Hyvää vappua meiltä, ystävät – kaikesta huolimatta tai juuri siksi!
Miten te jakselette? Huomaan, että nyt on ollut entistä vaikeampaa ehtiä kirjoittaa blogia, vaikka olen sitä kaivannutkin. Pahoittelut siitä, vaikka uskon ja tiedän, että ymmärrätte paremmin kuin hyvin. Olisittekohan te samassa elämäntilanteessa enempää ehtineet lukeakaan.
Kävinkin monen teistä kanssa Instagram Storyssa tärkeää vertaistuellista keskustelua siitä, kuinka pienten lasten ja työnteon yhdistäminen alkoi kuuden viikon jälkeen ihan erilailla painaa, ja miten ristiriitaisen olon se aiheuttaa: kun oman etuoikeutetun aseman, että töitä on ja niitä voi tehdä kotona, tiedostaa, on hirveän korkea kynnys sanoa mistään, vaan sitä tsemppaa ja tsemppaa hiljaa, kun ei halua omilla sanomisilla loukata sen enempää sairaanhoitajia kuin ongelmaisia perheitäkään.
Itse olen ollut ja olen sinut sen kanssa, että ei voi matkustaa, että ei voi osallistua tapahtumiin, että ei voi toivotussa aikataulussa ostaa uutta kotia. Jopa ystävien ja läheisten tapaamisen kanssa olen jaksanut odottaa, vaikka ikävä onkin hurja. Mutta tauoton kahden pienen lapsen hoitaminen töiden ohessa pienessä kodissa alkaa rehellisesti sanottuna tuntua (kotona olemiseen lähtökohtaisesti hyvin positiivisesti suhtautuvallakin).
Oli huojentavaa kuulla, miten moni teistä tähän samassa elämäntilanteessa samaistui: haaveena monella pienen lapsen vanhemmalla ei olekaan se, mitä pääsisi tekemään, vaan se, ettei tarvitsisi hetkeen tehdä yhtään mitään!
Halusin mainita tuntemuksista jotta tiedät, ettet ole yksin, jos koet samoin. Jos haluat purkaa sydäntä, aina avoinna olevan kommenttiboksini lisäksi, voit vastata Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kyselyyn lapsiperheiden arjesta koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa. Kiitos Juliaihmiselle tiedon jakamisesta! Nythän uutisia rajoitusten purkamisesta saatiin, joten yritän siirtää omankin katseen eteenpäin, vapun kautta asteen normaalimpaan loppukevääseen.
Vaikka mutsiparistoista on virta lopussa, (väsynyt hepuloiva) nauru kaikuu silti täällä joka päivä ja on tässä ikimuistoisen vuoden vapussa paljon omanlaistaan iloa – elämä on tässäkin sekä että, ei joko tai. Sitä harmittelen, etten voinut lunastaa lupaustani kaunpunkireissusta samanlaisissa trensseissä, mutta myöhemmin keväällä se on sitten vähintään trenssileidien jätskikiskakeikka. (Kuvasin osan kuvista Henkellin kanssa tehtyyn kaupalliseen Instagram-yhteistyöhön, siellä on alkoholittomien kuohuviinien arvontakin, jos haluat osallistua.)
Minusta oli super kiva juttu, kuinka moni ravintola tarjosi vapuksi ruokakassia. Me emme sitten kuitenkaan ehtineet ja huomanneet reagoida niihin, ja ajattelin, että toisaalta nyt taas kaipaankin vähän kokkaamista fiilikseen pääsemiseksi. Ajattelin tehdä rennon menun nautittavaksi pitkin vappuaattoa ja -päivää: perunasalaattia, nakkeja, ranskalaista tomaattipiirakkaa, vihersalaattia, skagen-leipiä, mansikoita ja (valmiita) munkkeja.
Olen oikeastaan aika iloinen koleasta säästä: se helpottaa kollektiivista kotona pysymistä ja itsestäkin tuntuu perustellulta vain rojahtaa sohvalle tai piknikherkuttelemaan pehmeällä matolle (ja toimimaan sinä sivussa leikkipuiston kiipeilytelineenä).
Poikkeuksellisesta vuodesta muistuttamassa meillä on sateenkaari- ja nallepallot, koska jos jokin on yhä ilmassa, niin toiveikkuus. Lämpimät vappuhalaukset meiltä!
Niin tyylikästä vappupallot mukaan lukien. Vappuiloa!
Kiitos Eija! Tuli kyllä heti vappufiilis, kun saatiin nämä pallot kotiin. :) Mukavaa vappuviikonloppua sinne!
Eipähän tule fomoa, kun voi olla rauhassa kotona! (Kas, sehän rimmaa) :D
Se on justiinsa näin! Allekirjoittaa varmasti ainakin monet lapsiperheet, joilla pilkku tulisi muutenkin kahdeksalta. :D Kiitokset mainiosta runosta ja hyvää kalsarivappua! <3
Kyllä seinät alkavat kaatua isossa omakotitalossakin aktiivisen nelivuotiaan ja vauvan kanssa. Toivon suuresti etten kammoksu ja suorastaan vihaa lopunelämää lapsen kysymystä ”leikitäänkö” sillä nyt se kajahtaa päivän myötä vähintäänkin sata kertaa…
Moikka! No aivan varmasti alkaa! Vaikka olisi mikä neljän kerroksen linna. :D Pienen päiväunien ajaksi hiljaisuuden voi ostaa telkkarilla tai äänikirjalla, mutta muuten sitten onkin taukoamaton show aamusta iltaan. Ihan mainio ikä tuo neljä vuotta, mutta tosiaan niin aktiivinen, että välillä toivoisi mute-nappulan olevan käytössä. :D Paljon tsemppiä teille samaan tilanteeseen!
Ihana vappufiilis teilla! Taalla ei juhlita vappua, mutta paatimme juhlistaa virtuaali-vappua Belgiassa asuvan ystavani kanssa. Hyvassa seurassa vierahti lahes kaksi tuntia ja huippua oli! Nama videokeskustelutuokiot jaavat kylla mieleen positiivisena juttuja tasta ajasta ja jaavat kayttoon myos tulevaisuudessa.
Kiitos etta jaksat kirjoittaa ja kommentoida
Vappu oli lopulta sitten tosi kiva, omanlainen! Paras yllätys oli, kun vappupäivänä brunssin aikana oli kuin olikin sitten tarpeeksi lämmintä syödä pihalla sen hetken, kun tuuli rauhoittui ja aurinko paistoi pilvettömästi. Mikä ero tuollaisella yhdelläkin tunnilla on, kun sai kuoriutua ulos sisäluolasta. ;) Kuulostaa niin kivalta myös virtuaalivappu Belgian-yhteyksillä. Voin kuvitella, että piristi. :) Kiitos Elina, kun olet ja luet. <3