Jaan yhden suosikkiruoistani, maa-artisokkakeiton, nyt kun kaikilla meillä pienten lasten vanhemmilla on paljon aikaa kokata. (Ehhehe.)
Todellisuudessa Kokkikartano game is strong. Kannustan kaikki laskemaan riman juuri sille korkeudelle, mille tilanne vaatii. Mikä vain auttaa pyörittämään arkea, niin sillä kannattaa mennä.
Toisaalta jos aikaa ja energiaa on, ruoanlaitto voi nyt olla yksi ihanimmista asioista. Perhen kesken syömistä ei ole peruttu, pellavaservettejä ei ole peruttu, kynttilöitä ei ole peruttu.
Valitettavasti myöskään napostelua ei ole peruttu. Ehkä joku teistä samaistuu kanssani ilmiöön #karanteenikilot.
Mutta keittoon. Suosin muutenkin kasvissosekeitoissa usein valmiita soseita, mutta maa-artisokkakeitossa valmis sose on kultaakin kalliimpi – pienet nyppyläiset maa-artisokanmukulat ovat nimittäin todella tuskallisia kuoria.
Syömme edelleen niitäkin, mutta emme keittona, vaan uunissa paahdettuna. Silloin vain pesen maa-artisokat, enkä kuori. Uunissa paahdetut maa-artisokat ovat taivaallisia esimerkiksi aioliin dipattuna.
Keiton valmistan Suvituoreen maa-artisokkasoseesta. Aina sitä ei ole saatavilla, joten nappaan aina heti kiinni, kun näen soseen hyllyssä tai ruokaverkkokaupassa. Minulla ei ole maa-artisokkakeittoon mitään tiettyä reseptiä, vaan valmistan keiton senhetkisen fiiliksen ja raaka-aineiden mukaan.
Tärkein oma vinkkini kuitenkin on antaa hienostuneen makuiselle maa-artisokalle tarpeeksi tilaa. Minä, valkosipulin määrän reseptissä yleensä triplaava, olen sitä mieltä, että maa-artisokan makua ei kannata peittää liialla maustamisella tai kilpailevilla mauilla. Siksi usein jätän tästä keitosta valkosipulin kokonaan pois tai lisään vain kynnen. Myös fondeja ja liemikuutioita käyttäisin tässä keitossa korkeintaan hillitysti.
Tämänkertaiseen keittoon keitin mukaan pari perunaa ja sipulin, lisäsin joukkoon (kasvis)kerman, suolaa, pippuria ja sitruunaa. Happo on mielestäni todella tärkeä ja oma suosikkini siinä onkin juuri sitruuna. Valkoviinikin keittoon mainiosti sopii, jos on sopivasti pullo auki.
Tarjoilen keiton yleensä paahdettujen omenakuutioiden ja yrttiöljyn kanssa, joko omatekoisen tai Pirkka Parhaat basilika-oliiviöljyn kanssa. Ja tietenkin leivän.
Hyvää viikonloppua!
Ohhoh. Tulipa yllättäen nälkä. 😂 Tätä täytyy ehkä kokeilla. Olen itse löytänyt sosekeitot vastikään uudestaan. Niin helppoa ja hyvää. ❤️
Nyt jos koskaan kyllä jääkaappi tuolta koko ajan huutelee! Äsken hain lapselta salaa suklaata kahvin kaveriksi. :D Sosekeitot ovat muutenkin hyviä, ja tämä on ollut meille vuosia vähän sellainen upgradattu versio. Sopii arkeen, mutta ihanasti myös viikonlopulle tai alkukeitoksi. Aina paranee, jos sosekeiton kanssa saa vielä oikein ihanaa tuoretta leipää. :)
Maa-artisokkaa ei tarvitse kuoria, maku pelkästään paranee kuoren ollessa mukana keitossa, soseutuukin aivan hyvin. Ohje Savoyn kokilta.
Moi Päivi! Kiitos tarkennuksesta! No miksipä ei tosiaan onnistuisi keittokin, kuorineen me uudissa paahdetaan lisukkeeksi. Ihana apu tämä valmis sose silti on, mutta ihana tietää, että jos iskee maa-artisokkakeittohimo, eikä sosetta löydy, niin kuorineenkin voi tehdä. :)
Kuulostaapa hyvältä. Täytyy kokeilla. Juuri tuota kuorimista olen vierastanut vaikka maa-artisokkakeitosta tykkäänkin.
Mulla taitaa olla karanteenikilot siellä pudotuspuolella. Kun pysyttelee pitkälti kotona ja niissä järkevissä, harkiten tehdyissä verkkokaupparuokaostoksissa ja toisaalta sosiaalinen kanssakäyminen hoituu puhelimessa kävelylenkkien aikana, on farkunvyötärö käymässä löysäksi. Ei haittaa!
