Tervehdys joulu- ja uudenvuodentauon jälkeen! Toivottavasti teillä oli akkuja lataava ja rentouttava joulu poikkeusjärjestelyistä huolimatta. Kun itse pääsin yli siitä harmituksesta ja ikävästä, että ihmisiä ei voinutkaan joulun alla nähdä, sain lopulta onneksi joulunpyhinä rauhaisan ja hyvän joulumieleen. Tuntuu, että kun odotukset olivat matalalla, tulikin tästä joulusta yksi kivoimpia koskaan: oli ihana vain olla rennosti kotona perheen kesken. Vuoden ensimmäisessä postauksessa kerron, mitä tauolla ja vuodenvaihteessa tein. Olisi ihana kuulla myös teidän kuulumisia!
Vetäydyin omaan joulukuplaan sekä pidin some- ja uutistaukoa
Pidin koko puolitoista viikkoa some- ja melkeinpä uutistaukoakin, mikä teki ihan uskomattoman hyvää. Olen aina joulunpyhät pois sosiaalisen median kanavista, siitä huolimatta, tai sitten erityisesti siksi, että sosiaalinen media on työni – jouluna haluan keskittyä vain omaan elämääni, en muiden elämään enkä omasta elämästä raportoimiseen. Tänä vuonna tauko tuntui vielä merkityksellisemmältä, sillä paitsi taukoa yleensä sisällöistä tarvitsin taukoa koronauutisista. Vetäytyminen puoleksitoista viikoksi perheen kanssa omaan joulu- ja uudenvuodenkuplaan oli mielelle todella tervehdyttävää ja eheyttävää. Vaikka en pidä mahdollisena tai edes tarpeellisena, että kukaan pystyy olemaan läsnä kenelläkään toiselle tauotta, totta kai teknisten laitteiden käytön vähentäminen näkyi positiivisesti myös lapsissa. Lomalla olikin ihan erityisen mukavaa viettää perheaikaa. Ratkaisun tietää olleen sopiva myös siitä, kun tauon jälkeen paluuta arkeen ja töiden pariin odottaa uudella innolla ja motivaatiolla.
Hoidin joulun jälkipyykin
Me siivoamme joulukuusen ja -koristeet pois uuden vuoden aatonaattona. Näin leppoisuudesta saa nauttia vielä välipäivät, mutta uusi vuosi vastaanotetaan puhtaalta pöydältä. Joulukoristeille ja muulle joulutavaralle olen uudesta kodista löytänyt paikan eteisen korkean kaapin ylähyllyltä. Joulun jälkipyykkiin kuuluu myös se, että päivitän joululistamme Trellossa. Me syömme joka joulu samaa jouluruokaa – luonnollisesti vapaaehtoisesti, eli koska tahansa perinteitä on vapaus muuttaa, mutta me vain olemme tykästyneet tiettyyn tapaan ja se myös säästää kapasitettia, kun joka joulu voi tukeutua samoihin suosikeihin. Trello-listalla meillä on ylhäällä joulun kauppalista ja se, mitä päivitämme, on lähinnä määrät. Ne hieman elävät sen mukaan, mitä huomaamme syövämme enemmän ja mitä vähemmän, ja etenkin, mikä lapsille alkaa vuosien saatossa maistua. Tämän muistilistan olemassa olosta herää kiitollisuus viimeistään aatonaaton ruuhkaisessa kalatiskijonossa. Tein myös itselleni yhden pienen ison palveluksen. Teen jouluisin lapsille joulusukkaan kalenterin, mikä on vaivana todella pieni, mutta jostain syystä minulla jäi tänäkin jouluna joka päivä aivan viime tinkaan numeroidun kortin väsääminen. Nyt tein valmiiksi kaikki 24 korttia, johon enää ensi vuonna tarvitsee kirjoittaa sisältö. Tiedän, että tulen olemaan tästä isosta pienestä valmistelusta itselleni ensi vuoden jouluhulinassa todella kiitollinen.
