Jos epidemiasta hyviä puolia etsii, yhdeksi koen sen, että kotimaanmatkailulla on nyt näytön paikka. Pidempään minua seuranneet muistavat, että aloitin kaksi kesää sitten vuonna 2018 #viehättäväkohde-sarjan, jolla tuon esille kotimaanmatkailun helmiä ja vinkkejä: hotelleja, museoita, kyliä, vanhoja kaupunkeja, putiikkeja, kahviloita, puistoja, kartanoita, mitä vain paikkoja, jotka ovat vierailemisen arvoisia ja viehättäviä. Ja tänä kesänä kotimaanmatkailua nostava sarja on tietysti ajankohtaisempi kuin koskaan.
Aloitin sarjan, koska haluan antaa tukeni sellaisille yrittäjille, jotka ylläpitävät, vaalivat ja kehittävät Suomessa oikeasti viehättävää ja viihtyisää matkailua ja vapaa-aikaa. Lisäksi haluan tietysti olla teille avuksi viikonloppujen, vapaa-ajan ja lomien suunnittelussa. Ja onhan minulla omakin lehmä ojassa uusien kohteiden löytämiseksi. Toivon, että kerryttäisimme yhdessä yhteistä ideapankkia vierailun arvoisista kotimaankohteista Instagramiin tunnisteella #viehättäväkohde. Kiitos kaikille tähän mennessä vinkkejään jakaneille! Ja muuten vanhoihin kuviin voi lisätä tunnisteen myös jälkikäteen kuvatekstiin.
Rehellisesti sanottuna pidin Suomea pitkään ”kelmusämpylämaana”, ja edelleenkin ajattelen, että joihinkin muihin maihin verrattuna olemme jokseenkin jäljessä sellaisesta kulttuurista, että paikoista tehdään intohimolla ihania ihan vain ihanuuden takia. Että kahvila ei olekaan vain juhlamokankulautuspaikka, vaan viihtyisä ja sympaattinen elämys ja kokemus.
Kyse ei missään vaiheessa ole ollut turhantärkeilystä, vaan juurikin intohimosta nähdä kunkin kohteen ainutlaatuisuus: jossain se on vanhassa navetassa lankkulattioiden natinassa tarjoiltu itse tehty korvapuusti ja toisaalla taas moderni merenrantalounge.
Minulle #viehättäväkohde on sellainen, jonne kannattaa erikseen lähteä, piipahtaa tai poiketa. Sellainen, josta sanotaan kuskina ajavalle aviomiehelle, että no se on ihan tuossa reitin varrella, vaikka oikeasti ihana kahvila pidentää huoltoasemasumppiin nähden matkaa puoli tuntia.
Vaikka kelmusämpyläkulttuuriakin meillä edelleen on, ja olkoon, eiköhän sitä ole muuallakin, niin Suomi on myös täynnä aarteita, ja niitä tällä sarjalla haluan nyt kolmatta vuotta tuoda esille.
Meillä tästä vuodesta tulee toinen kotimaankesä putkeen. Viime kesänä pysyimme Suomessa vapaaehtoisesti ja tänä vuonna sekä vapaaehtoisesti että olosuhteiden pakosta. Meillä ei ollut nytkään ulkomaanmatkaa varattuna, mutta olisimme sellaisen saattaneet loppukesään varata.
Lähden kuitenkin enemmän kuin hyvillä mielin viettämään toista kotimaankesää. Vaikka etenkin välimerellisiin kohteisiin ja muutenkin Eurooppaan pääseminen edes silloin tälloin on minulle edelleen todella tärkeää, olen kaikin puolin mielelläni mukana muutoksessa, jossa lähimatkailua kehitetään houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Että aina ei olisi ”pakko” lähteä ulkomaille virkistyäkseen.