Kiva, jos vinkki tuli tarpeeseen! Aina ja kaikkialta tätä ei tosiaan saa, mutta varmasti jostain ennemin tai myöhemmin löytyy. Maa-artisokassa on niin huikea omanlainen maku. Hei tuota on kyllä moni sanonut, että saattaa mennä miinuksellekin. Esimerkiksi jos on tottunut syömään paljon työpäivinä buffeteissa, voi kotikeittoihin ja muihin siirtyminen keventää oloa ihan huomaamatta. :)
Blogisi pariin rauhoittuminen tänään tuntuu erityisen ihanalta, tuntuu mukavalta, että tästä rutiinista ei tarvitse luopua.Kauniit kuvasi ja lempeä tekstisi tuovat tähän päivään paljon iloa! <3
Kiitos Kristiina, niin tärkeä ja ilahduttava kommentti! Koen suurta merkityksellisyyttä, jos voin tarjota teille tänä aikana paikan levähtää ja rauhoittua. Yhtä iso kiitos takaisin, että olette siellä ja että saan ylläpitää teille kirjoittamisen rutiinia tässä poikkeustilanteessakin. <3
Kiitos vinkistä, jotain vaihtelua porkkanasosekeitolle! Voiko tuota pötköä pakastaa? Jos pakastaminen onnistuu, niin noitahan voisi löytäessään ostaa toisen pakkaseen varalle.
Moi Ode, hei erinomainen kysymys! En keksi yhtäkään syytä, miksi ei voisi. Käsittääkseni kyseessä on tuoretuote, niin eikö silloin voi. En ollut tullut ajatelleeksi, mutta sehän on aivan mainio idea! :)
Karanteenikiloja valttaakseni olen kaivanut esiin vanhat kuntolehdet ja suunnitellut itselleni treenin, kun salit ovat taalla UK:ssa kiinni. Kotoa loytyy onneksi kasipainot, kuminauha, jumppamatto ja -pallo ja asuntomme portaissa voi tehda step-up liikkeita, vinopunnerruksia jne. Mies taas loysi varastosta nuorinpatkan ja tein siita hyppynarun. Mitaan urheiluvalineita ei ole enaa kaupoista saatavilla koska ne hamstrattiin sielta salien sulkeutuessa.
Maa-artisokka ei oikein nappaa mutta ajattelin kokeilla pitkasta aikaa kurpitsakeittoa (butternut squash).
Kiitos kun jaksat blogata ja vielapa niin kannustavasti ja positiivisesti. Keep going (writing), please!
Jes, hyvä Elina! Tuo tekee niin hyvää. Tulee tai lähtee tänä aikana kiloja, jo mielelle ja jaksamiselle liikkuminen on ihan elinehto. Hieno juttu, että teillä oli valmiiksi tarpeet. En ajatellutkaan, mutta totta kai tällaisessa tilanteessa myös kotikuntoiluvälineillä on varmasti ihan erilainen menekki.
Oi, kurpitsakeitto kuulostaa loistavalta! Ihana kannustus, tuhannet kiitokset! Koen suureksi etuoikeudeksi sen, että pystyn jatkamaan edes joitain rutiineja, ja teille kirjoittaminen on ehdottomasti merkityksellinen sellainen. Nyt kun tiedän, miten luettavaa kaivataan, yritän parhaani mukaan pysyä edes jonkinlaisessa tahdissa, vaikka kotitoimistolla onkin nyt sen yhden hoidettavan sijaan kaksi. ;) Paljon jaksamista sinne!
Maa-artisokkaa en ole kokeillutkaan kotona. Kylässä olen kyllä syönyt ja hyvää oli.
Meidän perheen lempparisosekeitto on bataattisosekeitto raejuustolla ja chilikastikkeella. Samoin kurpitsakeitto on ihanaa.
Kyllä nyt saa soppakattilan toisen perään keitellä, kun lapset ovat kotona.
Mies tekee etätyötä (opettaa lukiolaisia) ja samanaikaisesti pyörittää arkea kotona, hoitelee yhtä päiväkoti-ikäistä ja ohjaa neljää koululaista etäkouluineen. Melkoista multitaskingia. Nostan hattua ja olen ylpeä siitä, että hän hanskaa homman.
Itse olen työssä terveydenhuollossa, joten etätyö ei taida tulla osakseni ;)
Pysykäähän ihmiset kotona, niin vältetään suuremmat katastrofit. Kyllä nuo Italian ja Espanjan kuolleiden määrät hirvittää.
Heippa! Bataattisosekeitto onkin tosi herkullista. Me laitamme chiliä ja limeä, mutta chilikastikehan on hyvä idea myös. Raejuusto on kiva lisä tuomaan ruokaisuutta, samanlailla kuin erilaiset siemensekoitukset. :)
No sanopa se, ruoanlaitto perheelle on nyt ihan uudella tasolla, kun kaikki ovat aamusta iltaan kotona. Todellakin hatunnosto miehellesi ja kaikille arjen sankareille! Moni venyy nyt ihan uusille ulottuvuuksille, ja kaikki, millä arkea voi näinä viikkoina auttaa, on minusta sallittua. Mutta kyllä olet sankari itsekin terveydenhuollossa! Me etätyöläiset emme voi tarpeeksi kiittää teidän panoksestanne ja todella: vähintä, mitä tässä voi tehdä, on pysyä nyt kotona. <3 Paljon voimia ja jaksamista teidän perheellenne tässä poikkeustilanteessa!