Meillä oli ensin uuden kodin suhteen ajatus tytöille omista huoneista. Onhan 4,5-vuotias jo aika iso tyttö, ei niin kauaa enää eskariinkaan. Mutta: oikeasti tilanne on tämä. Isompi siirtyy usein lattialle nukkuakseen ihan siskon vieressä. Kaikista maailman näyistä mikään ei liikuta sydäntäni niin kuin tämä.
Näin ollen olemme yhteistuumin esikoisen kanssa päätyneet siihen, että tytöille tulee yhteinen makuuhuone ja yhteinen leikkihuone. Lastenhuoneet vaativat joka tapauksessa päivittämistä ikävaiheiden välissä, joten sitten vain pyöritellään järjestys uusiksi, kun omat huoneet tulevat ajankohtaiseksi.
Uudessa kodissa on siis kaksi lastenhuonetta, ne ovat vierekkäin ja tismalleen saman kokoisia. Makuuhuoneeksi päätimme valita olohuoneesta avautuvan huoneen puhtaasti esteettisistä syistä: makuuhuonetta on rauhallisempi yhteisistä tiloista katsoa.
Leikkihuone on ihan vieressä ja vahdittavissa sekin, mutta oviaukko jää sen verran enemmän käytävälle, että leväälleen jääneet leikit saa mukavasti piiloon, eikä niihin ole suoraa näköyhteyttä mistään.
Sain seuraajaltani mainion idean vierekkäisille lastenhuoneille. He olivat päätyneet laittamaan vierekkäisten huoneiden väliselle seinälle pitkät sivuseinien sisään menevät liukupariovet, jolloin leikkitilaa on reiluummin, mutta huoneet saa myös rauhoitettua ja tilat eroteltua. Me emme uusia rakenteita raaski ja halua lähteä puhkomaan, ja huoneet ovat myös sen verran kompakteja, että tarvitsemme käyttöön pitkät seinät, mutta minusta tämä oli niin mainio vinkki rakentajille tai saneerausta tekeville, että halusin sen vielä näiden pohdintojen yhteydessä yhtenä vinkkinä jakaa.
En olisi koskaan arvannut, että 4-vuotias on niin kiinnostunut 1-vuotiaan seurasta kuin on, mutta se on vain ja ainoastaan ihana yllätys. Erilliset huoneet ovat monessa muussa tapauksessa mainio ratkaisu, aina tietenkin lasten personnallisuuksien, elämänvaiheiden ja käytettävien tilojen mukaan. Kuitenkin pitkän pohdinnan jälkeen me päädymme tässä kohtaa hyvillä mielin kahteen yhteiseen huoneeseen erillisten omien huoneiden sijaan.
Voi herranjesta, miten suloista. 😍 Meillähän neidit nukkuis vierekkäin samassa sängyssä, jos se ei olisi pelkkää kikattelua ja kutittelua.
Tuo ratkaisu kuulostaa tosi hyvältä, kun tytöt ovat niin pieniä vielä.
Kiitos! <3 Parisänky siskoksille olisi kyllä ihana, mutta todella, kiherryksen määrä olisi sellainen, että eihän siitä mitään tulisi. :D Uskon, että tämä on ainakin alkuun hyvä ratkaisu. :)
Herttaisuuden multihuipentuma!
Onhan se mahdollista että tämä vaihe ei kestä kauaa. Veikkaan että joudutte/pääsette huonekalurulettiin viiimeistään kun esikoisesta tulee koululainen, mutta kun pohjaratkaisu on toimiva ja kalusteet moneen kohtaan sopivat, on tässä vaiheessa varmasti teidän perheelle paras ratkaisu ja ainakin auttaa sopeutumisessa uuteen kotiin.
