Hyvää halloweeniä meiltä!
Olen miettinyt suhdettani halloweeniin. Onko se kaupallinen turha karnevaali vai itse asiassa kiva syksyn piristys? Olen kallistunut jälkimmäiseen. Tämänkään ei tarvitse olla joko–tai-juttu, vaan harmaan sävyjä on paljon: halloweenistakin voi tehdä omanlaisen.
Olen itse vuodenaikaihminen ja pidän vaihtuvista sesongeista ja vuoden kulun seuraamisesta. Tässä mielessä halloween on minusta oikein tervetullut pyhä päättämään syyskauden ja aloittamaan joulunalusajan. Ennen kaikkea lapsille halloween on kiva ja hauska juhla. Panostaakin voi, mutta jo pienillä jipoilla pääsee tunnelmoinnissa pitkälle.
Ensimmäiset halloween-asut tytöt keksivät kaapeista itse: yhtäkkiä toinen oli mustissa vaatteissa, korvapannassa ja vyöstä tehdystä hännästä hiiri, toinen isosiskon liian isossa hameessa, käsilaukussa, helmissä ja kukkahatussa vanha mummo.
Kyllä meillä hieman naamiaistarpeitakin on – naamiot ja pannat ovat suosikkejani! Ne eivät vie kaapista paljoa tilaa, ne eivät käy vuodessa pieneksi ja niiden ympärille voi rakentaa vaikka mitä.
Yhtä kaikki näen asian niin, että ainoa vaihtoehto pukeutua ei ole ostaa kokonaista asua joka vuosi yhtä kertaa varten, vaan omalla mielikuvituksellakin pääsee pitkälle. Yhdessä esikoisen kanssa ideoimme muumioasun.
Tämän asun kaikki tarpeet löytyivät meiltä valmiina: valkoiset vaatteet, kampa ja ponnareita sekä sideharsoa (vessapaperi ajanee saman asian). Kalpean naaman loihdimme lasten fysikaalisen suojan aurinkorasvalla, siitä kun jää reilummin laitettuna tahmea pinta. Tummiin silmänalusiin käytin omaa luomiväriäni sormella sutaten.
Sideharsot säästän tulevia halloweeneja varten, tässä tarkoituksessa rullaa voi käyttää monesti uudestaan. Niin ikään sideharsoa hyödynsimme muumiopillimehuissa. Myös setti, jossa on kummitus-, pääkallo- ja tikkuja, kestää meillä halloweenista toiseen. Samoin viirit ja paperikoristeet olisi helppo säilyttää vuodesta toiseen. Halloweenin ei siis tarvitse olla ”kertakäyttöinen krääsäjuhla”, vaan on monta muutakin tapaa luoda tunnelmaa.
Vielä mitä lapsiin tulee, yksi asia, jonka tykkään liittää sesonkeihin, on lastenkirjat, toki piirretyt ja leffatkin. Joulukirjat on tietysti selvä, mutta esimerkiksi pääsiäiseenkin löytyi yllättävän riittävästi kaiken maailman kevät- ja pupukirjoja.
Halloweeniin liittyen tein Instagramissa kaupallisen yhteistyön Tammen lastenkirjojen kanssa liittyen Paula Norosen Yökoulu-lastenkirjasarjaan ja sen uusimpaan osaan, Yökoulu ja Hyytävä home. Kirjasarja oli oikeasti niin mainio 5–9-vuotiaille tähän sesonkiin, että vinkkaan siitä täälläkin. Yökoulu-kirjat löytyvät BookBeatista äänikirjoina, jos tänään haluaa astetta hurjemman, mutta ei liian pelottavan, iltasadun.
Halloweenina jos koskaan katsoisin itse kauhuleffan, jos uskaltaisin, mutta olen nykyään sellaiseen aivan liian nössö. Netflixistä koko perheelle löytyy The Addams Family ja monia animaatioita, kuten Hotel Transylvania, Kari Kaara Halloween ja Goosebumps.
