
Ajattelin, että vaikka virus on edelleen keskuudessamme, nyt voisi olla sopiva ajankohta tehdä pieni välitilinpäätös siitä, miten koronakevät vaikutti meidän elämäämme.
Miten korona muutti muuttosuunnitelmiamme?
Niin kuin tiedätte, olemme olleet etsimässä samalta alueelta uutta hieman isompaa kotia. Ensimmäisiä asioita, joita tein, kun poikkeusaika alkoi, oli iso huokaisu helpotuksesta: onneksi emme olleet ehtineet muuttaa. Ajattelen, että jotenkin asiat olisivat toki järjestyneet siinäkin tapauksessa, mutta silti olen mielenrauhan näkökulmasta kiitollinen, että emme ehtineet ottaa isompaa asuntolainaa. Nyt otamme vähän aikalisää uuden kodin ostamisen suhteen, jotta näemme, miten yleinen taloustilanne kehittyy, ja toiseksi olemme tämän kuormittavan kaksikuukautisen jälkeen enemmänkin siinä moodissa, että haluamme vain rojahtaa omalle tutulle takapihalle nauttimaan rauhassa kesästä. Kaikesta huolimatta silmät pidämme varmuuden vuosi auki: jos nyt juuri tarkasti rajatulta alueeltamme tulisi meille sopiva koti budjetin järkevästä päästä, niin sellaista saattaisimme harkita, mutta lähtökohtaisesti tulemme jatkamaan ainakin jonkin aikaa tässä asumista, mikä nyt kesää kohden tuntuu tosiaan mieluisaltakin.

Miten korona muutti työtilannettamme?
Miehelläni työt ovat ainakin toistaiseksi jatkuneet normaalisti, mistä olemme tietysti kovin kiitollisia. Yrittäjänä oma työtilanteeni on aina epäsäännöllinen ja arvaamaton – ja nyt vielä enemmän. Senkin takia tuntuu, että suurinta ylellisyyttä on nyt järkevien asumiskustannusten ja säästöjen tuoma mielenrauha. Kuitenkin olosuhteisiin nähden suhtaudun tilanteeseen realistisen optimistisesti: olen kiitollinen kaikista keväällä olleista ja tiedossa olevista töistä, ja uskon, että tilanne syksyä myöden piristyy. Jos olisin kokopäiväinen yrittäjä, saattaisin olla työtilanteesta turhautuneempi ja totta kai minua nytkin peruuntuneet kampanjat harmittaa, mutta koska olen vielä pienemmän kanssa hoitovapaalla muutenkin, niin siihen nähden minulla on ollut ihan riittävästi töitä. Loppuvuotta en murehdi, sen aika näyttää, ja kuten sanoin, realistisen optimistinen haluan olla.

Mitä korona elämässäämme peruutti ja viivästytti?
Mieheni piti valmistua keväällä, mutta koronan myötä hän valmistuukin vasta syksyllä. Hänen opinnäytetyöurakointinsa päättyi poikkeusaikana ymmärrettävästi kuin seinään. Pelkästään normaalien töiden tekemisessä lasten kanssa kotona on ollut täysi työ: opinnäytetyöhön päivän tunnit ja keskittymiskyky eivät olisi riittäneet enää mitenkään. Valmistumisaikataululla ei meille varsinaisesti ole mitään merkitystä, joten siinä mielessä siirtyminen ei haittaa ollenkaan. Vaimona minun täytyy kuitenkin sanoa, että yhä edelleen odotan kuin kuuta nousevaa sitä, että mieheni käy ”vain töissä”, joten siinä mielessä olisin ottanut arjen normalisoitumisen mieluusti suunnitellussa aikataulussa jo nyt keväällä. Olemme kuitenkin molemmat olleet tosi huojentuneita siitä, että mieheni ehti käydä kaikki kurssit ennen koronaa, niin opinnäytetyön loppuun rutistaminen on sitten kuitenkin suhteessa kokonaisuuteen enää pieni loppukiri.

Miten korona muutti matkustussuunnitelmamme?
