Syysloma maaseudun rauhassa ja millainen mökkihaave minulla on

Jaan vielä terveisiä meidän epäviralliselta syyslomalta, kun vietimme pidennetyn viikonlopun vuokramökillä. Meillä ei ole omaa mökkiä – uuden kodin myötä budjettisyistä mutta ei myöskään muista resurssisyistä. Olemme todenneet, että tässä elämäntilanteessa meille sopii paljon paremmin tällainen ratkaisu, joka ei tuo lainkaan lisää vastuuta ja velvollisuuksia, vaan pelkästään vapautta.

Olen ihan hurjan onnellinen, että olemme löytäneet tällaisen ei-oman, oman paikan, jossa meidän pienten ja isojen kaupunkilaisten sielu lepää. Olimme mökillä ensimmäistä kertaa viime syksynä ja tästä on tulossa meille jokavuotinen rakas tapa.

Tällaisessa off season -mökkeilyssä on minusta jotain tosi ihanaa. Tämä on vähän sellainen ei mikään ajankohta ennen kuin jouluhässäkkä alkaa niin mikäs sen parempaa kuin mennä rauhaan rentoutumaan ja löhöilemään. Tietysti aikaisemminkin syksyllä olisi ihana ajankohta sienestämisen näkökulmasta.

Itse olen ollut jo monta vuotta kotona, äitinä, yrittäjänä ja molempina samaan aikaan, ja huomaan, että minun pitäisi pitää vähän enemmänkin huolta maisamanvaihdosta, sillä muuten työ ja vapaa-aika sekoittuvat liikaa yhdeksi puuroksi, eikä omaan arkeen saa tarvittavaa vaihtelua ja etäisyyttä. Ehkä näin poikkeusvuonna etätöiden lisäännyttyä tunne on tuttu muillekin?

Maalla tosiaan oma arki unohtuu. Sitä on vaikea sanoin kuvailla, miten aidosti ja syvällisesti kaikesta kaupunkilaisena nauttii. Maalla muistaa taas, miltä hiljaisuus kuulostaa ja miten kirkkaalta tähtitaivas voi näyttää. Nautimme kaikista kliseistä koko sydämestä: saunasta, takkatulesta, metsäkävelyistä, raittiista ilmasta ja ei-minkään tekemisestä.

Niin kuin maalla kuuluu, lueskelin mökin vuosia vanhoja Lantliv- ja sisustuslehtiä. Vanhojen sisustuslehtien selaaminen on minusta aina yhtä antoisaa ja kiinnostavaa. Siinä todella näkee, mikä on kestänyt ajan hammasta ja mikä taas on toisaalta muuttunut kuudessa vuodessa hurjan paljon. Olipa mökin lehtikorissa myös Tatler. Viimeistään siinä vaiheessa, kun uppoutuu brittiläisen eliitin kartanoseurapiireihin voi huomata unohtaneensa kaikki oman kodin kaaokset ja kasat. (Joita siis yhä on paljon.)

Ruoaksi teimme samoja kuin viimeksi, mitä sitä hyvää vaihtamaan. Lounaaksi riisipuuroa ja kasvissosekeittoa ja illallisiksi blinejä ja racletteja. Molemmat illalliset ovat arjen yläpuolelle vieviä ja mökkitunnelmaan sopivia mutta kuitenkin valtavan helppoja (etenkin, jos ostaa Lidl Deluxe -pakasteblinit niin kuin me teimme.) Molemmat ovat myös lapsille sopivia, kunhan täytteissä huomioi pienten mieltymykset.

Niin ja isänpäiväksi leivoimme 4-vuotiaan kanssa banaanileipää. Niin kuin tiedätte, en ole leipoja, mutta sain juuri ennen lähtöämme ainekset ja ohjeet banaanileipään, joten tottahan toki sen teimme. Ja olipa se helppoa ja tulipa siitä hyvää! Luulen, että lunastin banaania rakastavan mieheni silmissä vaimopisteet muutamaksi vuodeksi. Kollegani Liemessä-blogin Jennin banaanaleipäresepti löytyy täältä.

Entistä mukavammaksi mökkeilyn teki nähdä lapset nauttimassa niin silmittömästi. Ja Sisustuskoirakin taisi vetää elämänsä torkkuja. Lehtiä lukiessa sydän saattoi jättää yhden lyönnin välistä välimerellisen kuvan kohdalla, mutta muuten en rehellisesti sanottuna ole vielä ehtinyt kaivata ulkomaille matkustamista.

Meillä kun poikkeusvuosi ei liity pelkästään pandemiaan, vaan muuttoonkin. Kotiutumisen tuoksinassa ei olisikaan ollutkaan mahdollisuuksia alkaa vertailla aurinkorantoja. Kaikki aika ja keskittyminen on mennyt uuden kodin laittamiseen ja sen asuttavaksi tekemiseen. Ainoa, mihin olemme kaivanneet, on juuri tämä: autolla helposti saavutettava maaseudun rauha kotimaassa.

Juuri tähän elämäntilanteeseen en tosiaan omaa mökkiä kaipaa, mutta yhdestä huomaan haaveilevani. Siitä, että meillä olisi jossain vaiheessa myöhemmin oma mökki, jossa käsivimme silloin kuin kävisimme, mutta jota voisimme nimenomaan myös vuokrata eteenpäin. Se ajatus innostaa minua suuresti ja se tekisi mökin hankkimisesta minulle henkilökohtaisesti vielä merkityksellisempää. Minusta olisi valtavan ihana suunnitella ja tarjota kaupunkilaisille juuri tämäntyyppinen paikka, home away from home, rentoutumiseen ja rauhoittumiseen.

Sisustus mukailisi juuri tätä tyyliä. Taustan pitäisin vaalean raikkaana ja värimaailman harmonisena, mutta muuten tekisin mökistä kodikkaan kutsuvan. Pehmeitä mattoa, puuta, takka tietenkin. Ja niin kuin olen ennenkin kertonut ja Summer house -Pinterest-taululta näyttänyt, kaikista värirajoitteistani huolimatta rakastan aavistusta sinistä mökillä! Sanottakoon vielä sekin, että minulle olisi tärkeää tehdä mökistä ympärivuotiseen oleskeluun sopiva. Siksi siellä olisi myös tarpeeksi muhkeita sohvia ja nojatuoleja ja lukemista pursuava kirjahylly. Kesämökkeily grillailuineen ja uimisineen on tietenkin ihanaa, mutta syysmökkeily vasta onkin vienyt sydämeni. (Jos tähän nyt yhden ulkomaanhaaveenkin heittää, niin se on Englannin maaseutu syksyllä.)

Nauttikaa kaikki mökkiläiset ihanista happy place -tukikohdistanne! Muita haluan inspiroida mökin vuokraamiseen, jos sielu kaipaa maisemanvaihdosta ja rauhaa, mutta mökin ostamiseen ei ole mahdollisuutta tai halua. Yleisten vuokrasivustojen lisäksi kiinnostusta vuokraamiseen voi myös huikata Facebookissa. Voi olla, että joku, joka ei halua lähteä pyörittämään systemaattista vuokraamista, voi kuitenkin olla kiinnostunut vuokraamaan mökin silloin tälloin tutulle tai tutun tutulle. Jo tällaiset minilomat tekevät ihmeitä. Tunnelmallista viikonloppua kaikille!