Kiitos Anna suloisten puolesta! Juuri näin, ihan viimeistään koulun alkaessa, ellei jo eskarin. Mutta kun mietin, että eskariinkin on kuitenkin kaksi vuotta, niin onhan se oikeastaan pitkä aika, tai siis että kahdessa vuodessa tulee hyvin todennäisesti sitten muutakin päivitettävää tiettyjen leikkimisvaiheiden mentyä ohi ja niin edelleen, niin samassa vaihtaa sitten tämänkin. Todella hyvä pointti! Auttaa nimenomaan sopeutumisessa ja kotiutumisessa, joten siinäkin mielessä kiva edes aloittaa näin. :)
Onpa suloista! Minusta tämä kuulostaa hyvältä ratkaisulta tähän vaiheeseen. Etenkin jos tytöillä on yhteisiä leikkejä, niin yhteinen leikkihuonehan toimii tosi hyvin siihen. Leikit saa kivasti rajattua toiseen huoneeseen ja makuuhuone rauhoittuu nukkumiselle. Ja vaikka tietysti tavoitteena varmaan itse kullakin on, että lelut siivotaan paikoilleen päivän päätteeksi, niin tämä järjestely tarjoaa kuitenkin myös sen mahdollisuuden, että leikkihuoneen oven voi vain laittaa kiinni ;)
Kiva kuulla, kiitos Emilia! On ihmeen paljon yhteisiä leikkejä. Tai ”yhteisiä”. 1-vuotiaan leikit toki ovat vähän mitä ovat, mutta tytöt joka tapauksessa viihtyvät hyvin yhdessä, vaikka sitten omiaan puuhaten vierekkäin. :) Veit sanat suustani. Se juuri on tavoite ja periaate, että leikit siivotaan ainakin noin suurin piirtein touhujen päätteeksi pois, mutta koska elämä, niin tarvittaessa on sekin ratkaisu, että joskus vain ovi kiinni. ;)
Miten hellyttävä kuva!
Meillä 8v ja 4v nukkuvat edelleen samassa huoneessa. Eivät ole omaa huonetta kaivanneet. Pienemmällä on laatikkosänky joka päiväksi työnnetään isosiskon sängyn alle. Yöllä haluavat että laatikkosänky on ihan kiinni toisen sängyssä, kun joskus oon erilleen yrittänyt laittaa. On sisarusten välisiä suhteita niin ihana seurata.
Kiitos Satu! Ja ihana kuulla, että yhä vanhempanakin haluavat nukkua yhdessä. Jotenkin niin liikuttavaa. <3 Ihan samaa mieltä ja vielä itse kun olen ainokainen, niin sydän todella sulaa sisarussuhteen muodostumista seuraten. Laatikkosänky on todella mainio ratkaisu yhteiseen huoneeseen!
Ihanat sisaret! Meillä oli itseäni monta vuotta nuoremman siskoni kanssa omat huoneet, mutta vuosia sisko vaelsi vanhemmilta salaa sänkyyni. Kerroin sitten itse keksittyjä satuja, kunnes hän nukahti. Salaisuutemme ei koskaan paljastunut vanhemmille :-). Se hymyilyttää meitä vieläkin!
Eikä, niin ihana tarina! Kertakaikkisen hurmaava. :) Olen itse ainokainen ja miehenikin on, niin emme ole koskaan saaneet itse kokea sisarussuhdetta, ja siksi sitä on ihan erityisen merkityksellistä seurata vieressä. Ihana, kun teillä on tuollainen muisto! <3
Suloinen näky! <3
Meillä on tosiaan kolme lasta 2-, 5- ja 7-vuotiaat. Nuorimmat ovat tyttöjä ja leikkivät tosi mielellään keskenään. Kuopus leikkii jo sujuvasti juonellisia leikkejä siskonsa kanssa ja ottaa kaikessa mallia hänestä. Toki on hetkiä, kun isomman mielestä pienempi ei ymmärrä ja vain sotkee leikit, mutta aika harvoin näin. Mielenkiinnolla seuraan, miten etenkin näiden siskosten suhde kehittyy. Ja isompaan kotiin muutosta (sitten joskus) puhuessani myös esikoinen kysyi, voivatko kaikki lapset nukkua kuitenkin yhdessä. Vaikka hän tosiaan on nyt jo koululainen. :)
Kiva seurata uuden kotinne muotoutumista!