Reflektoin viime vuotta
Yksi syy taukoon oli myös se, että halusin oikeasti hetkeksi käpertyä itseeni ja omaan elämääni, sulkea ulkopuolisen hälyn pois, ja reflektoida kaikessa rauhassa viime vuotta ja toisaalta tulevaa. Lukuun ottamatta ihmisiin kohdistuvaa valtavaa ikävää, viime vuosi kohteli minua koronasta huolimatta itse asiassa hyvin, enkä siksi halua jättää vuotta 2020 muistoihin vain surkeana pandemiavuotena. Löysimme omalta alueelta kriteerit täyttävän uuden kodin, mitä yhä hämmästelen päivittäin. Sain kirjoittaa lastenkirjan. Laitoin kiinnostavan työprojektin aluille. Perhe-elämä löysi tasapainonsa pienemmänkin päiväkotipaikan myötä. Kaiken epävarmuuden ja pelottavuuden keskellä on tuntunut tärkeältä muistaa myös kaikki hyvä, jota vuosi 2020 myöskin tarjosi. Koenkin, että viime vuosi opetti perspektiiviä ja kiitollisuutta ainutlaatuisella tavalla.
Tein vuoden 2021 aarrekarttaa
En ole koskaan ollut uudenvuodenlupauksia tekevä ihminen. Ehdottomat enää en koskaan– ja tästä lähtien aina -lupaukset eivät sovi intuitiiviselle luonteelleni ollenkaan. Sen sijaan olen alkanut tehdä vuodenvaihteessa aarrekarttaa seuraavalle vuodelle. Uuden vuoden suuntaviivojen keräämisestä kirjoitan vielä ihan erikseen, mutta tärkeintä tässäkin asiassa on kuunnella omaa sisintä ja tietoisesti pysähtyä pohtimaan omaa elämää. Minusta vuodenvaihde onkin todella inspiroivaa aikaa kerätä ajatuksia, haaveita, suunnitelmia, tavoitteita ja toiveita – myös ihan niitä pieniä. Kaiken aarrekartalla ei tarvitse olla ylevää, jos ylipäätään minkään. Myös aivan arkiset pienet asiat voivat olla vuoden aarrekartan tärkeimpiä. Mutta kuten sanottu, tähän aiheeseen palaan vielä erikseen.
Siivosin tietokonetta ja järjestelin laatikoita
Minulla on ikuisuusprojektina siivota ja tyhjentää tietokonetta, enkä minä urakkaa tietenkään valmiiksi vuodenvaihteessa saanut, mutta alkuun kuitenkin. Ah, sitä tunnetta, kun koneen työpöytä on tyhjempi ja järjestyksessä kaoottisen sotkun sijaan. Valokuvissa riittää vielä valtavasti työnsarkaa (ammattitauti), mutta yritän irrottaa urakkaan joka päivä edes pienen hetken. Koneen siivouksen lisäksi järjestelin sellaisia laatikoita, jotka olin vain laittanut muutosta kaappiin, mutta joiden sisällöt oli syytä vielä läpikäydä, kuten erilaiset tärkeiden papereiden laatikot. Läpikävin myös vanhoja lehtiä ja otin inspiroivia juttuja ja kuvia talteen – lempipuuhaani muuten kaikessa rentouttavuudessaan.
Katsoin sarjoja
Koska luen ja kuuntelen ensimmäkseen tietokirjoja romaanien sijaan, tänä jouluna en oikeastaan lukenut kirjoja tai kuunnellut äänikirjoja – samaisesta jo edellä mainitusta syystä, että aivot saisivat enemmänkin lomalla etäisyyttä ja lepoa kuin uusia ajatuksia ja virikkeitä. Niille on kuitenkin sijaa muuten ympäri vuoden. Sen sijaan sarjoja me tietenkin katsoimme, niin kuin aina vapaalla. Emme yleensä katso skandisarjoja, mutta norjalaisen Jouluksi kotiin -sarjan toisen kauden katsoimme jatkoksi viimevuotiselle: se oli juuri sopivaa kevyttä jouluista kivaa, kun jouluelokuvien tarjonnasta en oikein välitä. Lisäksi katsoimme The Queen’s Gambitia, Ted Lassoa ja The Morning Show’ta, mutta sarjasuosituksista taidan tehdä ihan oman jutun!