Emme olleet varanneet täksi kesälomaksi mitään lentoja tai matkaa, tai siis ylipäätään mitään! Mikä on näin jälkikäteen ajateltuna aika hassua meiltä yleensä lomia hyvissä aloin suunnittelevilta, mutta tietysti hurjan hyvä tuuri, että suunnitelmattomuus osui juuri tähän vuoteen. Olemme siis siinä mielessä todella onnekkaita, että emme ole menettäneet yksiäkään kuluja tai joutuneet pettymään kariutuneista suunnitelmista. Tästä suunnittelemattomuudesta huomaa, että taisimme vain odottaa, että mieheni saa tutkintonsa keväällä valmiiksi, minkä jälkeen oli tarkoitus katsoa, mitä tehdä fiiliksen mukaan kotimaassa tai piipahtaako ehkä Etelä-Euroopassa. Nyt kesä vietetään tietysti kotimaassa, mutta suunnitelmia meillä ei ole vieläkään, kun en jotenkin osaa asennoitua siihen, miten, milloin ja missä vierailla. Päiväreissuja tulemme tekemään varmasti, mutta toivottavasti kesälomalla onnistuu edes jokin maisemanvaihdos ja piristävä yönylivirkistyskin.

Kaiken kaikkiaan koen, että olemme päässeet koronan kanssa olosuhteisiin nähden vähällä, mistä olen hyvin kiitollinen. Jos pandemian oli pakko tulla, niin meille henkilökohtaisesti se ei olisi varmaan voinut tulla parempaan väliin. Totta kai muuton ja valmistumisen siirtyminen voi varmasti jossain kohtaa alkaa harmittaa, mutta tuskin kovasti kesän aikana. Paljon enemmän mietin heitä ja teitä, joilla on esimerkiksi tänä kesänä häät tai jotain muuta erityistä, isoa ja odotettua.
Mitä korona teidän elämässänne muutti?
Korona on muuttanut omalla kohdalla sen, että ystäviä, vanhempiani ja muita läheisiä ei tule nähtyä. Työt jatkuvat normaalisti, siitä kiittäminen työpaikkaa sairaalassa. Etämahdollisuuttakaan omalla kohdalla ei ole, mikä varmasti toisaalta on myös pelastus. Pääseepähän edes työkavereita näkemään, ettei ole 24/7 vain koiran kanssa itekseen kotona. Vaikka ihana ja rakas pieni chihuni onkin. <3 Mutta kyllähän tässä on ikävä läheisiä. Mutta tämän kestää, kun tietää, että se on kaikkien etu välttää ylimääräisiä kontakteja. Kyllä tämä sitten jossain vaiheessa menee ohi ja pääsee näkemään niitä rakkaita taas.
Ihanaa kevään jatkoa sinne!
Heippa! Kiitos, kun jaoit. <3 Noin ajattelen itsekin, että olemme etuoikeutettuja, kun olemme voineet työskennellä etänä, mutta toisaalta juuri työ muualla olisi varmastikin tuonut kaivattua irtiottoa neljän seinän sisälle. Henkisesti se onkin ollut ainakin meillä suurin haaste jaksaa arkea ilman mitään taukoa, apua ja kontakteja. Hienoa, kun on turvattu työ, ja iso kiitos sinullekin panoksestasi hoitoalalla! Läheisiä taitavat kaikki kaivata. <3 Siinä mielessä elämä on ollut todella erilaista, mutta onneksi läheisistä ja ystävistä kuitenkin tietää, että he ovat yhä tallella entiseen tapaan, vaikka fyysisesti ei ole voinut nähdäkään. Samaa mieltä, toiveikkain mielin eteenpäin ja kohti kesää. :) Kiitos samoin, sinulle myös aurinkoa kevääseen!
Huikkaan vain kysymään, että mikä tuo isosiskon ihana fillari on?
Nimimerkki Kevät yllätti kaupunkilaisäidin
Heippa! Tässä linkki menopeliin. :) Niin hassu kevät, kun se todellakin yllätti, ja nyt taas on melkein pitänyt kaivaa esille pulkkaa. :D
https://www.budgetsport.fi/tuote/nakamura-lumi-16-lastenpyora-valko-56533227/
Meillä ei korona ole juurikaan vaikuttanut eloon, onneksi. Töitä tehdään etänä ja muutamat kesäsuunnitelmat meni toki uusiksi, mutta ei mitään suurempaa. Tuntuu tässä tilanteessa hyvältä olla kotona kesä, toki sukulaisten näkeminen olisi ollut mukavaa, mutta tällä mennään tänä kesänä. Täytyy kehittää retkiä mahdollisuuksien mukaan.