Jos emme olleet ehtineet varata ulkomaanmatkaa, niin vielä emme ole varanneet mitään Suomestakaan. Jotenkin sitä on edelleenkin niin odottavaisella tuulella, että minne voi mennä ja milloin ja miten. Voikin olla, että meidän kesänvietto tulee keskittymään pääasiassa spontaaneihin päiväretkiin. Täältä Helsingistä onneksi mukavasti kipaisee esimerkiksi Hangossa, Porvoossa, Tammisaaressa ja Fiskarsissa, miksei sellaisissakin vaihteeksi kuin Lahti ja Hämeenlinna. Niin ikään listallani on paljon paikallisia rantoja, puistoja ja saaria, uusia ja sellaisia, joihin on taas muutaman vuoden jälkeen mukava palata. Ja tietenkin pidämme mielen avoinna joillekin yöpymisillekin.
Uskon, että kesäkuun aikana suunnitelmat selkiytyvät sen, minkä niiden edes tarvitsee selkiytyä. Rehellisesti sanottuna pienten lasten kanssa pidän siitä, että kesän aikataulu on melko väljä. Minusta ei ole pakkaamaan joka toinen päivä uusia yöromppeita, vaan mieluusti otamme väleihin leppoisia omassa pihassa vietettyjä päiviä ja pidämme tukikohtaa päällisin puolin kotona. Tosin jokin maisemanvaihdos olisi hyvä tehdä ja varmasti tehdäänkin.
Js teillä on jokin helmi jo tähän hätään, niin kyllä vain on kommenttiboksi auki! Kaikki jutun kuvat ovat Suomesta. Niissä näkyy Louhisaaren Kartanolinnaa, Vanhaa Raumaa, Fiskarsia, Kallahdenniemeä, Ravintola Saarta, Yyteriä, Noormarkun ruukkia, Mathildedalia, Koiramäen eläinpuistoa, Naantalia ja Tampereen Hatanpään arboretumia. Toivottavasti jo näistä linkkeineen olisi monelle inspiraatiota kesäsuunnitteluun!
Pieni Kotieläintila ja Kahvila Onni Tuusulassa, 30km Helsingistä.
Moikka Erna! Hei tosi kivoja vinkkejä ja vielä lähellä. Lapset ilahtuvat varmasti kotieläintilasta ja kaikkiin hyviin retkiin kuuluu totta kai kahvilapysähdys. ;) Kiitos!
Kristiinankaupunki ja Pietarsaari. Kristiinankaupungin vanhankaupungin alue on paljon laajempi ja paremmin säilynyt kuin Porvoon, Pietarsaari on muuten vaan ihana kesäkaupunki, siellä esim.Aspegrenin puutarha on aivan superviehättävä kohde.
Pohjanmaan hiekkarannat Pietarsaaren Fäboda, Munsalan Storsand ja Lohtajan Vattaja. Helmiä kaikki, eikä ruuhkaa.
Raippaluoto siltoineen, voi bongailla merikotkia ja vaeltaa Unesco -maisemissa. Saaristolastunnelmaa.
Ruukkikylät, muutkin kuin Fiskars ja Matildedahl. Olikohan se Fagervik vai mikä…jäänyt mieleen aivan suloisena kevätkohteena. Vanhaa kuninkaantietä omenapuiden kukinta-aikaan.
Hvitträsk samalla suunnalla. Tuusulan järven taiteilijakodit.
Emil Wikströmin taiteilijakoti Hämeenlinnan lähellä on myös upealla paikalla.
Kotkassa on kuulemma hienot puistot ja Loviisan haluaisin nähdä myös.
