Hävikkikokkaaminen
Minulla on käynnissä usein oman elämäni Kokkisota ja koen sen erittäin tyydyttäväksi, että saan loihdittua aterian erilaisista jämistä. Ilahdun siitä, että ruokahävikkiä ei tule, mutta koen muutenkin onnistumisen kokemusta siitä, että pystyn luomaan jotain uutta – koskaan ei nimittäin tiedä, mitä syntyy! Annokset eivät välttämättä ole sellaisia, joista kirjoittaisin reseptin muistiin tai tarjoilisin vieraille, mutta aina lautaselliset kuitenkin maistuvat ja hävikkikokkaamisesta tulee niin hyvä mieli.
Tuotteiden käyttäminen loppuun
Mikä siinä onkin, että tuotteen käyttäminen loppuun tuottaa mielihyvää? Toki välillä harmittaa, että pitää lähteä hankkimaan uusi tuote, mutta esimerkiksi ihonhoidossa ja siivoamisessa tuntuu kivalta saada purkki loppuun. Ehkä siitä ainakin tietää siivonneensa tai muistaneensa hoitaa itseä.
Paikan löytäminen tavaroille
Tämä on järjestelijälle itsestäänselvyys. Etenkin, jos olen yhtään pidempään pyöritellyt mitään säilytysratkaisua, niin järjestyksen löytäminen tuottaa suurta tyydytystä. Ymmärtäjät ymmärtää, kuinka mahtavaa on löytää millilleen tilaan sopiva laatikko.
Arjen toimimattomuuden ratkaiseminen
Ratkaisukeskeisyys osaa olla myös haitallista – joskus on parempi vain kuunnella, mikä haaste on, eikä heti lähteä miettimään tilanteelle ratkaisua. Siltikin vaalin ratkaisuhalukkuutta arjessa. Jos jokin ei toimii, alan välittömästi miettiä toimivampaa tapaa tilalle. Ja kun se löytyy, niin ilo on suuri. Olen esimerkiksi tosi iloinen siitä, miten keittiön vetolaatikko Monica-kaappina on ratkaissut sen, ettei tasoillamme enää jatkuvasti pyöri sitä sun tätä. (Tyhjät tasot, mikä elämänhallinnan mittari, vaikka kyseessä olisi illuusio ja sotku olisi kymmenen senttiä tason alla.)
Hyvän alelöydön tekeminen
Yritän olla tosi varovainen sellaisen ostan vain koska halvalla saan -ostamisen kanssa, mutta oikeasti hyviä alelöytöjä rakastan. Saan suurta iloa siitä, että onnistun löytämään pitkään ostoslistalla olleen hankinnan hyvään hintaan. Tästä syystä minulla on kaikkien sesonkien ostoslista koko ajan ylhäällä ja mielessä. Viimeksi ostin kotimaisen mustan villapoolon puolen hintaan. Jonkun mielestä tämä varmasti hassu ostos kevään korvalla, mutta minusta oli täysin luontevaa tarttua tilaisuuteen. Sama löytämisen riemu pätee tietysti onnistuneisiin second hand -bongauksiin.
Kotimaiseen tuotteeseen vaihtaminen
Ennenkin olen toki käyttänyt monia suomalaisia vaihtoehtoja, mutta viimeisen vuoden pariin sisään kotimaisuudesta on tullut minulle ihan erilainen arvo. Koen päivittäin suurta tyydytystä siitä, että esimerkiksi vaipat olemme vaihtaneet kotimaisiin. Esikoisen kohdalla en tällaista ajatellut, mutta nyt tuntuu ihan itsestään selvältä valita kotimaista, kun vielä omalla kokemuksella kotimainen vaihtoehto palvelee (vähintään) yhtä hyvin kuin ulkomaalainen. Tällaiset pienet paremmat arkiset valinnat juuri esimerkiksi kotimaisissa vaipoissa ja pesuaineissa tuottavat itselleni mielihyvää ja tyydytystä.
Mukavaa palmusunnuntaita!
Tosi kivasti kirjoitettu ja täyttä asiaa! Niin samaistun kirjoituksiisi, vaikka pikkulapsiaika on jo kaukana. Myös Podcastisi ovat olleet kaikki hyvin koottuja, pysyvät aiheessa ja vieraasi tuovat lisää sisältöä ko. teemaan. Kaunis Kiitos ja ihanaa pääsiäisaikaa🐣
Moi Tiina! Pahoittelut, että muistan vastata tämän postauksen kommentteihin vasta nyt. Ihana, kun samaistut ajatuksiin. :) Myös palautteesi podcastista otan todella iloisin mielin vastaan. Tosi hienoa kuulla, jos olet kokenut näin. Kiitos oikein paljon ja mukavaa viikonloppua!
Onkohan tämä Korona aikaansaanut valaistumisen kaiken turhan ja tarpeettoman suhteen. Kaupoissa ei voi haahuilla entiseen malliin, joten heräteostoksia ei tule. Huomasin, etten ole ostanut yhtään vaatekappaletta tämän vuoden puolella, enkä juuri muutakaan. Ruokakauppaan on kyllä mennyt toki enemmän rahaa kuin ennen.
