Minä rivitaloasujana: onneksi meillä on täällä uudessa kodissa pihatöistä vapaa terassi.
Minä puutarhamyymälässä: haluan kaikki kukat, puskat ja puut!
Minä kasveja googlatessa: hermo menee, miten kukaan voi ikinä selvitä istutuksista täysjärkisenä?
Minä puutarhamyymälässä: miten täällä voi olla niin rentouttavaa käyskennellä.
Viattomat, ensi kertaa istutettavat vihreät ovat vieneet minulta kaiken kapasiteettini. Mitä voi istuttaa mihinkin ilmansuuntaan? Mikä voisi talvehtia? Mitä kasveja voisi yhdistellä? Mikä vaatii mitäkin multaa? Mikä pitää lannoittaa ja millä?
Ja sitten, kun upotan kädet multaan, unohdan kaiken ja tunnen, kuinka pulssi rauhoittuu.
Tässä näette meidän tämän vuoden istutukset, joihin pohdintojen jälkeen päädyin. En tiedä, onko tämä aivan sitä, mitä visioin, mutta riittävästi sinne päin. Istutusten etsimisestä voisi tehdä kokopäivätyönä, mutta päätin, että parin lähimyymälän läpikäynti saa tänä vuonna riittää, kun kodissa viimeistellään muutakin.
Toisessa myymälässä sain palvelua, toisessa ei ollut palvelevia myyjiä ollenkaan. Ei löytynyt palmua, mutta kaikki niistä ei selviäkään talvea ja sisälle en ole suunnitellut viherkasveja ottaa. Lopulta valinnoissani painoi (ehkä alintajuntaisesti) yllättävän paljon se, että kasvit sopivat pihapiiriin. Vaikka meillä oma piha on vain terassi, ympärillä kulkee yhteinen piha. Nyt piha ikään kuin jatkuu terassille ja toisin päin.
Kolmikossa on Ecopots-ruukuissa sinikatajaa, puistoalppiruusua ja neilikkaa viimeisteltynä Keikkilän valkoisilla koristekivillä.
Sinikatajan pitäisi olla (ainakin minua palvelleen myyjän mukaan) kestävämpi kuin tuijat ja puksipuut. Lisäksi katajaa on pihapiirissämme, mikä tuo mainittua jatkuvuutta. Opin, että ilmeisesti mitä sinisempi kataja, sitä paremmin se kestää aurinkoisella puolella. Katajan toivoisin kestävän syksyyn ja talveen. Kesän päätteeksi siirrän katajan talon toiselle puolelle sisääntuloon.
Alppiruusun pitäisi kukkia noin kuukauden päivät, mutta minusta kukat näyttävät vetävän viimeisiään jo nyt. Heh! Mutta senkin jälkeen kasvi on kaunis vihreänä. Alppiruusun vankoissa tummissa lehdissä on jotain etäisesti palmumaista. Myyjän mukaan kasvi viihtyy länsiterassilla, mutta sitten luinkin, että alppiruusut ovat puolivarjoisen ja varjoisen kasveja. Toinen heh!
Eihän tässä auta kuin positiivisessa mielessä luovuttaa. Kerralla kuntoon -ihminen minussa haluaisi, että istutukset palvelevat mahdollisimman pitkään, mutta nyt olen sillä mentaliteetilla, että käy miten käy. Tämä on ensimmäisen vuoden kokeilu ja sitten ollaan taas viisaampia, mikä täällä viihtyy ja mikä ei. Jos olisin yhä jatkanut ominaisuuksien vertailua, meillä ei olisi vielä lokakuussakaan kasveja.
Vaikka uusien istutusten kanssa olen ollut helisemässä, niin yrtit – vanhat tuttuni pelkästään rentouttavat! Yrttien hommaaminen ja istuttaminen onkin aina paras aika vuodesta. Ruukut ovat vanhasta kodista tutut 4Living-merkkiset. Pohjalle ennen multaa laitoin jätesäkkiä ja kevytsoraa. Millään en yrttejä kesän aikana lannoita, ja aina ne ovat olleet tyytyväisiä. Ilmankos kaikista istutuksista juuri yrtit koen eniten omiksi ja ihanan mutkattomiksi.
