
Terveisiä Kauniisti kotimainen -pressiaamiaiselta! Tilaisuus oli niin kaunis ja inspiroiva, että halusin jakaa kuvat ihan blogin puolella katoavien storien sijaan muistiksi itselleni ja antamaan toivottavasti ideoita teillekin erilaisten asetelmien ja esillepanojen rauhassa suunnitteluun. Kotimaisten joulukukkien upeasta stailauksesta vastasi Susanna Vento.

Ja jos oli itse asia inspiroiva, niin oli kyllä tilakin. Aamiainen pidettiin uudessa Ravintola Espassa, jonka silmiä hivelevän sisustuksen on suunnitellut monelle ehkä Avaimia sisustuksiin -kirjasta tuttu Hanni Koroma. Ravintola Espan taustalla vaikuttaa Helena Puolakka, Eero Vottonen, Jyrki Sukula ja Saku Tuominen – sen tason name-droppingia, että tänne toivoisin pääseväni pian syömään.

Mutta takaisin kukkiin! Oma joulukukkasuosikkini on ollut niin kauan kuin muistan valkoinen amaryllis eli ritarinkukka, ruukussa sekä leikkona yksin ja havujen kanssa. Heti perässä tulevat valkoiset hyasintit.

Sen sijaan joulutähtiin minulla on aina ollut vaikea suhde, ja se onkin kukka, jota meillä ei ole koskaan jouluna ollut. Kuitenkin nämä beigen ja persikan sävyiset saavat minut nyt näkemään joulutähdet uudessa valossa – modernimpana ja raikkaampana. Rykelmänä joulutähdet näyttävät erityisen kauniilta ja toisaalta niistä saisi upeat yksityiskohdat myös kattaukseen erityisesti kullan ja messingin pariksi.

Paitsi tietysti havu joulukukkiin sopii yhdistettäväksi sammal niin kuin hyasinttiasetelmissa on tehty. Vaikka joulukuusessamme on glitteriä kuin David Bowien silmämeikissä, kukka-asetelmissa olen yksinkertaisuuden ystävä. Muistan monena jouluna pyörineeni kukka- ja puutarhamyymälässä etsimässä asetelmaa, jossa ei olisi täynnä hilettä ja hahmoja. Jos tänä vuonna ei jättäisi asetelmaa viime tinkaan, vaan tekisi ajoissa oman. Tosin sopivaa laakeaa astiaa meillä ei ole. Jonkun sellaisen, myös muutenkin kuin jouluna palvelevan, voisikin hyvin hankkia.

Kotimaisten joulukukkien maljakkoina ja ruukkuina näkyi mitä muutakaan kuin kotimaista: Iittalan Aaltoa, Artekin Riihitietä ja Marimekon Oiva Koppaa ja Urnaa. En ole koskaan ollut perinteinen Marimekko-ihminen, mutta lasinen Urna-maljakko on sellainen, josta huomaan haaveilevani. Kukat asettuvat siihen aivan poikkeuksellisen kauniisti.

Tässä Urna-maljakossa on ritarinkukkaa, tulppaania ja joulutähteä. Ihan mielettömän ihana rennon sekalainen mutta näyttävä kimppu! Joulukukkia voi siis todella ennakkoluulottomasti sekoittaa keskenään. Etenkin, jos kukkien värin pitää samana, on kokonaisuus silti eheä.

Joulukukkien kotimaisuus on asia, johon ainakin minä olen vasta viime vuodet osannut kiinnittää huomiota. Ennen en yksinkertaisesti tullut ajatelleeksi, kasvatetaanko Suomessa joulukukkia, jos niin mitä, mistä niitä saa ja niin edelleen. Joulukukka oli vain joulukukka. Nyt asiaan suhtautuu aivan eri tavalla, kiitos Kauniisti kotimaisen hyvän työn. Suomessa myytävistä joulukukista noin puolet on kotimaisia. Kotimaisia kukkia viljelee ympäri Suomen noin 150 yritystä – perheyrityksiä kaikki.

