Kerroin sisustussuunnitelmissa, että kaavailen penkin viereen mustaa lattiavalaisinta, ja nyt mainittu valaisin on saapunut. Mustaa lattiavalaisinta siksi, että vaalea kohta tuntui kaipaavan hieman särmää ja ryhtiä, ja oikeasti tunnelmallista valoakin.
Kaavailin vaihtoehtona peilin viereen myös seinävalaisinta lähinnä lasten takia, jotta valaisimella ei olisi mahdollisuutta kaatua. Tämä käytäväkohta kun on kahden lastenhuoneen välissä ja lapset kirmaavat siinä usein, ja onpa penkki usein perustuksina majallekin.
Toistaiseksi lattiavalaisin on onneksi enimmäkseen saanut olla rauhassa. Se oli kuitenkin varmasti hyvä päätös päätyä metalliseen valaisimeen lasisen sijaan myös tästä kaatumisriskinäkökulmasta.
Koska tämä sisustuspäätös oli minulla vähän haparoiva, enkä tiennyt, tulisiko lattiavalaisin varmasti istumaan kohtaan, en halunnut panostaa arvokkaaseen valaisimeen – eikä kaikessa voikaan panostaa, tai ole minusta edes tarpeen.
Tämä löytö on Ellos Home Nathan. Pelkäsin hieman, tuleeko postista huojuva vempula, tuotetiedoissa kun ei oltu tarkennettu taustoista mitään sen enempää. Annoin kuitenkin valaisimelle mahdollisuuden ja kun se saapui, ilokseni huomasin valmistajan olevan ruotsalaisen valaisinalalla vuosikymmeniä toiminut By Rydéns.
Valaisin on vempulan sijaan tukeva ja laadukkaan oloinen. Sen alusta tuntuu tarpeeksi painavalta ja osat ryhdikkäiltä. Ollakseen alennuksesta reilun satasen valaisin, minusta tämä oli meidän tarkoitukseemme mainio löytö. Katsoin juuri, että valitettavasti lattiavalaisinversio on ainakin tällä hetkellä Ellos Homesta ja Homeroomista loppu, mutta Nathanista löytyy myös seinä- ja kattoversiot.
Vaikka valaisin on muotokieleltään tällä hetkellä aika trendikäs, on siinä minun silmääni ajattomia piirteitä. Kun aloin tarkemmin katsoa vuosien varrella Pinterestiin tallentamiani sisustuskuvia, niissä monissa toistuu Serge Mouille -klassikko. Nuo 50-luvun ikoniset valaisimet maksavat kuitenkin kahdesta tuhannesta yhdeksään, joten sanotaanko näin, että Nathan oli tähän hätään ja tarkoitukseen enemmän kuin sopiva budjettiystävällinen tyyliserkku.
Tämäntyyppiset mustat metallilippaiset valaisimet, jota myös toinen 50-luvun klassikko, Mantis, edustaa, ovat minusta ympäristöön mukautuvuudessaan kiinnostavia. Vaikka valaisintyyli itsessään on aika teollinen, tämäntyyppinen valaisin sujahtaa ihmeellisen elegantisti niin moderneihin tiloihin kuin klassisiinkin. Inspiraatiota on kerännyt Black lamps -Pinterest-kansioon.
Vaikka en sisustakaan mid-century modern -tyyliin, on meillä 50-luvulta Eames DSR -ruokapöydäntuolit. Luulen, että siksikin tämä valaisintyyli miellyttää osana kodin kokonaisuutta.
Mukavaa lauantaita sisustamisen tai minkä tahansa parissa!
Kiva lamppu! Taitaa se teidän Flos edustaa myös mid-century modernia?
Kiitos Riikka! Ja tosi kiva huomio. Miten en ollutkaan ajatellut, mutta toden totta, vuodelta 1958 Gino Sarfattin suunnittelema. :)
Kontrastit ovat todella hyvia. Meilla on hieman samantyyppinen ratkaisu mutta musta valaisin osoittaa kattoon ja toimii kivana lisavalona kun ei halua pitaa kattovalaisinta muttei kuitenkaan istua ihan kynttilanvalossa.