Edistin sisustusprojekteja
Aarrekarttaa tehdessäni listasin myös, mitä kaikkea kotimme vielä kaipaa: vaikka täällä alkaa olla suhteellisen valmiin näköistä, paljon on vielä tehtävää ja hankittavaa, esimerkkeinä verhot ja hyllysysteemit vaatehuoneeseen. Muutamien ajatusten ja suunnitelmien kanssa pääsen pikkuhiljaa eteenpäin ja yksi minulle tärkeimpiä vuodenvaihteen tekemisiä olikin Pinterest-selailu. Se on samalla sekä oikeasti hyödyllistä ja ajatuksia selventävää että myös totaalisen aivot narikkaan -rentouttavaa. Pinterest onkin ainoa kanava, josta en pidä taukoa ja lomaa oikeastaan koskaan.
Löysin klassisen musiikin rauhoittavuuden
Ihan kuin jazz ei olisi tarpeeksi keski-ikäistä ja -luokkaista, nyt olen alkanut kuunnella myös klassista musiikkia taustalla. Joulun odottamisen marraskuussa aloitan Pähkinänsärkijällä, mutta muuten klassinen ei ole kuulunut elämääni. Kuitenkin nyt vuodenvaihteessa totesin sen ihanaksi kompromissiksi. Kuten sanottu, en halunnut some- ja uutistaukoni aikana kuunnella kuplassani edes äänikirjoja tai podcasteja, en mitään ajatuksia stimiloivaa. Kuitenkaan päivien hiljaisuuskaan ei tuntunut hyvältä, joten laitoin usein järjestely- ja muiden puuhien taustalle klassista musiikkia. Liekö inspiraationa ollut Wienin perinteinen uudenvuoden konsertti vai mikä. Yhtä kaikki klassinen musiikki sopi ihanasti vuodenvaihteen mielentilaan, jossa halusin toisaalta tyhjentää mielen, toisaalta kirkastaa sen kohti tulevaa.
Kuulostaa että sinulla oli juuri ihana ja niin ansaittu joululoma! Täällä pidettiin myös some ja uutistaukoa ja se teki aivan todella hyvää. Se on yksi tavoitteistani ensi vuodellakin, eli pitää välillä pidempiä taukoja somesta ja uutisista kun siltä tuntuu, nyt huomaan jotenkin pääni tyhjentyneeni niin että on taas ihan uudenlaista inspiraatiota tehdä asioita!
Ihanaa uutta vuotta teidän koko perheelle!
Moi kaima! Tauko teki kaikin puolin tosi hyvää ja ihana kuulla, että siellä samoin. :) Saman allekirjoitan, että on tosi tärkeä kuunnella itseä siinä, koska tarvitsee ottaa isoa tai pientä etäisyyttä – tosiaan somen lisäksi tällä hetkellä uutisiin. Itselleni tekisi hyvää tarkkailla myös sellaista ”tyhjää” somen käyttöä. Töiden hoitaminen ja kiva vuorovaikutus sekä kuulumisten kurkkaaminen on kaikki somen hyviä puolia, mutta liian usein sitä jää eri kanaviin ”roikkumaan”, ja hups, taas on tunti pari mennyt. Ihan jo vaikka päivänkin mikrotauko tekee hyvää, että keskittyy vuorokauden muuhun. Tasapaino kaikessa, niin myös tässä. Hyvä suunnitelma siis! :) Täytyy tulla kurkkimaan, mitä teille kuuluu. Onneksi kuvan Jaanasta ja Arskasta pulkkamäessä näinkin, pelkästään sen takia kannatti palata linjoille. :D Onnellista uutta vuotta sinne! <3
Minulle vuoden 2020 viimeisistä päivistä tuli suuren surun aikaa, sillä yksi rakkaimmista ystävistäni menehtyi äkillisesti vain pari tuntia sen jälkeen, kun olimme puhuneet viimeisen kerran. Ja vain muutamaa päivää ennen joulua menehtyi toisen rakkaan ystäväni äiti, odottamatta hänkin. Ajatuksissa on pyörinyt paljon kaikenlaista ja käsitän nyt todella konkreettisesti, miten tänä korona-aikana emme pysty normaalisti olemaan tukena toisillemme vaikeina aikoina. Tällaisina hetkinä fyysistä läheisyyttä kaipaisi aivan erityisesti. Kokoontumisrajoitusten takia me ystävät emme pääse hautajaisiinkaan, ja se tuntuu raskaalta. Tuntuu, että yksi etappi surutyöstä jää puuttumaan, vaikka olemmekin päättäneet kokoontua yhdessä muistelemaan heti, kun se on mahdollista.
