Kaupallinen yhteistyö, BookBeat

Olen hurjan iloinen jatkaessani tänä vuonna yhteistyötä BookBeatin kanssa, koska äänikirjat kuuluvat meillä koko perheen jokapäiväiseen elämään. Ensin kuuntelun aloitti muutama vuosi sitten mies, sitten koukutuin minä ja nykyään myös lapsille, erityisesti 5-vuotiaalle esikoiselle, äänisadut ovat todella mieluisaa ajanvietettä.
Jaan teille pitkästä aikaa päivä kanssani -postauksen. Normaalisti postaus olisi vain kotonakotonakotonaoloa, mutta nyt podcast-nauhoitusten takia olen käynyt jonkin verran myös toimiston studiolla, joten tässä yksi arkipäivä siitä.

Aamu klo 7-9
Yrittäjänä nousen muuten vaihtelevasti, mutta nauhoituspäivinä nousen yleensä viimeistään seitsemältä. Ensimmäiseksi hoidan pesut ja sen jälkeen alan meikata omassa pienessä vessassani. Tämä on oikeastaan minulle tosi mieluisa hetki, vaikka väsymys painaisi. Talo on vielä hiljainen ja teen meikkaamisen seuraksi ensimmäisen kahvin. Usein laitan kuulokkeet korville ja kuuntelen meikkaamisen ajan äänikirjaa. Aamuisin mielellään jotain lempeää, kuten Jay Shettyn Ajattele kuin munkki. Tämä on aivan ihana kirja, josta olen tykännyt hurjasti. Meikkaamisen jälkeen teen aamupalan: tyypillisesti toisen kahvin, leivän, jugurttia ja mehua Hesarin kanssa nautittuna. Samalla lapset heräilevät ja autan heitä valmisteluissa, kuten letitän vanhemman hiukset. Mies vie tytöt aamuisin päiväkotiin. Sanotaan moikat, annetaan halit ja kaikki osapuolet lähtevät matkoihinsa.

Aamupäivä klo 9–13
Bussimatkojen aikana olen kaikista onnellisin äänikirjoista. Minulle tulee huono olo, jos luen bussissa tai käytän kännykkää, niin äänikirja tai podcast on itselleni kaikista toimivin vaihtoehto tuomaan seuraa bussimatkalle, joka kuitenkin meiltä keskustaan kestää oman aikansa. Nauhoitusten jälkeen poikkean lounaalle – mitä ihanaa harvinaista herkkua se onkaan. Samalla, kun olen keskustassa, saatan hoitaa jonkin muunkin asian tai jäädä vaihteluksi vielä hetkeksi työskentelemään kahvilaan. Sitten hyppään jälleen bussiin ja laitan äänikirjan päälle. Alkuvuodesta kuuntelemistani kirjoista suosittelen Teemu Kunton Minimalismia. Se on hyvin maanläheinen ja selkeä teos kaikille minimalismista yhtään kiinnostuneille, vaikka ei olisikaan tavaraa askeettisuuteen asti karsiva yhden valkoisen t-paidan ihminen (kuten en itsekään ole).

Iltapäivä 13–17
Iltapäivällä saavun kotiin ja jatkan vielä hommia koneella. Ensimmäiseksi pyrin reagoimaan sellaisin päivän aikana tulleisiin viesteihin, jotka vaativat välitöntä vastaamista. Tällaisia ovat usein tarjouspyynnöt. Sitten jatkan muita työasioita, kuten postausten luonnostelemista, maileihin vastaamista, lukujen raportoimista, podcast-jaksojen suunnittelua, teidän kommentteihin vastaamista ja mitä milloinkin. Iltapäivällä teen vielä yleensä kahvin ja syön tarvittaessa välipalaa. Neljän jälkeen lähden hakemaan tyttöjä päiväkodista. Tämä on itselleni tosi mieluinen tapa saada päivään työt katkaiseva kävelylenkki, joskin niinä päivinä, kun pakkanen on tosi kova tai lunta hillittömästi, mieheni hakee tytöt autolla (kun en kerran itse aja). Tykkään laittaa kuulokkeisiin seuraa aina myös matkalla päiväkodille. Poikkeuksen muodostavat ne päivät, jotka ovat olleet tosi intensiivisiä ja joiden aikana olen käynyt ylikierroksilla. Silloin tarvitsen hiljaisuutta omien ajatusteni kanssa, mutta muuten on mukava kuunnella kävellessä äänikirjaa menomatkalla. Viimeisimpänä aloitin Héctor Garcían ja Francesc Mirallesin Ichigo ichie – Hetkessä elämisen taito japanilaisittain.