Ihanalta näyttää! Sopii juuri kauniisti nämä istutukset terassille! Ymmärrän että olisi tietysti kiva saada kerralla kuntoon istutukset, mutta toisaalta kiva että ne on ainakin nyt valmiit kesää varten! Toisaalta olen itse juuri tälläinen puutarhuri että menen pitkälti yritysten ja erehdysten kautta voittoon :D Monta kasvia olen jo tappanut mutta toisaalta olenpahan oppinut samalla minkälaiset kasvit on sellaisia jotka kestää meidän käsittelyssä! Ihania terassihetkiä!
Kiitos Laura! Niin itsekin ajattelen, että vaikka nämä eivät sinänsä ole ihmeelliset istutukset, niin ne sopivat luontevasti meidän terassille, tyyliin, kalustukseen ja myös ympäröivään pihaan. Kiva kuulla, jos tuumit samoin. :) Pohdiskelin, että vaikka näiden varsinaisten istutusten toivoisin kestävän tosiaan edes koko kesän, niin pöydälle voisi hyvin napata aina lisänä jonkun kesäkukan, jota ei edes sen koomin istuttaisi ja joka aina kestäisi, minkä kestäisi. Että isoihin ruukkuihin hakisi pitkäaikaisuutta vihreillä ja sitten jotain kesäkukkaa voisi tosiaan pöydällä vaihdella ja napata erinäisiltä markettimatkoilta sen koomin pohtimatta leikkokukkakimpputyyliin. :) Hyvä asenne! Tämä taitaa nimenomaan olla tällaista kantapään kautta -oppimista. :D Samoin sinne ihania päiviä!
Hei! Teillä on ihana terassipiha. Olemme etsimässä aitaa näkösuojaksi ja teidän aita vaikuttaa kivalta 😀 kuinka korkea tuo korkeampi osa on ja kuinka suuret raot lautojen välissä? Onko väri musta vai tumma harmaa/ruskea? Kaiken kaikkiaan tyylikäs ja harmooninen kokonaisuus 😀
Moi Sanna ja kaunis kiitos! :) En valitettavasti tiedä sen tarkempi tietoja aidasta, kun emme ole sitä valinneet vaan se oli täällä valmiina. Mutta mitat voin sinulle totta kai mitata: korkeimmalta kohdalta aita on 2 metriä, rako laudan välissä on aina 2 cm. Sävyä minulle ei tässä ole, mutta väri on sellainen, mites nyt sanoisin, pehmeä hieman lämmin musta. :D Eli musta ennen kaikkea, mutta ei kovin kova tai kylmä musta, vaan sellainen, jossa näen tietyssä valossa myös hieman tummanruskeaa sävyä tai hiilenharmaata. :) Aurinkoista päivää!
Sen verran kuin viitenä mökki vuotena olen viisastunut, niin Sinikataja on ns. maanpeittokasvi eli kasvaa maata pitkin. Ei tarvi kovin ihmeellistä maata, meillä se kasvaa kivikkokasvien seassa. Alppiruusut kukkivat taas ilta-auringon puolella ja tekevät ”nuput” jo edellisenä vuotena. Molemmat ovat aina vihreitä kasveja. Alppiruusua lannoitin keväällä ja laiton rodomultaa, jota suositellaan.
Heippa! Aivan! Ruukkuihin kyselin suosituksia ja niihinkin pitäisi sinikatajan ainakin kyseisen myyjän mukaan käydä. Toivotaan, että kataja viihtyisi vaikka talveenkin asti ruukussa, mutta jos ei viihdy, niin sekään ei maata kaada. :) Rodomultaa laitoin alppiruusuihin! Toivottavasti pysyisivät muuten hyvin voivan vihreinä, vaikka tosiaan kukat alkoivat kuihtua ennen kuin ehdin kissaa sanoa. :D Lannoituksesta on hyvä tietää, kiitos avusta! Hyviä mökkeilyjä!