Meillä ei ole apuja sukulaisilta lastenhoidossa normaalistikaan, joten kuormittavuus on ollut melkeinpä sama kuin normaalisti, toki kotieskarilainen tuo oman lisänsä arkeen, pienempi on ollut päiväkodissa, koska työt eivät onnistuneet hänen kanssaan ollenkaan ja emme olisi jaksaneet yhtään enempää 😅 Yhtä poikki ollaan kuin normaalistikin ja toivottaisiin parempia unia lapsille ja jostain maagisesti yhteistä aikaa 😂
Mutta kiitollinen olen siitä, että ei ole taloudellisia huolia tai muita tästä tilanteesta tulleita lisäkuormituksia, joita monilla on.
Moi Meri! Tosi kiva kuulla, että teillä on elämä jatkanut tuttuja raiteitaan. :) Ja totta kai tietenkin on etätyötä ja suunnitelmienmuutoksia, mutta jos ei varsinaista isompaa. Hieno asenne ja samoin ajattelen: tällä mennään tämä kesä ja eiköhän jokainen pienikin puistoreissu ja etäisyyksin syöty terassilounas tunnu jo erikoisen kevään jälkeen taivaalliselta. :)
Ihana, kun sanot noin avoimesti, että työt eivät olisi onnistuneet ollenkaan. :D Meillä oli 4-vuotias kotona (totta kai yhä muutenkin kotona olevan 1-vuotiaan lisäksi) ja voin sanoa, että kyllä tuli ikävä varhaiskasvatusta. :D Nautin suunnattomasti viettää aikaa hauskassa ja sanavalmiissa iässä olevan esikoisen kanssa, mutta kaksi kuukautta ilman tunninkaan taukoa, kun neiti on aikamoinen papupata, niin se oli aika… paljon. :D Näin jälkikäteen sitä on jo hauska muistella. ;) Juuri tuo, kiitollinen saa olla monesta asiasta ja se on tärkeä mielestäni tiedostaa. <3 Tsemppiä teidän porukalle!
Hei, jos ihan aiheeseen liittymättä voi kysyä, niin mistä olet löytänyt noin kivat leggingsit? Olen tuollaisia vaaleita etsinyt myös.
Moi Kata! Totta kai saa. Ja itse asiassa minun on pitänyt tehdä tästä ihan postaus, koska olen asunut näissä kaksi kuukautta. :D Leggarit on Aim’n-merkin ja todella hyvälaatuiset!
Perheidemme nakeminen Suomen ja Irlannin lomilla ja jopa taalla Lontoossa on nyt todella epavarmaa. Toivottavasti se onnistuu taman vuoden aikana.
Muuten etana tyoskentely ja kotona olo ovat sujuneet hyvin. Taytyy myontaa, etta kaipaan myos salikaynteja ja paivaretkia.
Ihania kevatkuvia!
Toivotaan kovasti! Se oli toisi kesään paljon, että uskaltaisi hieman enemmän nähdä läheisiä. <3 Uskon! Eihän se, että on mennyt olosuhteisiin nähden hyvin, tarkoita, etteikö mitään kaipaisi. Varmasti piristäisi saada käydä salilla ja päiväretkillä. :) Kiitos! Nopeasti tuli napattua päiväkävelyllä kuvitukseksi.
Etätyö ja lisääntynyt yhdessäolo on ollut parasta, vaikka ikävä on lastenhoitajaa ja vanhempia. Ja toki myös ystäviä on ikävä. Eniten harmittaa Italia-kesän peruuntuminen, vaikka tosin tiedän että siellä se Italia meitä odottaa tämän kaiken jälkeenkin.