Ilta klo 17-20
Kun tytöt ovat tulleet päiväkodista, syömme yhdessä. Yhteinen päivällinen on ehkä lempihetkeni päivässä. Ruoka on vaihtelevasti mitä tahansa itse tehdystä valmiiseen – tässä nyt valmista lohikiusausta vihersalaatilla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla viimeistellyn kesäkurpitsan kanssa. Tärkeintä on syödä yhdessä ja jutella päivän kuulumiset. Loppuilta menee yleensä ihan vain ollessa. Joskus tytöt katsovat Pikku Kakkosta (ei välttämättä juuri viideltä vaan myöhemmin illan aikana tallenteena) tai he leikkivät keskenään tai vain hengeilemme yhdessä olkkarissa. Saatan usein lukea heille perinteistä kirjaa jo illan aikana, jolloin iltatoimien jälkeen iltasatuna on äänikirja. En voi tarpeeksi suositella äänikirjoja perhe-elämään – ei korvaamaan perinteisiä kirjoja, vaan täydentämään. Viisivuotias menee mukisematta sänkyyn, kun saa valita sadun kuunneltavaksi ja tätä varten meillä on kaiutin lasten makuuhuoneessa. Viisivuotiaan suosikkeja ovat muun muassa Frozen, Peppi Pitkätossu, Siiri-kirjat, Onneli ja Anneli, Ella ja kaverit sekä Prinsessa Pikkiriikki.

Ilta klo 20-23
Lasten mentyä nukkumaan jompi kumpi meistä lähtee kävelylenkille Onnin kanssa. Olen usein vapaaehtoinen, koska rakastan iltakävelylenkkejä – varsinkin syksyllä ja talvella, kun on pimeää ja tunnelmallista. Silloinkin kuuntelen mieluusti jotain liittyen tavalla tai toisella hyvään elämään. Yhdessä vaihessa ajattelin tsempata kaunokirjallisuuden kanssa, mutta en voi sille mitään, että olen niin koukuttunut tietokirjoihin. Fiktion nälän taas tyydytän sarjoilla. Päivän päätteeksi teen iltateen voileivillä ja katson miehen kanssa jakson yhteistä sarjaa, ellei sitten toinen meistä tai molemmat tee vielä töitä. Kompastuskiveni on jaksaa siivota keittiö illalla. Aina en suinkaan jaksa, mutta parhaiten motivoin itse itseäni, jos laitan seuraa kuulokkeisiin. Jos sarja jää väliin ja menen aikaisemmin sänkyyn, tykkään vielä hetken kuunnella äänikirjaa ajastimella. Seuraavaksi minua kiinnostaa Kate Murphyn Et taida kuunnella – Miksi kuunteleminen on tärkeää ja miten se muuttaa meitä.