Mulla on ruukussa itse oksasta juurruttamani Terijoen salava puu ja on kasvanut siinä bonsaiksi. En ole ikinä talvella peittänyt ruukkua mitenkään ja se on nököttänyt pihalla ja selvinnyt vuodesta toiseen oli lunta peittona tai ei. Ruukku on n. 50 cm korkea ja pinta-ala n. 40 × 40.
En olisi uskonut, että se pärjäisi, mutta niin se vaan on sinnitellyt vuodesta toiseen.
:-)
Oi, kuulostaa aivan ihanalta! Rakastan bonsai-puita! Tämä on juuri niin hyvä esimerkki luonnosta, kuinka se on sitten kuitenkin aina meidän kontrollimme ulottumattomissa. Aina tietysti voi yrittää valita viisaasti ja luoda suotuisat olosuhteet, mutta sitten kuitenkin voi tapahtua ihmeitä siinä, että kasvit elävätkin ihan omaa elämäänsä. :) Todella ihana juttu, että olet saanut puun viihtymään. Toivotaan yhteiselonnenne pitkää ikää. :) Kivaa päivää sinne!
Hei ,
Minkähän merkkinen tuo varjo on jalustoineen? Näppärän näköinen rullineen .
Kiitos vastauksesta !
Moi Pirjo! Aurinkovarjo on Kruunukalusteen Lux. :) Täällä kirjoittelin siitä enemmän kokemuksia: https://homevialaura.com/2021/05/melkein-valmiiksi-edennyt-ylaterassi/
Nayttaa hyvalta! Meidan pihan tankevainen uutuudet ovat palkokasvit ja kurpitsa (butternut squash), saapa nahda miten kasvavat. Raparperi, oliivipuut, yrtit, tomaatit, vadelmat ja karviaiset jatkavat tuttuun tyyliin.
Tuo paivanvarjo on hieno, tahtoisin samanlaisen.
Kiitos Elina! Oi, mitä siellä kasvaa! Kuulostaa aivan ihanalta. Itse asiassa meilläkin on ympäröivällä pihalla raparperia. Pitäisikin pian tehdä siitä jotain. :) Aurinkovarjo on kyllä ollut meidän molemmilla länsipihoilla ehdoton. Varsinkin nykyään, kun ei ole kiva olla suorassa auringossa, niin se auttaa, jos ei ole muuta suojaa. :)
Kauniita istutuksia olet saanut aikaiseksi. Sopii kivasti terassillenne. Jos pidät koristeheinistä, niin Japaninsara on yksi suosikkini. Ja se talvehtii ruukussa. Keväällä leikkaan kuihtuneet pois ja nyt se on jo noussut 40cm korkeuteen. Ja talvetin sen ruukussaan ihan vaan ”pihalla”.
Kiitos paljon Tiina! Heinistä pidän kovin. :) Ne mainitsinkin suunnittelupostauksessa. Olisin toivonut löytäväni jonkin ison ja selkeälehtisen heinän, mutta sellaista ei osunut vielä kohdalle. Mutta pienempää heinää meillä on toisella puolella taloa. Unohdinkin muuten kuvata teille sen. Se on vähän turhan sininen kyllä. Japaninsara olisi ollut enemmän minun makuuni. Mielestäni puutarhamyymälässä sanottiin, että se ei menestyisi aurinkoisella länsiterassilla. Mutta tokihan sitä olisi voinut kokeilla. Tämä vuosi taitaa olla vähän tällainen harjoituskierros meillä. :) Kiitos teille, kun olette näitä kanssani pallotelleet!
Haagan Alppiruusupuistossa näkee alppiruusuja eli rodoja luonnollisessa kasvuympäristössä. Ne kukkivat juuri näin kesäkuun alkupuolella. Puisto on esteetön ja todella viehättävä kohde. Suosittelen lämpimasti. Kesäterveisin Kaija
Moi Kaija! Haagan Alppiruusupuisto onkin tuttu paikka ja upea onkin. Kiva, kun muistuttelit siitä. Olisipa ihana mennä nyt kukkaloiston aikaan. Tytötkin varmasti tykkäisivät retkestä. :) Aurinkoista päivää!
