Olisinpa ihminen, joka:
… lukisi myös kaunokirjallisuutta tietokirjojen sijaan
… lopettaisi tekosyyt laiskuudelleen käyttää hammaslankaa
… saisi loputkin valokuvansa järjestettyä
… osaisi kouluruotsista muutakin kuin ”ett ögonblick” paikalta poistuen
… olisi henkisesti valmis lähtemään aina spontaanisti menoihin
… saisi lastensa kanssa leivottua edes valmissämpyläsetistä puolen vuoden prokrastinoimisen jälkeen
… muistaisi yhtenäkin vuonna hääpäivänsä
… rohkenisi avantoon tukemaan vastustuskykyään
… saisi peloltaan ajetuksi autoa
… sisustaisi kerroksellisesti vanhoja löytöjä hyödyntäen
… suoriutuisi joka syksy kaupungista sienimetsään.
Ihanneminäajatusten myötä kaunista lokakuuta!
Kuva: Lilli Salminen
Ihanan inhimillistä.
Näitähän ei tarvitse tehdä kerralla vaan vaikka vuosien varrella. Ja osa voi kokeilun jälkeen ilmetäkin sellaisiksi elämyksiksi, joita ilman pärjää, ettei tarvikaan enää toistaa :) :)
Kokeile jääkaappisämpylöitä tai pyydä miestä kokeilemaan (siis vaan sekoitus, ei vaivaamista ja kohotus yön yli jääkaapissa, sitten tadaa – lämpimät aamiaissämpylät pöytään). Helppoa ja hyvää, muuta en enää teekään, kun inhoan sitä vaivaamista. Lasten kanssa tulee aina härdelli siinä kohtaa. Joku huutaa pyyhkimäääään tms.
Ja sittehän tulee sekin aika, kun lapsilla alkaa köksä. Meillä yksi lapsista on luontainen taikinanäppi ja tekee niin hyvää pullaa, että tilaan nykyään häneltä :)
Kiitos, inhimillisyys on niin tärkeää! <3 Kaikkea ei tosiaan tarvitse tehdä, en voisi olla enempää samaa mieltä! Olen aika armollinen itselleni eikä minun tulisi mieleenkään tavoitella vaikka sitä, että osaisin ajaa moottoripyörällä tai neuloa sukkia tai puhua sujuvaa ranskaa tai osata salsaa. Mutta se säilyy elämän mysteerinä, miksi minuutin vievän hammaslangan käyttö on niin vaikeaa. Turhaudun itse itseeni. :D
Himoleipuria minusta ei saa tekemälläkään, mutta tuoreet sämpylät ovat niin ihania, että haluaisin edes joskus vasemmalla kädellä pyöräyttää, kun ei suburbiassa ole alakerrassa leipomoakaan. Nykyään kun on vielä niitä valmisseoksia ja kaikkea. Ihana, kun siellä on löytynyt hyvä oikaisu! Rimani on juuri tuolla tasolla. ;)
Oi, unelmien unelma, että lapsi alkaa köksän myötä leipoa äidilleen tuoretta pullaan. (Voitko kuvitella, en ole eläissäni KERTAAKAAN leiponut omin päin pullaa. Nyt tosin huomasin kollegoilta, että pullaa saisi helposti tehtyä Myllyn parhaan valmiista pullataikinasta ja Valion uudesta kanelikreemistä. Voi olla, että tämäkin on minulle liikaa, mutta tätä voisin jo lasten kanssa harkita.)
Tuon pullaporkkanan muistan, jos tulee haasteita vanhemmuudessa, että ehkä palkinto vielä odottaa esikoisen köksäikään kasvaessa. ;D Ihanat kuulumiset teiltä, kivaa viikonloppua!
Hei.
Kävin just suuhygienistillä ja hän antoi synninpäästön hammaslangan käyttämättömyydelle. Nyt pitää käyttää hammasväliharjaa. Ja nytpä sitten kotona on kahta eri kokoa kys. harjaa. Siitä vaan siis harjaamaan. Olen todennut, että tulos on huomattavasti parempi kuin hammaslangalla😁😁
Sitäkin minun pitäisi käyttää! :D Tilasin niitä juuri Ylipiston apteekista. Eikö se ole jo melkein sama kuin käyttäminen. ;) Ja samoin pitäisi minun mennä suuhygienistille. En ole ollut hetkeen. Haluaisin löytää jonkun, joka ei yhtään syyllistäisi ja olisi helläkätinen. Kiitos inspiraatiosta, toivottavasti saan hammasväliharjoja käytetyksi! :D