Tammisaari on ihana, samoin Naantali, Hangosta en piittaa, yliarvostettu ja ränsistynytkin…Pahoittelut kaikki Hankofanit ;)
Tertin kartanossa aiotaan poiketa mökkireissulla. Jos siltä suunnalta löytyy vinkkejä tai Keski-Suomesta päin, niin otetaan kiitollisina vastaan
Moikka! Kiitos inspiroivasta ja kattavasta vinkkilistasta – paljon tuttua mutta paljon uutta! Alankin kohta listata näitä Trelloon, jonne kirjoittelen ideoita muistiin. Ei vitsi, juuri yksi päivä innostuin Pietarsaaresta, mutta se saattaa olla tänä vuonna liian pitkällä. Tai mistä sitä tietää, jos tässä vielä jonkun road tripin innostuu suunnittelemaan riippuen siitä, miten majoituksia on tarjolla. :) En olekaan seurannut tilannetta, että onkohan nyt kaikki paikat entistä varatumpia, kun koko kansa on kotimaassa, vai ovatko kaikki edelleen niin odottavalla kannalla, että vielä ehtii hyvin suunnitella ja varata kivoja paikkoja. Pianhan meidänkin loma kuukauden päästä jo tulee! Samalla suunnalla olisi Vaasa, jonne tekisi mieli sinnekin. :) Ja siis Raippaluoto vieressä olisi niin unelma!
Hei luin juuri samaa Kotkan puistoista, hauska sattuma. Rakastan nättejä puistoja, joten Kotka voisi ainakin olla meille tänä kesänä uusi kohde. Se voisi siinä ja siinä toimia päiväreissunakin tai sitten suosiolla yksi yö pari perillä. Hangossa kävimme muuten viimeksi ennen lapsia, joten onkin mielenkiintoista päästä saamaan oma tuore mielipide. Ranta on minusta todella kaunis ja Hangon merellisyyttä rakastan, mutta noin muuten ymmärrän, miksi se saattaa tuntua yliarvostetulta. ;) Ihana, kun menette Tertin kartanoon! Se on meillä listalla myös, paljon kehuja saanut. Hei puolen tunnin matkan päässä Tertin kartanolta on ainakin Tea House (http://www.teahouse.fi/). En ole vielä ollut, mutta on listalla ja näyttää ihanalta!
Oman työmatkani varrella on ihana Tekniikan museon ja Vanhankaupunginkosken alue. Joka päivä saan sen upeutta ihailla ja haluankin muistuttaa helsinkiläisiä ja miksei muitakin, että se on aivan upea ulkoilupaikka. Kunhan ravintolat aukeavat niin suosittelen ravintola Koskenrannan lohikeittoa.
PS. Tekniikan museossa on kiva kummituksen kuvasuunnistus(omatoiminen) pienemmille vierailijoille.
Kiitos Tiina lähikohdevinkistä! Viimeisestä Ravintola Koskenrannan vierailusta meillä onkin kauan, ajalta ennen lapsia, joten tämä on tosi kiva ohjelma jollekin päivälle. Ihana, kun muistuttelit! On tosi kiva ympäristö ja miten ihana työmatka sinulla. :)
Hämeenlinna on mukava yhden päivän retkikohde, aivan linja-autoaseman vieressä sijaitsee puutalossa suloinen Villa Marenki, jossa kahvit voi juoda myös puutarhassa. Torin reunalla sijaitsee perinteikäs Laurellin kahvila, joka on toiminut siinä jo vuodesta 1948. Aulangon alue näkötorneineen (jonkajuurella isoisäni aikoinaan kosi isoäitiäni pyhäinpäivänä 1941), linna, vankilamuseo, taidemuseo ja Palanderin talon museo puutalokortteleissa (itselleni tärkeä paikka siksi, että yksi Palanderin perheen pojista todennäköisesti on istuttanut suuren osan niistä vanhoista kasveista, jotka puutarhassamme tänä päivänä ovat, ja aina uutta istutuskuoppaa kuopiessani mietin, että kyseinen innokas kasvien ystävä olisi varmasti tämänkin idean ymmärtänyt, vaikka oma perhe aina ei…).
Hieman Hämeenlinnasta eteenpäin, parinkymmen minuutin ajomatkan päässä sijaitsee keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, jonka freskot paikkakunnalla kiertävän tarinan mukaan maalasivat Naantalin birgittalaisluostarin nunnat. Kun freskoja katselee, ajattelee pakostakin, etteivät nunnat tainneet olla ihan tietämättömiä tyttösiä :-). Ja jos jatkaa vielä kohti Tamperetta, Pyhän Ristin kirkolta ajaa noin tunnissa Sääksmäelle Visavuoreen Emil Wikströmin huikean upeaan taitelijakotiin, jossa on myös mukava kahvila sekä tietysti Karin paviljonki. Visavuoren-retki sekä päivä Hämeenlinnassa ovatkin omalla kesäpaikalla oleilun ohella meidän ainoat kesälomasuunnitelmamme :-).