Hei, kun kesä on vielä vasta aluillaan, niin istuttaisin alppiruusun maahan, mihin se kuuluukin. Näin siitä saa pitkäaikaisen ja monivuotisen ilon (ks. viides kuva ylhäältäpäin). Jos tykkää alppiruusun lehdistä, sen voi istuttaa lähelle verantaa tai ulko-oven läheisyyteen, koska se on ikivihreä kasvi ympäri vuoden. Alppiruusu kukkii pari viikkoa. Omani avasi juuri kukkansa täällä Länsi-Suomessa, mutta vanhempieni luona ovat vasta nupullaan. Alppiruusu on puolivarjon kasvi (aamu- tai ilta-aurinko paistaa osan päivää), mutta pärjää hyvin monenlaisissa paikoissa. Suoraan keskipäivän paahteeseen en laittaisi. Pari kourallista rhodolannoitetta kasvin juurelle joka kevät, niin siitä saa pitkäikäisen ja kauniin kukkijan pihalleen.
Suosittelen länsiverannalle terassihortensiaa. Siitä ei ole suotta tullut nopeasti yksi suosituimmista kesäkukista. Se kukkii mahtavasti isoin kukkatertuin koko kesän. Hortensiaa löytyy myös valkoisena. Hortensialle käy sama hapan lannoite kuin alppiruusullekin.
Hyvä kesäkukka kestää koko kesän, aina syyshalloihin asti, eikä niitä tarvitse ostella uusia pitkin kesää! Kunhan vain huolehtii kastelusta, eikä toisaalta katsele liikaa, vaan antaa mullan pinnan kuivahtaa kunnolla kastelujen välillä. Valmiit kukka-amppelit eivät tarvitse kuin vettä ja satunnaista lainoittamista. Kesäkukkaistutukset ovat ennen kaikkea makuasioita, mutta myös kasvien viihtyminen on tärkeää. Toiset ovat vaativampia kuin toiset. Aloittelijan kannattaa suosia helppoja. Sellaisia ovat esimerkiksi aurinkoisen paikan pelargonia tai puolivarjon orvokki. Molemmat säilyvät syyspakkasiin, eikä niiden kanssa voi epäonnistua. Kummankin voi ”leikata alas” ja uutta kasvua tulee nopeasti. Jos esim. pelargonia unohtuu ja pääsee kuivumaan, niin nou hätä. Viikon pari kuluttua kuivuneiden kukkavarsien ja lehtien nyppimisen jälkeen uudet nuput ilmestyvät. Vuosittain voi kokeilla myös jotain uutta ja erilaista, mutta runsasta kukinta odotellessa on hyvä muistaa, etteivät tutut ja perinteiset kasvit ole säilyttäneet suosiotaan vuosikymmeniä ilman hyvää syytä.
Puutarhataidot kasvavat vuosi vuodelta. Samalla oppii, mitkä kasvit viihtyvät omalla kukkalaudalla/parvekkeella/verannalla/pihassa. Kun syksysateet saapuvat, voi siirtyä huonekasvien pariin. Siitäkin voi tulla koukuttava harrastus. Sitten vähitellen keväiset pistokkaan juurrutukset ja itsekasvatetut kasvit ja se kun saa ensimmäisen kerran kukat kukkimaan… 🙂
Moi Anne ja kiitos kommentista! Ihanaa, kun autatte istutusasioissa ja jaatte omia käytäntöjä ja kokemuksia. :) Valitettavasti maahan en täällä voi alppuruusua istuttaa. Meillä kun oma piha on vain terassia ja yhtiön yhteisellä pihalla on jo istutussuunnitelman mukaiset istutukset, niin sinne ei voi omia istutella. Ei se ole niin vakavaa, jos ei alppuruusu meillä ruukuissa lopulta ikuisesti viihdy. Tämä vuosi menee vähän kokeilun piikkiin. :) Sitä toki hieman ihmettelen, että puutahtamyymäläjn myyjä ”siunasi” alppiruusun, kun nimenomaan kerroin, että meillä on aurinkoinen länsiterassi. Samoin ihmettelen, että hän lupaili niin pitkää kukkimisaikaa, koska juuri kuten sanoit, niin pari viikkoa taitaa olla maksimi. Mutta aika näyttää, josko alppiruusu voisi kaikesta huolimatta olla ihan tyytyväinen ruukussa vihreänä. Sillä on minusta todella kauniit lehdet ihan ilman kukkiakin. :)
Hortensiasta olen saanut vähän traumat parvekeaikoina, minusta se oli tosi vaikea. :D Mutta miksi ei sitäkin voisi joskus kokeilla täällä! Tosi hyvä vinkki tuo pelargonioihin liittyvä! Juuri sellainen, jota en olisi aloittelijana tiennyt, joten kiitos! Nyt laitoin tosiaan kukista neilikkaa, ja ainakin toistaiseksi ne vaikuttavat viihtyvän aika kivasti.