Moikka! Kiitos ajatuksista! Se on ihan totta, että fyysisen pyörimisen loputtua heräteostoksia on varmasti moni tehnyt vähemmän. Ja kun ei juhla- ja työvaatteita esimerkiksi ole tarvinnut. Toisaalta taas verkko-ostaminen on koronan aikana lisääntynyt. Ruokakauppaan sinänsä menee enemmän rahaa, mutta ruokaan mahdollisesti vähemmän ravintoloiden sulun takia. Me emme ole pitäneet koronanaikaisesta rahanmenosta tarkkaa kirjaa, mutta olisipa tosi kiinnostavaa nähdä vertailua oikein paperilla. :)
Tunnistan monia samoja mielihyvän tuottajia! Pienessä kaksiossa ei ole liikaa tilaa kahden ihmisen tavaroille, joten karsintaa täytyy tehdä. Miten sitä mielellään siivoaa esim. vaatekaappia, mutta keittiön kaapit ja sekavat kaapit jättää viimeiseksi. :D Täytyy innostua myös niiden kanssa tässä kevään aikana.
Moi Kati ja kiitos kommentista! Niinpä, kompaktit neliöt tosiaankin laittavat siivoamaan halusi tai ei. :D Tunnistan myös tuon, että joitain kotihommia tekee niin paljon mieluummin kuin toisia. Pakolliset hoidan tunnollisesti alta pois, mutta olen myös mestari viivyttelemään tylsissä, ei niin päivän päälle jutuissa. Mutta sitten kun se puuska tulee, on ihana saada valmista. :) Rentouttavaa viikonloppua ja tsemppiä projekteihin!
Kiitos sinun, minäkin havahduin kotimaisten tuotteiden ostamiseen. Tai lähinnä ostamattomuuteen. Ennenkuin sain idean sinulta, ostin esim saippua vanhaan totuttuun tapaan, jotain ulkomaista. Nyt kiinnitän asiaan huomiota, sillä tällaisilla pienillä teoilla kannatan mielelläni suomalaista työtä ja olen omalta osaltani tukemassa suomalaisten työllistymistä. Etenkin näinä aikoina se on mielestäni todella tärkeää.
Kovin helposti sitä ostaa sen vanhan tutun shampoon, dödön, mitä näitä nyt, eikä tule kiinnittäneeksi huomiota kotimaisuuteen. Mutta nyt minäkin kiinnitän, kiitos sinun Laura. Mielelläni vastaanotan vinkkejä tässä asiassa tulevaisuudessakin.
Kotimaisuudessa voi myös mennä harhaan, ostin kaupasta kotimaisena pitämääni erittäin hienoa suomalaista shampoota, mutta huomasin vasta kotona että rahat menevätkin norjalaiselle orklalle. Kuluttajana saa olla aika tarkkana, esim Fazer ei ole enää suomalaisomistuksessa, olisiko suomalaista karkkia saatavilla ainoastaan Halvalta, Brunbergilta ja pienimmiltä firmoilta? Ja sitten toisaalta: Fazerin karkkeja tehdään kuitenkin Suomessa, joten varmaankin silti parempi valinta kuin esim Haribon karkit.
Tuosta tuotteen käyttämisestä loppuun asti: se on uskomatonta miten paljon esim käsivoidetta pystyy vielä kaapimaan purtilosta, kun sen leikkaa saksilla puoliksi. Tai miten paljon suihkusaippuapullosta vielä tulee saippuaa, kun sen laittaa ylösalaisin.
Moi Lilja! Ihana, kun jaoit näitä ajatuksia. Kiitos! Ajattelinkin, että en varmastikaan ole ainoa, joka on näitä juuri tämän viimeisen vuoden pysähtynyt erityisesti pohtimaan. Enkä suinkaan sano, että olisin täydellinen esimerkki, en suinkaan tai tietenkään. Mutta tosiaan siinä missä ennen asiaa ei aina edes ajatellutkaan, nyt automaattisesti miettii, voisiko edes kotimainen vaihtoehto löytyä. Jos ei löydy niin ei löydy, mutta ihan erilailla sitä miettii. Minulla on dödö ja puhdistusmaito yhä Nivean, mutta muuten aika lailla kaikki kotimaista ja/tai luonnollista. Voisin kyllä tehdä ihan konkreettisen postauksen niistä kotimaisista arjen tuotteista, joita minä olen käyttänyt, jos se kiinnostaa. :)
Erittäin totta tuo huomiosi! Erittäin hienoa suomalaista shampoota pidin muuten minäkin kotimaisena. Kappas! Myös Lumme on Orklan, vaikka nimestä ja brändistä voisi kuvitella kotimaista. Sitten on kotimaisia tuotteita, joilla on valmistusta ulkomailla kotimaisen valmistuksen lisäksi. Käsittääkseni kuitenkin silloin suurin osa hyödystä tulee Suomeen. Eli tosiaan jo sellaisen tuotteen kannattaminen on hyvä valinta.
Lisäksi ajattelen niin, että jos ostan esimerkiksi ulkomaisia meikkejä niin kuin toisinaan ostan, jos olen käyttänyt tuotetta vuosia, enkä halua alkaa etsiä korvaavaa, niin sentään haluan ostaa ne kotimaiselta jälleenmyyjältä. Sekin on yksi kotimaisuusteko. :)
Niinpä, niin tuleekin vielä monta kertaa! Osa tuotteista on muutenkin ihan uskomattoman riittoisia. Mukavaa viikonloppua sinulle!
Kyllä ehdottomasti kiinnostaa käyttämäsi arjen kotimaiset tuotteet :) ja muutenkin tämä koko aihepiiri.