Kiitos paljon! Ihania täsmävinkkejä. Hämeenlinna on meille varmasti mainio päiväretkikohde ja nyt on helppo täsmäsuunnistaa kivoihin paikkoihin. :) Naurattaa tuo huomio, etteivät nunnat tainneet olla ihan tietämättömiä tyttösiä. Ihan paras. :D Emil Wikströmin taiteilijakoti on nyt mainittu useampaan kertaan. Tässähän lista täyttyy kovaa vauhtia, kiitos vielä inspiraatiosta!
Hei, v. 2020 nainen voi ihan itse ohjata auton rattia ja viedä perheensä minne haluaa! Anteeksi mutta tuli jotenkin alistettu mielikuva.
Mikkelistä suosittelen Kenkäveroa tai Tertin kartanoa, kummatkin vitostien varrella, molemmista saa sekä kahvia että erinomaista ruokaa ja paljon muita elämyksiä. Kangasniemellä, valtatie 13 varrella on erinomainen pieni kahvila Reissupannu Puulaveden äärellä.
Moi Helena! Voi ei, ei ole mistään alistumisesta suinkaan kyse, vaan minun henkilökohtaisesta ajopelostani. Olen avoimesti kertonut blogissani ajopelostani ja siksi mies on meillä aina kuski. Yhtä hyvin olisin voinut kirjoittaa, että ystävä ajaa. :) Muutenkin, mutta etenkin kahden tytön äitinä ajattelen, että ei ole mitään, mitä tytöt eivät voisi tehdä siinä missä pojatkin. Meidän perheessä vain on pelkoni takia tämä kuski ja kartturi -jako, mies ajelee, minä vimmatusti kartalta googlailen, löytyisikö jotain kivaa pydähdyspaikkaa. Tämän olisin toki voinut huomata tässäkin yhteydessä mainita, mutta onneksi tuli oikaistuksi. :)
Hei kiitos vinkeistä! Kenkävero ja Tertin kartano ovatkin listalla, mutta kiva saada lisää suosituksia niistä. Se voi olla, että Mikkeliin asti emme tänä kesä mene, mutta ei sitä koskaan tiedä ja ehkä vähintään seuraavana. Kiva, kun jaoit kahvilatäsmävinkinkin. :) Aurinkoisia päiviä sinne!
Onpa kauniita kuvia kaikki ja tää #viehättäväkohde on loistava idea. Mun pitääkin heti päästä pläräilemään kaikki sinne jo ilmestyneet instagramista, olin jo ihan unohtanut. Mä vähän veikkaan, että me ei tulla tänä kesänä Suomeen, vaikka niin alunperin jo suunnittelimme. Tilanteen huomioiden sanoisin, että tullaan seuraavan kerran vasta syksyllä. Siihen asti etsin niitä viehättäviä kohteita Skånesta ja Göteborg ja länsirannikko on myös toivelistalla. Vuoden päästä kesällä reissuja taas Suomessa <3
Moi Reeta! Varmasti ihan fiksu päätös, vaikka läheisiä on varmasti ikävä. Etsi sieltä viehättäviä kohteita, koska voi hyvänen aika, että niitä näyttää riittävän! Saat tosiaankin laittaa Visit Swedenille laskua, että täällä on varmasti aika monta perheenäitiä suunnittelemassa Ruotsin-rannikon lomaa markkinointisi seurauksena. :D Itse olen haaveillut pitkään Tanskan-rannikosta, niin tuosta saisi ihanan yhdistelmän! Nauttikaa tänä vuonna siellä meidänkin puolestamme. <3