Kiitos! <3 Ja kiitos myös teidän tarinasta, niin symppis. :) Vaikka oman tilan tarve on yhtä lailla sallittu, niin on ihana lukea tällaisista esimerkeistä, että sisarukset ikään ja sukupuoleen katsomatta haluavat olla, leikkiä ja nukkua yhdessä. Juuri näin, tietenkin aina jotain kärhämää tulee, se kuuluu asiaa, mutta minutkin on yllättänyt se, miten toistaiseksi vähällä taisteluissa on päästy. Kiitos paljon, kun seuraat ja saan teille näitä juttuja jakaa!
Ihanat❤️ Meillä oli vanhassa kodissa lapsilla aluksi erikseen leikkihuone ja makkari ja toimi tosi hyvin! Ja nykyisin pienin ei enää vaella yöllä alas meidän makkariin vaan kömpii siskon viereen😍
Kiitos ja siellä toiset! Uskon myös, että järjestely toimii ainakin näin aluksi parhaiten näin, ja myöhemmin sitten vaihdetaan tarpeen mukaan. :) En kestä, niinkö, super liikkistä. <3
Kuulostaa erittäin hyvältä idealta laittaa heidät nukkumaan samaan huoneeseen! Tarpeen tullen on helppo tehdä kummallekin omat huoneet 😊Minkä ikäinen teidän pienempi oli, kun lapset siirtyivät samaan huoneeseen? Itselläni on 2v ja 1kk. Nyt jo mietityttää, miten heidän jossain vaiheessa saisi samaan huoneeseen 😬
Moikka! Pienempi nukkui meidän makkarissamme arviolta 7-kuukautiseksi asti ja siirtyi sen jälkeen nukkumaan siskon kanssa samaan huoneeseen. Pidimme aluksi pienemmälle unikoulun (isompi oli silloin yökylässä), jotta pienempi oppi itse nukahtamaan ja löysi rytmin. Sen jälkeen on sujunut ihmeen hyvin! Paljon paremmin kuin minäkään olisin ajatellut. Tytöt nukkuvat aika hyvin ja jos toinen herääkin, toinen saattaa hieman havahtua hereille, mutta harvoin kumpikaan herää herää muutenkaan tai toisistaan. Aamulla kyllä menee niin, että molemmat heräävät, kun ensimmäinen herää, mutta se on minusta ok, kun toisesta täytyisi nousta kuitenkin. :) Tsemppiä paljon nukkumisharjotteluihin, sitten kun sen aika on, ja ihanaa vauva-aikaa teille!
Meillä lapset ovat nukkuneet samassa huoneessa kohta kolme vuotta (7 ja 4 vuotiaat poika ja tyttö). Tytön huoneessa on kerrossänky, missä molemmat nukkuvat ja sitten pojalla on oma huone. Eivät koskaan ota itse esille, että siirtyisivät omiin huoneisiin nukkumaan ja torppaavat meidän ehdottelut jo alkuunsa.
Minä ja veljeni nukuttiin myös pitkään samassa huoneessa. Sitten kun ei kehdattu enää kavereiden takia pitää sänkyjä samassa huoneessa, veljeni tuli minun vuodesohvalleni joka ilta. Kauhea ruljanssi vuodevaatteiden kanssa, mutta saatiinpa jutella päivän asiat rauhassa.
Ihana, kun jaatte näitä tarinoita! Kiitos. :) Tässä kyllä huomaa, että sisarusten välisen suhteen syntyminen ei ole sukupuolesta tai iästä kiinni, vaan läheinen suhde voi syntyä monella eri tapaa. Etenkin ainoana lapsena tuntuu jotenkin tosi liikuttavalta lukea näitä kokemuksia ja muistoja. Aivan ihanaa, että sinulla oli sama oman veljesi kanssa ja pääsitte aina purkamaan päivän polttavat. ;)