Ainakin aktiivisemmat lukijat muistavat, että tykkään jakaa kotimaan matkailukohteita #viehättäväkohde-tunnisteella antaakseni teille kivoja vinkkejä vapaa-aikaan ja kannustaakseni yrittäjiä. Arvostan nimittäin niin paljon sitä, että Suomessa luodaan ja ylläpidetään viehättäviä kohteita, on kyse sitten intohimolla pyöritetystä kahvilasta, persoonallisesta putiikista, mielenpainuvasta hotellista tai mistä hyvänsä.
Meillä itsellämme on vielä Tuomaan markkinatkin käymättä, mutta jostain syystä molempina viime viikonlopun päivinä halusimme suunnata (tai siis joulukalenterisukkaan kirjoittava tonttu halusi suunnata) kaupungin sijaan nimenomaan pois kaupungista. Ajella mutkaisia teitä peltomaisemien läpi kartanokahvilan lämpöön ja taas toisena päivänä toiseen suntaan.
Tänään jaettavat kaksi kohdetta sijaitsevat kohtuullisen ajomatkan päästä pääkaupunkiseudulta, mutta totta kai kohteisiin voi huristella mistä vain. Molemmat kohteet ovat kivoja ympäri vuoden, mutta todella tunnelmallisia joulun alla. Jos siis olet vielä kivaa tekemistä vailla tällä viikolla, tässä pari ideaa, joihin on ihana piipahtaa.
Lugnet Life & Living, josta ensimmäiset viisi kuvaa ovat, sijaitsee Kirkkonummella keskellä ei mitään – siis nimenomaan positiivisessa mielessä näin helsinkiläisen näkökulmasta. Lugnet Life & Living on varsinaisesti kodin tavaraa, herkkuja ja sen sellaista myyvä lifestyle-puoti, mutta lisäksi yhteydessä on kahvila ja second hand shop.
Lugnet Life & Living on kohde, joka ei tunnu siltä, että menisit kauppaan, vaan enemmänkin jonkun kotiin: vastassa odottavat muhkeat sohvat ja omistajan lämmin tunnelma ja meidän onneksemme viime kerralla myös omistajan suloinen hännänheiluttaja. Lugnet Life & Living sijaitsee Sjökullan kartanon vanhassa kivinavetassa, mikä tekee kokemuksesta ihan omanlaisen, erinomaisen köyhän naisen matkan Englannin maaseudulle.
Taas Sipoossa sijaitseva Leipomo-kahvila N’avetta ja samassa pihapiirissä sijaitseva Villa Nokkonen -puoti on sellainen kokonaisuus, jonne meidän piti mennä jo kesällä, sen jälkeen syksyllä Elämänmakuja äidiltä tyttärelle -blogin ihanan tunnelmoinnin perässä, ja nyt sitten vihdoin joulun alla päästiin.
Sää oli kamalin mahdollinen harmaan mutainen, mutta se ei tunnelmaa pilannut. Erityisesti jos olet pullaihmisiä, sinun on käytävä Kahvila N’avetassa. Me otimme tasting-mielessä jaettavaksi kolme erilaista pullaa, muistaakseni vadelma-rahkan, rahkan ja omena-kanelin, ja jokaisesta meinasi taju lähteä. Pienen ajomatkan päässä sijaitsee Gumbostrand Konst & Form, jonne ajetaan tunnelmallisen rantakylän läpi, joten mahdollisuuksien mukaan retkeen kannattaa yhdistää molemmat.
Tuollaiset persoonalliset pienet paikat ovat ihania! Harmi vain, että niihin päästäkseen pitää melkein aina olla auto, ja siksi autottomana todella harvoin on mahdollisuus päästä tuollaisiin paikkoihin, kun maaseudun julkinen liikenne ymmärrettävästi on melko olematonta. Minua ei haittaisi muutaman kilometrin kävely bussipysäkiltäkään, mutta aina ei ole sitäkään optiota (askelmittarini mukaan olen jalkaisin liikkeellä keskimäärin 8 km päivässä, joten en hätkähdä, vaikka hieman saisi tarpoakin). Mutta kyllä Suomesta löytyy kauniita paikkoja ja hienosti toteutettuja pimeän vuodenajan juttuja autottomankin ulottuvilta. Katselin viime viikonloppuna kuvia Hämeen linnan sisällä olleista valotaideteoksista ja päätin, että ensi vuonna ne on mentävä katsomaan, samoin linnan ulkovalaistus, joka on joka ilta erilainen. Onneksi tänä vuonna pääsee nauttimaan edes kuvien kautta! Kävin taannoin myös Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ihailemassa kamelian kukintaa ja appelsiinien raakileita, ja tuoksu oli kuin kesäiltana Italiassa. Paikalla oli myös paljon lapsiperheitä; oletteko te käyneet ihmettelemässä eksoottisia kasveja? Muistan, että oma tyttäreni piti pienenä kasvihuoneista kovasti ja kurakautena se olikin todella hyvä aktiviteetti, samoin Talvipuutarha, jonne saa viedä eväätkin. Pitääkin katsoa, onko Talvipuutarhassa tänä vuonna joulukukka-asetelmia, olen monena vuonna käynyt niitä ihailemassa…
Heippa! Ihan totta kyllä. Autottomuus tosiaan rajoittaa tiettyjä kohteita, mutta onneksi kuten sanoit, hienoja paikkoja riittää. Kahdeksan kilometriä päivässä on hieno saavutus! Itse en ihan siihen tällä hetkellä pääse, mutta rakastan kävelemistä ja liikun myös tosi mielelläni paikasta paikkaan kävellen, jos ei sille mitään estettä ole. :)
Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha – sinä sen sanoit! Se on ollut listallamme iät ja ajat, ja aina kun menen bussilla keskustaan mietin, että tuossa tuo nyt taas on, pitäisi mennä. Ja taas seuraavalla viikolla sama juttu. :D Ensi vuonna, se on varma! Talvipuutarhassa olen ollut itse usein, mutta hetkonen, emme kyllä lasten kanssa. Tämäkin on korjattava pian. Ihana, kun muistuttelet näistä – kiitos!