Omalla kokemuksella suosittelen BookBeatia todella lämpimästi täydentämään perinteisiä kirjoja niihin hetkiin, kun ei ole käsiä lukea. BookBeat on 200 000 ääni- ja e-kirjaallaan Suomen suosituin äänikirjapalvelu, ja se tarjoaa erilaisia paketteja kuuntelumäärästä riippuen. Basic-paketti 20 tunnilla kuukaudessa on 9,99 euroa kuussa, Standard 100 tunnilla kuukaudessa 14,99 euroa ja Premium rajattomalla kuunteluoikeudella 19,99 euroa kuussa. Meillä käytössä on päätilin oheen perhetili, johon yksi lisäprofiili maksaa 4,90 euroa kuukaudessa. Moni on alussa epäillyt, miten äänikirjaan pystyy keskittymään, mutta on yllättynyt sitten positiivisesti. Kuukaudessa saa jo hyvän tuntuman siihen, mitä omaan elämään äänikirjat voivat tuoda, ja siksi olen iloinen voidessani jakaa teille edun:
Tästä linkistä pääset kokeilemaan uutena BookBeat-käyttäjänä Premiumia maksutta 30 päivää.
Mukavaa uutta viikkoa (ja hiihtolomaa, jos sellaisella olette)!
Näitä kirjavinkkejä on aina mukava lukea ja kiva postaus muutenkin! Luin itsekin Teemu Kunton Minimalismi-teoksen alkuvuodesta ja se oli kyllä kiinnostava. Olen lukenut minimalismista paljon viime aikoina ja kokenut saavani hyödyllisiä vinkkejä esimerkiksi vaatteiden suhteen. Sain myös kovasti inspiraatiota kirjoittamastasi lasten vaatteiden järjestyksestä, vaikka itselläni ei lapsia olekaan.
Olen varsinkin koronan aikana huomannut, että itselleni pienempi määrä vaatteita tuo eräänlaista rauhaa ja tasapainoa arkeen. En olisi valmis omistamaan vain yhtä valkoista t-paitaa, mutta koen että liiallinen määrä vaatteita saa minut ahdistumaan ja aiheuttaa vaatekriisejä paljon useammin. Huomaan myös huolehtivani vaatteistani paremmin, kun niitä on hallittava määrä ja kaikki on harkittuja ja mieleisiä.
Jotenkin elämän yksinkertaistaminen ja hidastaminen kiehtoo todella paljon ja tuo Héctor Garcían ja Francesc Mirallesin Ichigo ichie – Hetkessä elämisen taito japanilaisittain on itsellänikin lukulistalla. Mielenkiinnolla odotan sen lukemista. Kiitos myös kivasta podcastista. Olen kuunnellut kaksi ensimmäistä jaksoa ja tykännyt hurjasti. Tapasi käsitellä järjestys-aiheita on ihanan selkeä ja mukavan armollinen. Mukavaa viikon alkua! :)
Moi Miia! Kiitos ihanasta kommentista! Tosi kiva, jos tykkäsit kirjavinkeistä. Keräsin ennen kirjavinkit vielä Instagram Storyn kokohokohtaan talteen, mutta nyt en ole päivittänyt sitä miltei vuoteen. Sen voisinkin tehdä ja toki täältä blogista löytyy myös aikaisempia kirjapostauksia, juuri tämän kategorian tärppejä. :)
Ihana jos sait inspiraatiota! Ja ihan totta, lapsijaksossa monen huomion pystyi liittämään ihan kenen tahansa elämään. Juuri tuota tarkoitan! Että ei tosiaan tarvitse olla totaalikieltäytyjä tai elää askeettisesti, mutta silti minimalismi, karsiminen ja selkiyttäminen voi antaa todella paljon. Teen tästä itse asiassa vielä kokonaan oman podcast-jakson, koska koen, että meillä kaikilla on minimalismista ammennettavaa, vaikka ei tosiaan olisi se ääripään minimalisti. Jaan täysin kokemuksesi vaatekaapista ja käytän nimenomaan sitä hyvänä arkisena, kaikkia koskevana esimerkkinä. :)
Se on ollut muuten jännä huomata, että jollain tapaa kaikki nämä kirjat, joita olen viime aikoina kuunnellut, liittyvät myös isossa kuvassa järjestämiseen ja elämään tavaraoiden kanssa. Esimerkiksi Ajattele kuin munkki -kirjassa olen monta kertaa pysähtynyt miettimään, että niinpä, tämä liittyy isossa kuvassa täysin hyvään elämän kotona ja siten järjestykseenkin. Se minua juuri tässä kiehtoo, miten järjestys ei ole vain pinoamista tai viikkaamista, vaan osa laajempaa näkemystä asumisesta ja hyvästä elämästä. Minua myös kiehtoo yksinkertaistaminen. Ei ehkä sellainen slow living omalla kohdalla, että alkaisin viljellä tai neuloa, mutta ylipäätään, että jätän vain tosi monia asioita tekemättä. Että en yritäkään pystyä, ehtiä, jaksaa ja osata kaikkea. Tämä liittyy kiinteästi minimalismiin.
Tosi ihana, kun olet kuunnellut ja tykännyt podcast-jaksoista. Valtavan iso kiitos ilahduttavasta palautteesta, se merkitsee paljon. <3 Mukavaa viikkoa!