Se on juuri näin, että taidot käehittyvät vuosi vuodelta. Tosin ainakin tällä hetkellä minulla on sellainen olo, että nautin hyvin yksinkertaisesta pihanhoidosta. En niinkään koe tarvetta viedä harrastusta kovin pitkälle, vaan ehkä enemmänkin oppia löytämään ne vakiokasvit, jotka sekä miellyttävät silmää että viihtyvät näissä olosuhteissa. Se on aivan ihana asia, kuinka paljon apua teiltä saa. :) Oikein aurinkoisia kesäpäiviä ja nautinnollisia puutarhurointeja sinne!
Kerroit, että sinulla on kokemusta yrteistä ja niiden kasvattamisesta. Saatko yrtit pysymään koko kesän hyvinä vai alkaako niihin ilmestymään pieniä reikiä ja jälkiä loppukesästä? Itse en saa yrttejä säilymään hyvännäköisinä loppukesään saakka. En tiedä johtuuko paikasta, ympäristöstä vai jostain muusta. Kirjoitit ettet myöskään lainoitta yrttejä, joten ei johdu suojaravinteistakaan tms. 🤔
Ps. Hienot yrttiruukut.
Moikka Anne! Joo, meillä on ollut yrttejä monta vuotta joka kesä ja oli aina ennen mökilläkin, kun perheellämme vielä mökki oli. Kyllä yrtit meillä ovat pysyneet hyvänä koko kesän. Toki jotain yksittäisiä nuutumisia on voinut tulla, mutta lähtökohtaisesti en istuta niitä kuin kerran keväällä. Me emme ole koskaan kasvattaneet yrttejä itse, vaan istuttaneet taimia.
Kasteleminen on tärkeää. Etenkin esimerkiksi basilika saattaa tarvita aurinkoisella säällä joka päivä vettä tai ainakin melkein. Helpoimpia on esimerkiksi minttu. Jos siitä pitää, niin sitä voi laittaa monta samaan ruukkuun, sillä se leviääkin nopeasti. Myöskin helppo on puuvartisena rosmariini. Sen sijaan tilliä en itse enää istuta. Se menee meillä hentona pitkin multia, niin sitten kuin on jotain sellaista ruokaa, ostamme suosiolla puntin kaupasta. :) Parhaillaan meillä on basilikaa, oreganoa, timjamia, rosmariinia, minttua, sitruunamelissaa, salviaa, ruohosipulia, persiljaa ja korianteria. Silloin, kun meillä oli edellisessä kodissa osa yrteistä matalassa ruukussa lähellä maata, silloin ötökät kiusasivat ja saattoi tulla juuri noita reikiä. Mutta nyt näissä korkeissa ruukuissa ei juurikaan ole muistikuvieni mukaan ollut sitä ongelmaa.
Varmasti paljon riippuu olosuhteista, että miten ne viihtyvät, mutta tosiaan itselläni ei ole sen kummallisempia ”salaisuuksia”, vaan ihan perus istutus salaojien kanssa, säännöllinen kastelu ja länsisuunta ulkona. Siinä se. Toivottavasti tulisivat viihtymään sielläkin. Se on niin ihana tunne hakea ruukusta tuoreita yrttejä kesäruokaan. :) Mukavaa kesää!