Uskon kuitenkin, että kesä Suomessa tulee yllättämään positiivisesti! :)
Moi Jessica! Se on kyllä kiva, että monelle poikkeustila on tuonut elämään myös hyvää, kuten enemmän aikaa perheen kanssa, vähemmän pitkiä turhauttavia työmatkoja, leppoisampaa elämänrytmiä ilman menoja ja mitä nyt onkin. Siksikin vaikutuksia on mielestäni kiinnostavaa pohtia, ja ehkä tämän kevään jälkeen omat arvot ja toiveet tunnistaa vielä kirkkaammin. Italian peruuntuminen on tietysti harmallista, mutta siellä se odottaa. :) Me olimme viime kesänä vapaaehtoisesti Suomessa ja koimme paljon hienoja lomahetkiä. Toivonkin, että lähimatkailun arvostus nousee. :)
Hei,
korona pisti kaiken sekaisin. Minun piti saada opiskelut loppuun nyt keväällä, mutta ennen näyttökoetta on oltava suoritettuna EA1-kurssi, joka peruuntui maaliskuussa eli valmistuminen menee syksyyn. Toiseksi olen töissä suomalaisen yrityksen myymälässä ja ne suljettiin ja meidät lomautettiin heti, kun hallitus oli antanut luvan nopeaan lomautukseen. Ei ole mitään tietoa, milloin pääsee taas töihin vai pääseekö enää ollenkaan, jos tulee irtisanomisia. Ahdistaa tämä, kun ei tiedä, miten pärjää taloudellisesti, jos tämä tilanne vielä jatkuu pitkään. Ja se, etten oikein saisi kyläillä äitini luona, masentaa äitiäni. Onneksi hän on hyvässä kunnossa, mutta ystävien näkeminen tekisi hyvää äidille ja ihan kaikille.
Mutta eiköhän tämä kohta muutu paremmaksi, on pakko.
Kivaa kevättä sinulle ja perheellesi!
Moi Minna! Kiitos, kun jaoit ja ymmärrän todella hyvin ahdistuksesi. <3 Varsinkin, kun tilanne vaikuttaa omaan elämääsi lomautuksena ja valmistumisen siirtymisenä ja vielä läheistenkin jaksamiseen. Olen samaa mieltä, että henkisesti näin ei voi elää kauaa, ettei ketään näe, edes turvavälein – vähemmästäkin masentuu. Toivottavasti sellaiset tapaamiset teillä järjestyisi kesää kohti ja samaa toivon kovasti. Tässä on kuitenkin fyysisen tarveyden lisäksi huomioitava henkinen jaksaminen. Toivon sinne kaikkea hyvää, että asiat järjestyisivät. Halaus ja kiitos koko meidän perheeltä!
Me olemme useaan kertaan mietitty, että onneksi muutettiin isompaan asuntoon viime kesänä!
Asuimme aiemmin rivitalokolmiossa (90m2) ja nyt meillä tuplasti tilaa Molemmilla aikuisilla on oma työhuone, eikä kummankaan aikuisen tarvitse tehdä töitä makuuhuoneessa. Lisäksi kaksikerroksisessa asunnossa mies pitää toimistoa alakerrassa, minä taas yläkerrassa.
Lapsen harrastukset jatkuivat osittain; soittotunnit pidettiin videopuheluiden avulla, muut harrastukset peruttiin.
Koronan johdosta on ollut enemmän perheen yhteistä aikaa. Meillä aikuisilla on golf-harrastus alkanut ihan normaaliin tapaan. Korona ei onneksi aiheuttanut kauden myöhästymistä tms.
Kotiin on hankittu kevään aika yhtä ja toista, kun on ollut aikaa mittailla asuntoa päivittäin.
Vaatehankinnoissa olen yrittänyt keskittää kotimaisiin toimijoihin.
Moikka! Kiva, kun tähän tulee vielä lisää kokemuksia. :) Uskon, että olette varmasti huokaisseet helpotuksesta. Koronakevään aikana varmasti oli käyttöä neliöille ja totta kai arjessa muutenkin. Me etsimme myös isompaa kotia, joskin samaan aikaan meillä kompakteissakin neliöissä on puolensa (ja toki se tässä kohtaa Helsinkiä on hintakysymyskin). Meille ideaali tällä hetkellä voisi olla nykyistä isompi ruokailutila ja yksi (tai kaksi) ylimääräistä huonetta, mutta ymmärrän todella hyvin myös vielä ison kodin kaipuun. :)
Tuo on ollut hauska huomata, miten paljon enemmän koteihin on tänä keväänä panostettu. Samoin sain juuri tiedotteen, että puutarhakauppa kävi ennätyslukemisessa ja nyt myydään kasveissa ei oota. Kotimaisuus tuntuu olevan toinen ihan selkeä trendi, mihin ihmiset ovat alkaneet entistä enemmän kiinnittää huomiota. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon asennemuutos näkyy myynneissä.