Pöytään katoin mustia antiikkikynttilöitä. Oranssin säväyksen halloweenin antaa kukat sekä pöydän klementiinit ja persimonit. Valkoiset keraamiset kurpitsat ovat parisen vuotta vanhoja Tigerista. Herkuiksi löysin hammaskarkkeja ja kummitusvaahtokarkkeja. Nykyään on kyllä vaikka mitä syötävää halloweeniinkin liittyen. Ei tarvitse itse tehdä, jos ei erikseen halua.
Illalliseksi tänään syömme kurpitsapastaa tätä Valion reseptiä kokeillen. En nimittäin enää löytänyt vanhaa kurpitsapastareseptiäni. Muistan vain sen, että siihen tuli paahdettuja manteleita ja että se oli todella hyvää. Ostinkin joka tapauksessa paahdettuja suolattuja manteleita. Eivätköhän ne tuo kivaa suutuntumaa tähänkin kurpitsapastaan.
Sen verran amatööri vielä olen, että en ollut valmistautunut Trick or treat -kiertelyyn! Eilen meillä kävi ensimmäinen porukka koskaan. Kenties tämäkin tapa alkaa nyt yleistyä Suomessa. Onneksi kuitenkin herkkukaapin kätköistä löytyi makeat keppostelijoille. Ties mihin vessapaperiin talomme olisi muuten kääritty.
Ihanasti huomioitiin halloween päiväkodissakin. Lapset saivat pukeutua ja tuliaisiksi kotiin saatiin hienot pahvikoristeet.
Hauskan helppoa halloweeniä meiltä!
Aivan samoja ajatuksia Halloween on herättänyt minussakin! Mietin pitkään, onko koko Suomeen rantautunut juhla yhtä turhaketta, mutta päädyin kumminkin siihen, että se on päinvastoin pimenevien syyspäivien piristys. Kuinka ihanaa olikaan järjestää perjantaina päiväkodin jälkeen Halloween-bileet diskoineen, kasvomaalauksineen ja poppareineen viskareille, ja nähdä se onni ja ilo heidän silmissään! Ja panostaa niihin juuri sen verran kuin itse halusi, ilman minkäänlaista stressiä. Hankin muutaman asian uutena, mutta muuten hyödynsin jo kotoa löytyvää materiaalia koristeluun ja käytin mielikuvitusta. Jos lastenkemuja ei olisi ollut, olisin varmasti järjestänyt aikuisille jotain vastaavaa – tosin varmaankin ilman kasvomaalauksia. :D Karkki vai keppostelijoihin olin osannut varautua – viime vuodesta oppineena. :D Ja niitä kyllä kävikin! Ja lapset jos ketkä olivat niistä innoissaan.
Mielestäni siis kalenteristamme löytyy kyllä tilaa tämän kaltaisille juhlille keskellä pimeintä syksyä.
Moikka ja kiva kuulla ajatuksiasi! Juuri se, että lapsille tämä on tosi kiva ja hauska juhla. Eikä rimaa tarvitse nostaa korkealle, kaiken voi tehdä ilman painetta ja stressiä. Lapsille on kovasti iloa siitäkin, että on vain jotain naamiaismeininkiä ja hiukan herkkuja. :) Aikuisten juhlatkin olisi kyllä tosi hauskat ja moni niitä pitääkin! Jos osuisi synttärit halloweeniin, niin se olisi kyllä tosi kiva hyödyntää. Sekin piristi koiralenkillä, että naapurustossa näkyi jo joissain taloissa koristeluja. Uskon, että tapa vakiintuu vuosi vuodelta enemmän. Meillä ei ollut koskaan aikaisemmin käynyt yhtäkään Trick or treat -porukkaa (vaikka olemme asuneet suburbiassa viisi vuotta) ja nyt kävi neljä porukkaa. Selvä trendi siis ja oikein hauska piristys syksyyn siinä missä virpojat pääsiäisenä!