Aivan uskomattoman surullista, olen todella pahoillani siitä, mitä olet saanut kokea. Läheisen menetys on muutenkin niin rankkaa, mutta rankinta sen täytyy olla nyt, kun ei päässyt samanlailla fyysisesti näkemään tai edes hyvästelemään viimeiselle matkalle. Näissä tilanteissa korona koettelee aivan eri tasolla. Lähetän lämpimät osanotot ja paljon voimia ison surun ja menetyksen työstämiseen. <3
eikö nuo korkeat baarijakkarat ole todella epämukavat istua, varsinkin, jos pöydän edessä ei ole jaloille edes tilaa, eli pöytä umpinainen. Minun selkä huutaisi jo vartin jälkeen.
Heippa! En minäkään kauaa baaripöydän ääressä istu, muutaman sähköpostin saatan lähettää tai syödä iltapalan – juuri sen vartin suurin piirtein. Kiva kuitenkin ottaa teille välillä kuvia muualtakin kuin ruokapöydän äärestä. :) Mutta on saarekkeessa tilaa jaloille (se ei vain tästä kuvaussuunnasta näy), eli sen puolesta voi kyllä hyvin istuskella. 4-vuotias tykkää istua baarijakkaroilla kanssani kokkaamassa. Sellaisessa käytössä ovat meillä, pidemmät istumiset sitten muualla. :) Mukavaa uutta vuotta!
Mikä ihana beigen maalisävy teillä on kodin seinissä? Katsoin että lasten huoneessa oli ainakin sitä ja samoin plohuoneen seinät näyttivät sävytetyiltä. 😊
Moi Janina! Kyllä vain on lastenhuoneessa ja olohuoneessa, itse asiassa koko kodissa, sävytety seinät. :) Maali on kaikissa sama, Tikkurila Batisti G487. Tässä vielä postaus maalista: https://homevialaura.com/2020/08/tikkurila-g487-batisti-taydellinen-vaalea-greige-uudessa-kodissa/. Olemme olleet sävyyn tosi tyytyväisiä. Se on neutraalin kaunis kaikissa huoneissa, eikä siftaa siniseen, punaseen, vihreään tai mihinkään muuhunkaan missään ilmansuunnassa. :)
Kiitos Laura! On kyllä todella kaunis sävy ja sopii teille täydellisesti. Täytyy sanoa että hieman yllätyin kyllä että sävy oli harmaa ja vielä kategoriassa kylmät maanläheiset värit, koska luulin sen olevan joku beigen sävy ja omaan silmääni se näytti lämpimältä sävyltä.
Ole hyvä, ja kiitod paljon! Tässä asiassa autan ihan erityisen mielelläni, koska tiedän, miten hankalaa oikean sävyn löytäminen on. Kuten linkatussa jutussa kirjoitin, niin löysin tämän sävyn täysin muiden avustuksella, joten siksikin on kiva laittaa hyvä kiertämään. :) Totta! Ymmärrän ihmetyksesi. Minustakin tämä on lämmin hiekkainen harmaa enemmän kuin kylmä, ainakaan sävy ei missään nimessä taita tippaakaan siniseen. Mutta virallisissa värimäärittelyissä voi mennä kylmän kategoriaan, koska ei tämä toisaalta lainkaan kellertäväkään ole. Ehkä neutraali ennen kaikkea, eli jotain kylmän ja lämpimän väliltä. Harvinaista on se, että minusta tämä sävy näyttää hyvältä jokaisessa kodissa, kun taas sitten osa sävyistä tuntuu vaihtelevan enemmän esimerkiksi huoneen ilmansuunnan ja valon kulun mukaan. Tämä on sellainen perus varma, kaikissa kodeissa toimiva vaalea greige. :)
Tulenpa minäkin esittämään oman kysymykseni tähän kommenttisarjaan. Mitä tarrakirjoitinta ja fonttia käytät? Nuo laatikoissa näkyvät fontit näyttävät niin paljon paremmilta kun omani perus-Dymo-fontti!
