasta ja juomasta. :) Kahvilat sen sijaan pysyvät enemmän samoina. Kirjoitan aiheen itselleni ylös. Ihana, kun tykkäsit, kiitos!
Hei!
Tässä postaustoive: Jos rakennuttaisitte omakotitalon, millainen se olisi? :)
Moi Lilli! Onpa tämäkin kiva postaustoive, kiitos. :) Sain itse asiassa juuri toisessa kanavassa saman toiveen, ja totesin, että sellainen yleinen fiilis ja talon henki minulla olisi jokseenkin selvillä, mutta käytännön ratkaisuista (huonejärjestys, tilankäyttö jne.) en olisi ollenkaan varma, koska emme ole koskaan talon rakentamista harkinneet ja siksi yksityiskohtia suunnitelleet. Totta puhuen olisin aivan helisemässä päätösten kanssa!
Kirjoitan tämän toiveen itselleni myös ylös, mutta jo nyt voin vastata, että ulkonäöllisesti rakennuttaisin varmasti mieluiten tanskalaistyyppisen talon: valkoisen, joka olisi linjoiltaan modernin suora mutta johon ruutuikkunat ja muutamat muut klassiset elementit toisivat tunnelmaa. Eli samanlailla niin kuin unelmieni sisustus on modernin klassinen, niin olisi myös talo: yhdistelmä puhtaita linjoja ja perinteisyyttä. Linkkaan sinulle minun arkkitehtuuri-inspiskansion Pinterestissä, niin saat kiinni. :) https://fi.pinterest.com/laurapelttari/architecture/
Täältä myös postaustoive: Trellon hyödyntäminen arjessa 😊
Terkuin, listojen rakentelija
Ja taas hyvä postaustoive, kiitos Emppu! Tämä on kiva toteuttaa vuodenvaihteen jälkeen, kun fokus palaa takaisin joulutunnelmoinnista arkeen ja kun muutenkin on sellainen freesi uuden alun tuntu. Palaan! :)
Niin samaistun sinun ajatuksiisi ja muutenkin elämänfilosofiaasi. Vaikka meillä onkin ikäeroa reilusti (sinun hyväksesi 😉), koen että voisin hyvinkin tallustella sinun saappaissasi ilman, että tuntisin hetkeäkään olevani epämukavuusalueellani.
Tosi kiva kuulla, Johanna, kiitos! Kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut, ilahdun aina, kun koemme sielunsisaruutta. Ja se ei tosiaan ole iästä kiinni, vaan minusta on upeaa, että lukijoissa on myös sekä nuoria että jo isovahempia, ja kaikkea siltä väliltä. <3
Samaistun, erityisesti aamukahviin. Tietokirjojen lukeminen on tavallaan työtä, mutta romaanit on mulle sitä nautintoa. Ja äänikirjat puutarhatyö- ja lenkkikavereita. Viime kesänä Michelle Obama vei mukanaan niin että tuli tehtyä enemmän puutarhahommia kuin oli tarkoituskaan. :D
Oon samanlainen kuin sinä, nautin jollain kierolla tavalla enemmän lenkkeilystä pimeällä ja synkällä.
Meillä on parisuhdetreffit saunassa melkein joka ilta. ”Aikuisten saunavuoro” on erikseen, toki myös porukalla saunomme. Siellä saa olla hiljaisuudessa tai keskustella, ihan päivän fiilisen mukaan.
Hauska kuulla, että löytyy yhtäläisyyksiä! Ja oikeasti ihmettelen itseänikin, että miksi koen tietokirjat niin rentouttaviksi. Toki se on ihan hirveästi kirjasta kiinni. Lopetan heti, jos tuntuu työltä! Ylipäätään kirjojen lopettaminen kesken on minusta ihan aliarvostettua. :D Michelle Obaman kirja jäi kyllä tältä vuodelta erityisesti mieleen – upea teos, upea nainen!
Mahtavaa, sauna on yhtä hyvä aikuisten treffikonsepti kuin illallinenkin. Olen muutenkin nyt vasta ensimmäisen saunan myötä alkanut itse ymmärtää, miten meditatiivinen kokemus sauna voi olla, siis ilman lapsia, heh, pienten lasten kanssa sitten jotain muuta. :D Rakastan saunoa hämärässä ja siinä kyllä keho sekä mieli lepäävät, yksin tai yhdessä. :)
Voi Laura – Suomen Martha Stewart – oot ihan huippu arjen maadoittaja! Teet tavallisesta luxusta, kiitos.
– Elma –
Ihana Elma, KIITOS! Saanko printata tämän seinälle ja lainata LinkedIniin ja käyntikorttiin? :D Itse ajattelen enemmänkin olevani köyhän naisen Martha Stewart, jonka kaikki vinkkini liittyvät jonkinlaisiin oikaisuihin, mutta sitähän ne oikaisut toisaalta juurikin ovat: tavallisen taikomista vähän paremmaksi. :) Kiitos vielä, olen otettu. <3