Kotimaiset joulukukat, jotka tunnistaa Sirkkalehtimerkistä, luovat Suomeen työpaikkoja ja lisäksi kasvihuoneet työllistävät paljon nuoria ja erityisryhmiä, joiden ehkä muuten olisi vaikea saada työtä. Ilmastoystävällisyyden puolesta puhuu kotimaisen kukkatuotannon uusiutuvan energian käyttö ja lyhyet kuljetusmatkat.
Kiitos vielä Kauniisti kotimainen ihanasta aamusta ja kollegoille seurasta!
Jestas, miten kaunista. 😍 Taas tilaisuus, josta olen aavistuksen kateellinen. Ehkä jonain päivänä.
Kirkas Urna-maljakko on ollut jo pitkään omalla haavelistalla. Siinä on maljakko, joka saa sydämen sykkimään.
Eikö vain olekin! Ja varmasti se on mahdollista. :)
Kirkas on (yllättäen) omakin suosikkini. Tosi kaunis maljakko ihan esineenä, ja se saa tietysti myös näyttävät kukat näyttämään vieläkin näyttävämmiltä.
Kävinmme ystäväporukalla fiilistelemässä joulunaikaa kyseisessä ravintolassa juuri ennen Itsenäisyyspäivää; tunnelmallinen miljöö ja maistuvat tarjoilut. Lämmin suositus, erityisesti grillattu perunarieska kera kolmen dipin,paahdettu siika ja sides-annoksista paahdettu kukkakaali uppposivat meidän poppoolle :)
Ai että, kuulostaa aivan ihanalta! Luen parhaillaan Saku Tuomisen Kaikki mitä olen oppinut hyvästä ruoasta -kirjaa, ja tarjoilut muistuttavat juurikin kirjan rennon simppeliä filosofiaa. Ihanaa kuulla, että teillä oli onnistunut ja herkullinen ilta. :)
Meillä on sitten samat lempikukat jouluna :-). Myös jouluruusu on mielestäni ihana, mutta sitä en jostain syystä ole koskaan tullut hankkineeksi omaan kotiin, hieman kadehtien tosin katselen australialaisen ystäväni kuvia puutarhastaan, hänellä on näet sellainen jouluruusupenkki, että ei voi kuvitellakaan, ihania valkoisia ja hennon vanhan roosan värisiä jouluruusuja kymmenittäin. Ehkä tänä vuonna olisi jouluruusun aika, senhän voisi keväällä istuttaa kesäpaikallemme…
Vanhemmillani on perittyjä hopeisia, kristallisia ja sekä Arabian sopivan muotoisia posliiniastioita – pilkkumeita ja kastikeskooleja – joihin asettelemme äitini kanssa joulukukkia. Yksi hopeisista maljoista on aikoinaan ollut äitini ristiäislahja, ja eräs laakea kristallimalja on isoisovanhempieni perua, sen isomummuni aikoinaan antoi äitini äidille käytettäväksi äitini kastemaljana ja määräsi, että äitini, hänen vanhimman lapsenlapsensa, pitää aikanaan saada se omakseen.
Kävin muuten eilen ihastelemassa Sinebrychoffin kotimuseon joulua. Joulukuusi tuoksui niin ihanasti kuuselta, että tuli hyvin jouluinen mieli :-).
Hauska kuulla! Ja siis kyllä, jouluruusuhan on aivan ihana. Se on sellainen, jonka voisin koska tahansa ottaa myös omaan kotiini, jostain ihmeen syystä ei ole vain koskaan tullut sitä hankittua. Tällä hetkellä kaikki tasot ovat ritarinkukkia ja hyasintteja täynnä, mutta vielä jos keksin paikan, voisi meille tulla jouluruusukin. :)
Kuulostaa aivan ihanalta! Vanhojen hopeiden ja muiden käyttö ruukkuina ja maljakkoina on todella kaunista. Samoin kristallin. Vaikka se ei sama asia olekaan, meillä laitan aina hyasintit juuri kristallimaisiin Hobstar-laseihin.
Ihana, kun kävit! Tuli varmasti joulumieli. Me tulemme perässä viimeistään ensi vuonna. :)