Moi Mai, aina saa kysyä! Minulla on käytössä Dymo Label Manager, tämä: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/11544/dggkd/Dymo-LabelManager-160-tarratulostin. En muista, mikä fontin nimi on kyseessä, mutta Dymo-mallin valikoimasta kuitenkin tuollainen perus moderni fontti. :)
Uutisia katson nykyaan vain kerran paivassa, mutta somesta pidan. On kiva lukea mukavia juttuja kun korona vain jatkuu taalla ja huonoja uutisia riittaa.
Lomalla ehti kylla tekemaan muutakin ja onneksi ulkona oli melko hyva saa niin pystyimme kaymaan kavelyilla. Nyt kun on taas toissa, ei aina ehdikaan valoisan paivan aikana ulos. Kovin kauas emme tietenkaan saakaan menna mutta onneksi puistoja riittaa alueellamme. Taytyy vaan toivoa, ettei saa tartuntaa ja kaikki laheiset pysyvat myos terveena.
Moi Elina! Some tosiaan voi tarjota nimenomaan kevyttä kivaa muuta ajateltavaa ja mukavaa jutustelua virtuaalituttujen kanssa. Se on todella tarpeen, ja nyt onkin hyvä ottaa ilo juuri niistä asioista, jotka itselle tuovat iloa ja joista yhä pystyy nauttimaan. :) Olen huomannut saman, että ulkoilu on kyllä todella tärkeää – olisi varsinkin valoisaan aikaan. Onneksi menemme kohti kevättä, niin valoa riittää kohta enemmän. Siihen asti voimia sinne ja koitetaan pysyä terveinä!
Hyvää alkanutta vuotta minunkin puolesta! Kiva taas lukea kuulumisiasi. Olet inspiraationi lähde järjestelyn suhteen🤗Samoilla linjoilla ollaan täälläkin: joulutavarat kerätty pois, uusia suunnitelmia vuodelle 2021 ja se ainainen järjestely🤣Päätimme panostaa valokuvakirjojen laatimiseen , joka listalla ensimmäisenä.
Kiitos paljon, Tiina! Olen niin iloinen teistä lukijoista. Yksinään ei olisi ollenkaan niin kiva pohtia järjestely- ja muita juttuja. :) Kiva kuulla, että siellä on sama meneillään. Tämän vuoden suuntaviivojen määrittely ja tosiaan, ainainen järjestely. :D
Hei mahtavaa, niin isot peukut täältä valokuvien järjestämiselle! En tiedä muistatko, kun olen kertonut, että se on tosiaan minun järjestyskompastuskivi. En ole vuosiin (!) tehnyt elettäkään valokuvien järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Esimerkiksi kohta viisi vuotta täyttävästä esikoisesta ei ole yhtäkään kuvaa kehitettynä. Tämä ahdistaa minua hurjasti, kun on niin vanha läppärikin, että mitä jos kuvat häviävät. Huh! Siis todellakin iso peukku täältä ja ammennan sinusta inspiraatiota. Minunkin on pakko saada tämä projekti tänä vuonna edes alkuun. :)
Hyvää alkanutta vuotta 2021! Some- ja uutistauko olisi varmasti tarpeen aina välillä itse kullekin, olen myös väsynyt koronauutisointiin, kukapa ei, ja varmasti oman hyvinvoinnin kannalta koronauutisia on hyvä välttää varsinkin jos huomaa koko ajan pohtivansa asiaa, jne. Me tapasimme läheisiä oltuamme ensin omassa puolivillaisessa karanteenissamme, ja se todella virkisti vaikean vuoden päätteeksi. Omassa elämässäni huomasin, että ’joulumaa’ oli enemmän kuin tarpeen tietynlaisena mielen lepopaikkanakin, tällä kertaa erityisesti, ja onneksi saimme viettää rauhallista ja voimistavaa joulua. Meillä joulukuusi tuodaan sisälle tai asetellaan paikoilleen :-) yleensä vasta aatonaaton paikkeilla, ja vaikka periaatteessa joulun odotus toki alkaa ensimmäisestä adventista, monesti jouluvalot ja muut löytävät paikkansa joulukuun kuluessa, joten jouluvalot ja kuusikin pidetään aina vähintään loppiaiseen asti, yleensä hieman kauemminkin. Meidän perheessämme joulukonsertti on ollut yksi niistä traditioista joista pidetään kiinni, tänä jouluna konserttia seurattiin nettistriiminä mutta joulutunnelmaan päästiin ihan hyvin silti. Vinkki klassisen musiikin puolelta: Yle radio ykkösen Riston valinta. Aivan ihanaa musiikkia.
