Hei ystävät, miten teillä sujuu joulun odotus? Onko jo all in, ei vielä mitään vai jotain siltä välillä? Me koristelimme kuusen viime vuonna jo marraskuussa, mutta tänä vuonna olen halunnut odotella sen kanssa vähän pidemmälle. Luulen, että joulukuun alku voisi olla meille tänä vuonna sopiva ajankohta. Haluan, että kuusi on pitkään, mutta en ole toisaalta pitänyt sen kanssa kiirettä, kun ei spontaania kuusenlaittofiilistä ole vielä tullut.
Sen kyllä tein, että ostin pari joululehteä ja siitä se ajatus sitten lähtikin. Ihania inspiroivia kuvia katsoessa alkoi kutkuttaa: josko ihan vähän jotain kaivaisi koristekätköistä esille. Mutta sitten katsoin ympärille: kasaa siellä, myymistä odottavaa kalustetta täällä, varastona toimiva leikkihuone siinä kunnossa, ettei lattialla pääse edes kävelemään.
Olen halunnut näyttää teille täällä siistejä ja eteenpäin nytkähtäneitä kohtia, koska ajattelen, että tuskin kukaan haluaa tulla kahvitauolla katsomaan toisten sotkuja, kun niitä on kaikilla omasta takaa, mutta on täällä vielä ollut tosi kaoottista osassa nurkkia. Kuten juuri leikkihuoneessa, josta yllä oleva kuva on.
Keskeneräisyys sisustuksen osalta ei haittaa minua ollenkaan (päinvastoin, jätämme suosiolla osan kodin laittamisesta ensi vuodelle), mutta kaaos, se, että tavarat pyörivät ilman paikkaa, on kahden kuukauden jälkeen alkanut kuormittaa. Enää kun se ei tunnu menevän muuton piikkiin.
Kiitos joululehtien tajusin, että tässä on turha alkaa kaivaa yhtäkään tinkeliä ennen kuin koti on tavaroista siisti. Se on se, mikä minulle tekee joulun, harmoninen ympäristö. Ensin perusasiat kuntoon, sitten vasta kranssia, koristetta ja kuusta.
Oikeastaan minusta tämä pätee kotona hyvinvoimiseen ja tilojen tunnelmaan muutenkin. Tärkeämpää kuin laittaa esille jotain uutta, on läpikäydä vanha. Siistiä, järjestää, karsia ja puhdistaa. Siisti tila on yksinäänkin kaunis, levotonta ympäristöä ei pelasta koristeetkaan.
Muuton alussa ahkeroimme vaikka mitä, mutta sitten tuli niin sanottu kisaväsymys, mitä pidän hyvin ymmärrettävänä. Moni pienikin asia jäi puolitiehen, tehtäväksi aina huomenna ja huomenna… Tämän koen tärkeäksi mainita myös teille, sillä haluan aina antaa käytettävästä kapasiteetista realistisen kuvan. Paljon on tehty hyvällä fiiliksellä, mutta loppuja yritetty hoitaa ajatuksen voimalla sohvalta käsin – siinä luonnollisesti onnistumatta.
Mutta onneksi nyt se tuli, inspiraatio, raivosiivo, hepulit, mitä näitä nyt on. Sellainen positiivinen puuska. Tällaisia järjestelyprojekteja en osaa kalenteroida, niihin tarvitsen oikean mielentilan. (Ja näemmä myös kalenterissa siintävän joulun.)
Lähestyvän joulun ansiosta täällä tosiaan alkoi tapahtua. Laitoin vanhat, keittiön käytävällä odottaneet kalusteet myyntiin. Viikonlopun omistimme täysin siivoamiselle. Helppoa ruokaa kaappiin ja mahdollisimman paljon kerralla valmiiksi. Järjestimme pihakalusteet suojaan (tämänkin suhteen oli jo korkea aika, kun ensilumi ehti jo tulla), harjasimme terassin ja ripustimme kausivalot.
Leikkihuoneen tavarat järjestimme ja porasimme seinille hyllyjä, tauluja ja koukkuja. Tällä viikolla on vielä kahdet kaappeihin liittyvät asennukset – siksi keittiön käytävällä nyt myytyjen kalusteiden sijaan odottavat ovet. Kaappiasennusten jälkeen saamme loputkin tavarat lattialta säilytyskasseista kaappeihin paikoilleen.