Teidan uusi koti on niin kaunis ja niin siisti myos – voisi luulla pelkastaan aikuisten asunnoksi! Oletko jo opettanut lapsille kaunis jarjestys menetelmaa vai joudutko kulkemaan heidan perassa siivoamassa leluja pois?
Mukavaa viikonloppua sinne – taalla jannataan sataako huomenna lunta? BBC Weather ainakin lupaili…
Samaa mieltä! Minäkin kaipaan kotiin ehdottomasti kontrastia. Mustaa en osaa valita isoina pintoina, kuten vaikka kaapistona, mutta tuolit, valaisimet, taulujenkehykset ja sen sellaiset ovat itselleni juuri sopiva särmä muuten tasaisen vaaleaan kotiin. Olen ihan samaa mieltä, että usein ihanin valaistus on epäsuora. :)
Kiitos, ihana jos koet kauniiksi! Voi kyllä täällä päivittäin lapsiperhe-elämä näkyy. Joka päivä on Dubloja olkkarin matolla tai torkkupeitoista tehtyjä majoja. ;) Tällaiset varsinaiset sisustuskuvat haluan kuitenkin jakaa teille viimeisteltyinä ja siistittyinä samaan tapaan kuin sisustuslehdissäkään ei ole arjen sotkuja. Lapsiperhe-elämä näkyy meillä esimerkiksi niin, että pidin itsestäänselvänä valita pestävät sohvanpäälliset. Myös ruokapöydän kansi on meillä kestävää viilutettua mdf-levyä, esimerkiksi aito marmori ei tulisi kyseeseen. Ja niin edelleen, tällaisissa asioissa näkyy. Muuten ajattelen, että yleiste tilat voi lasten kanssa sisustaa ihan niin kuin ne sisustaisi muutenkin, – lapset kyllä solahtavat elämään. Mutta toki kyllä osallistankin lapsia siivoamiseen ja esimerkiksi omien pyykkien viemiseen. Silti meillä näkyy myös ihan tavallinen arki. :)
Tuo on ihan varteenotettava näkökulma. Meillä lapset on hajottaneet kolme jalkalamppua pikkulapsi-iässä, vaikka eivät erityisen villejä ole olleet edes. Ryömimään oppinut nitkutti niitä :) ja isompi viimeisteli tuhon kaatamalla ja räpsyttämällä lamppuja. Yksi lampuista kärähti, kun lapsi oli ripustanut hupparin varjostimen päälle, hyvä ettei pahemmin käynyt.
Olis kyllä äitille itku tullut, jos olisivat olleet kalliita valaisimia. Onneksi olivat ikealaisia. Nyt, kun lapset ovat kasvaneet, sijoitin vähän enemmän uuteen lamppuun.
Viihtyisyyttä kyllä lisää, jos valaistus tulee monesta pisteestä ja korkeudelta, ei pelkistä kattolampuista. Oikeastaan kattolamput ovat meillä harvoin päällä. Enemmän tykkään epäsuorasta valosta ja lattia-ja pöytälamppujen valosta. Niiden avulla saa hallimaisuutta pois.
Kiitos kokemuksistasi! Tulin entistä huojentuneemmaksi, että en valinnut arvokasta lasikupuista tai muuta sen sellaista. Tämä valaisin vielä selvinneekin, jos kaatuu. Harmillista kuulla teidän rikkoutumisista, mutta kai se vain kuuluu elämään. Eilen huomasin, että taapero alkoi roikkua valaisimen jalassa ja esitin, etten huomaakaan. Onneksi hän lopetti nopeasti. Sittenhän olisi ollut pakko kieltää, mutta jos olisin kieltänyt, olisi se varmasti lisännyt vettä myllyyn. :D Hui, tuo huppariepisodi! Välillä tuntuu, että tässä saa tosiaan olla silmät selässäkin. Erittäin samaa mieltä tuosta viihtyisyysnäkökulmasta! Kattolamppu on usein vähän raju, tai ainakin siihen kannattaa asennuttaa himmennin. Epäsuora valo on tosi tunnelmallista. :)
Hei! Saako kysyä mistä tuo ihana penkki? 😍
Heippa, totta kai saat! Penkki on By Crealta tilattu. Wilma-malli, jonka voi valita mieluisella pituudella, rungonvärillä ja kankaalla. :)
https://by-crea.com/fi/produkt/wilma-hallbank/
Kiitos 😍