Heippa Petra! Juuri näin. Jos koko ajan huomaa pohtivansa asiaa tai olevansa levoton, niin tauko tekee todella hyvää. Jouluna hyvää teki kunnon tauko ja ajattelin, että näin arkenakin voisi ottaa sellaisia mikrotaukoja ihan vaikka päivän tai illan ajan. Että tekisi jotain ihan muuta ja saisi ajatukset irrotettua. :)
Kuulostaa todella hyvältä! Ymmärrän ihan hirveän hyvin, miksi osa teistä laittaa joulukuusen vasta lähellä aattoa – siinä on ehdottomasti oma taikansa. :) Todella ihana kuulla, että oli rauhallinen ja voimistava joulu, ja vielä läheisiä ympärillä. <3 Teki varmasti hyvää! Kuulostaa hyvältä myös joulukonsertista kiinni pitäminen kaikesta huolimatta. Minulla on yleensä ollut perinne käydä jossain joulukonsertissa ystäväni kanssa, mutta tänä vuonna se jäi. Suunnittelen jo, että ensi vuonna sitten varaa sitäkin enemmän kivaa tekemistä (ei toki niin paljoa, että tulee kiire tai ähky, leppoisuuden haluan joulunalusajassa säilyttää). Iso kiitos Riston valinta -radiosuosituksesta, se on minulle uusi tuttavuus. :) Mukavaa tammikuun jatkoa!
Heippa! Kiitos kysymyksestä, ihan ok meni joulu ja uusi vuosi. Itellä vähän samantyyppisiä suunnitelmia tässä uuden vuoden alussa. Tai oikeastaan ykköspririteettini on tässä kuussa (miten kliseisesti, tammikuussa) on terveyteen keskittyminen. Kun viime vuoden lopulla ja ihan vastikään tuli sairasteltua (tosin ei onneksi koronaa!). Se on kai tää lähestyvä keski-ikä, näin 33 vuotiaana (minäkö sen ikäinen??), kun esim. lempilehti on nykyään joku Hyvä terveys… Kohta varmaan ryhdyn sauvakävelemään, apua! :D.
Mut eniveis, haluatko kertoa mitä sulla on Inspiroivat jutut -laatikossa? Ei tietenkään ole pakko sanoa, kunhan herätti mielenkiintoni :).
Moikka! Kiva kuulla. :) Jep, tunnistan, nuo terveyteen liittyvät pohdinnat. ;) Kyllä se varmasti ikään ainakin jotenkin liittyy. Itse täytin juuri 37, niin jotenkin keski-ikäisyyden lähestyminen on konkretisoinut sen, että terveyttä ei saa enää ottaa itsestäänselvyytenä. Perus elintavat itselläni ovat olleet ihan ok, mutta liikunta retuperällä ennen viimevuotista sitoutumista juosta kerran viikossa. Tuontyyppisiä realistisia haasteita haluan itselleni asettaa ja siis nimenomaan terveyden näkökulmasta. Sauvakävely ei kuulosta huonolta sekään. :D
Tietty saa kysyä! Minulla on ollut laatikot sisustuskuville ja matkajutuille, sellaisista kohteista siis, joihin meidän on realistista ehkä tulevien vuosien aikana matkustaa. Nyt perustin uutena laatikot joululle, jossa on joulun inspiraatiokuvia ja reseptejä. Inspiroivat jutut -laatikossa taas on sekalaisia inspiroivia kuvia ja artikkeleita. Leikkasin sinne talteen esimerkiksi haastikset Saku Tuomisesta ja Maaret Kalliosta. Mitä vaan, mikä inspiroi, ja mihin haluaa ehkä joskus palata. :)