En ole mikään Marimekko fani, mutta minäkin voisin ottaa tuollaisen kirkkaan Uurna-maljakon! Sen verran se on varmaan blogeissa ja instassa lävähtänyt verkkokalvoille että olen tykästynyt sen muotoiluun :) Meillä ei ole oikein mitään joulukukkia kotona tänä vuonna kun olen ollut niin paljon poissa kotoa (ja miestä ei voisi vähempää kiinnostaa onko hänelle jätetty kukkia kotiin vai ei :D ) mutta hyasintit on kyllä ehdottomasti suosikkini, varsinkin kun niistä saa tehtyä kivoja asetelmia!
Eikö! Uskon, että samaistut, koska kummankaan meistä tyyli ei ole marimekkomainen, mutta eikö tosiaan kirkas Urna muodostakin poikkeuksen. :) Ja se on ihan totta, että blogien ja Instagramin erityyppiset kuvat auttavat näkemään tuotteen eri valossa. Ymmärrän! Kukat helposti jäävät, jos ei ole kotona ja jos kotona olija niitä tuskin huomaisikaan. :D Samaa mieltä, että hyasintit toimivat paitsi yksittäin myös ihanina asetelmina!
Nyt on kyllä vaarassa iskeä uravalintakateus, vaikka en sitä usein podekaan! Todella kauniita ja kekseliäitä asetelmia, kauniita maljakoita ja tila kokonaisuudessaan. Mulle kukat on melkeinpä tärkein osa joulun laittamista, hyasintit, joulutähti, sypressit. Minä ja ritarinkukat ei jostain syystä tulla toimeen, ne heittävät henkensä toistuvasti aivan liian nopeasti. Tänä aamuna huomasin, että joulukaktuskin avaa nuppunsa juuri sopivasti jouluksi!
Ostan kukat paikalliselta puutarhalta, ihan siksi, että heidän asetelmissaan on vähemmän glitteriä ja krääsää ja enemmän vihreää. Aina ajattelen että osaisinpa tehdä itse, mutta ehkä ensi vuonna…
Heippa Anna! Ihana, kun inspiroiduit. Eikö todella, niin kaunis tila, kauniit maljakot ja kauniit kukat. Liian nopeasti kuolevat kukat harmittavat kyllä minuakin. Ritarinkukan taas itse koen ilahduttavan pitkään, mutta sellaisia vain puoli viikkoa hyvänä pysyviä kukkia vältän nykyään ostamasta, joten ymmärrän hyvin, että kukista haluaa nauttia vähän pidempään. Hei kiva, että on paikallisen puutarhan tarjonta käsillä! Luonnollisten ja karsittujen asetelmien tekeminen on kyllä taitolaji. ;)
Ihania asetelmia ja jännät nuo katosta riippuvat hyasintit. Ihailen kuvissa ja toisten kodeissa värikkäitä ja runsaita joulukukka-asetelmia ja -koreja. Meille niitä en silti osaisi kuvitella :)
Mä olen valkoinen Amaryllis-ihminen. Ruukussa ja leikkokukkana. That’s it. That’s all.
Hyasintin tuoksu on aivan liian voimakas ja joulutähteen en ole koskaan innostunut.
Mutta, mutta.. nyt kun näin tuon valkoisten joulukukkien kimpun maljakossa (aivan huikea), joudun ihmettelemään, että miksi tuo keksittiin vasta nyt :)
Kiitos joulupöydän kukka-inspiraatiosta.
Susanna Vento on kyllä melkoinen taituri keksimään uutta, mutta pitämään silti kokonaisuuden kauniina ja tyylikkäänä. Ja tuttu tunne: on tuhat asiaa, mitä ihailen muilla, mutta mitä en osaa omaan kotiin laittaa. :) Valkoinen amaryllis todella on minustakin joulun kauneimpia näkyjä.
No niinpä! Suorastaan nerokasta yhdistää erilaisia mutta samanväriä joulukukkia. Itse olen tehnyt aikaisemmin sitä, että muunnan ihan minkä tahansa valkoisen kukkakimpun jouluiseksi havuilla. Sekin toimii, fiilis on heti sesongin mukainen. Ihana, kun nautit inspiraatiosta – ilo oli puolellani tuoda terveiset!