Nyt minusta tuntuu, että sen jälkeen, kun kaappienkin asennukset vielä saadaan kuntoon, joulu saa pikkuhiljaa alkaa laskeutua kotiin, ensimmäistä kertaa tähän kotiin. Kyllä minä jo glitteripallojakin odotan, mutta en mitään niin paljoa kuin ympäristön levollisuuden tuomaa tunnelmaa – visuaalista joulurauhaa.
Mukavaa uutta viikkoa!
Meillä myös on pieni muotoinen kaaos päällä. Vauva tykkää leikkiä sekä olohuoneessa että omassa huoneessaan. Ja siitä syystä tavarat ovat aina ihan huiskin haiskin. Vauva saa tietysti leikkiä ja kunhan vähän kasvaa niin viemme kaikki tavarat omaan huoneeseen. Ja sitten kun opii niin yhdessä tavaroita iltaisin siivoamme. Mutta nyt 11kk ei sitä vielä osaa ja itse ei joka ilta jaksa kaikki leluja siivota. Sen vuoksi tilat ovat levottomia. Pitäisi myös karsia jo pienen vauvan lelut pois. Järjestämme yös 1v synttärit 12.12 ja sen jälkeen alan laittamaan meille joulua. Haluan selkeästi synttärit ja joulun erikseen, nyt ja aina. Vaikka äitiä kutkuttaisi laittaa jo kuusi niin kuin se viime vuonna tähän aikaan ilahdutti jo.
Heippa Marine! Kuulostaa tutulta, siis myös tuo lasten jokapäiväinen ”levittäytyminen”. ;) Vaikka välillä saattaa päästä ärräpää johonkin Dubloon astuessa, muuten minusta lasten leikit ovat kodissa kodikkaita. Mutta se on juuri niin, että jos ei joka ilta jaksa siivota (itse en todellakaan jaksa), sitten ympäristö voi helposti muuttua levottomaksi. Varsinkin, jos leluja ja lasten tarvikkeita on jäänyt pyörimään yleisiin tiloihin yhtään enemmän, niin kyllä samaistun, että siitäkin tulee levoton olo, vaikka nämä sotkut ovatkin omia muutosta johtuvia. Kuulostaa tosi hyvältä, noin minäkin luultavasti sinun asemassasi tekisin, että joulua alkaisi laittaa synttärien jälkeen. Luulen, että synttärien ja joulun erottaminen on lapsellekin tärkeää (ei nyt toki 1-vuotiaalle, mutta myöhemmin). Että synttärit eivät ikään kuin huku jouluun, vaan ovat oma tärkeä juttunsa. :) Onnea pian teidän sankarille ja tunnelmallista joulunodotusta sitten, kun se alkaa!
Jos kirjoittaisit joulupukille kirjeen nyt, mitä siinä lukisi?💙
https://jasukuvaa.blogspot.com/
Ihana kysymys. :) Toivoisin, että jokainen lapsi saisi viettää lämpimän joulun, eikä yksikään jäisi ilman pakettia. Itselleni toivoisin pukilta juuri tätä, hyvää oloa kotona perheen kanssa ja mahdollisuutta nähdä läheisiä joulukuussa. <3
Hei! Kiitos tästä postauksesta. Tää toimi mulle samalla tavalla kuin sulla joululehdet eli raivosiivous alkaa n-y-t nyt!
Jes, jes, jes! Tsemppiä ja hyvä me, kyllä me joulu vielä saadaan!
Kuusi tuodaan jouluksi kotiin, eli aaton aattona. Musta niin kiva, koska silloin säilyy joulufiilistä jouluun asti. Kiva siivota sitä enne ja tuoda kuusi fressiin kotiin ja alkaa nauttimaan joulun pyhistä.
Moi Päivikki! Kiva, kun jaoit sinun tapasi. :) Ymmärrän aivan täysin, miksi haluat jättää kuusen hakemisen aaton aattoon – siinä on oma taikansa! Ja nimenomaan se, että on ensin siivonnut kodin raikkaaksi ja sitten tuo kuusen, keittää glögit ja alkaa koristella. Paras kutkutus ennen pyhiä!
Niinpä 😊
Pölyinen kuusi, jonka valotkaan ei loista kirkkaasti on aika surullinen näky.
Mukavaa joulunodotusta!