Klassisen vaatekaappini paras ja eniten käytetty täydennys viimeisen puolen ajalta on tässä: musta kietaisumallinen villakangastakki. Aloin syksyllä varovasti elätellä toiveita sellaisen villakangastakin löytämisestä, joka olisi tavalliselta osastolta, mutta joka menisi mahan kanssa raskaanakin. Ja sellaisen löysin! Ja tätä takkia olen pitänyt koko syksyn ja talven.
Ostin takin syyskuussa & Other Stories -liikkeestä. Toki vielä syyskuussa saatoin ainoastaan toivoa, että arvioni osuisi oikeaan, että takki todella mahtuisi raskauden loppuun asti. Nyt tässä vaiheessa viimeistä kolmannesta voin ilokseni todeta, että takki todella toimii myös viimeisillään hyvin ison mahan kanssa.
Takki on Belted Oversized Wool Coat, mutta ikävä kyllä se näyttää olevan loppu. Vinkkaan kuitenkin yleisesti & Other Stories -villakangastakeista, sillä niissä on mielestäni mainio hinta-laatusuhde ja monia istuvia kauniita malleja.
Myös toinen villakangastakkini, beigen tai vaalean kamelin värinen Oversized Alpaca Blend Coat on & Other Stories -mallistoa. Tämä takki ei kuitenkaan itselläni mahtunut kiinni edes pienen mahan kanssa, joten siksi olin vailla toista.
Vaikka kyseessä on ketjuliike, & Other Stories myy ainakin osaa takeista mallistosta toiseen. Ilahdun todella paljon siitä, kun vaateliikkeen ajattelu ei ole aina nopean sesonkimaista, vaan enemmän ajattomuuteen pyrkivää. Jos mallistoon onnistutaan tekemään toimiva klassinen takkimalli, miksei sitä myytäisi useampana vuonna? Tämä musta kietaisutakkikin saattaa hyvin tehdä paluun.
Nyt kun etelässäkin on ollut kunnon talvi ja paukkupakkasta, olen kyllä kaivannut toppavaatettakin. Olen vain hieman pihi ostamaan (ja laiska etsimään) mitään muutaman käyttökerran takia, vaikka toki hankinnat saisi oman käytön jälkeen kaupaksi seuraavalle.
Lisäksi olen ymmärtänyt, että esimerkiksi äitiystoppahousuja on hyvin vähän jos ollenkaan markkinoilla. Mies on muutenkin meillä hoitanut nyt lasten pidemmät ulkoilut, sillä minusta ei ole enää pulkanvetäjäksi. Näin ollen olen nyt vain sinnitellyt nykyisellä valikoimalla.
Tässä Jahvat tulloo -lookissa kerrospukeutumiseni meni jo miltei huvittavaksi. Alla on aluspaita, merinovillakerrasto, pitkä villamekko, neuletakki, villakangastakki, kahdet hanskat sekä muhkea huivi ja pipo. Olo on kaikkea muuta kuin sutjakka muutenkin, mutta näissä kerroksissa liikuin erityisen kömpelösti. Mutta liikuinpa kuitenkin ihan riittävästi.
(Välihuomio: kelkkailu on ihanaa. Välillä mietin, mitä jos ei hankkisikaan suksia, vaan kelkan! Niitä on taitettaviakin, jotka saa mukaan autoon. Tämä oli talvitapahtuman lainakelkka.)
Mustaa villakangastakkia on vaikea kuvata, mutta jaan nyt edes nämä muutamat ohimennen kauden varrella otetut otokset. Tästä viimeisestä kuvasta näkee, miten kietaisumallisena takki asettuu mahan päälle.
Yhtä kaikki on ollut ilo löytää raskausaikana toimivia ei-raskausvaatteita, niillä kun on käyttöä myöhemminkin.
Vaikka ei silti, ajatuksen voi kääntää myös toisin päin. Vuoden vaatelakosta kertovassa Tauko-kirjassaan (mainitsin kirjasta tässä postauksessa) Laura Friman toteaa, että hän on itse asiassa tehnyt raskausvaateosasolta mainiota löytöjä ei-raskaana, raskausvaatteissa kun on välillä hyvin imartelevia malleja.
Eli kummin päin vain asiaa ajattelee, niin mieli kannattaa pitää avoimena. Ehkä odotusaikaan löytyy tavalliselta osastolta yhtä hyvä mutta pidempään palveleva vaate? Tai ehkä raskausvaateosasto kannattaa kurkata, vaikka ei vauvaa mahassa olisikaan, jos etsii keskivartalolle mukavaa ja imartelevaa mallia.
Kivaa uutta viikkoa!
Valkoista, lumista tammikuuta! Kauniin näköinen villakangastakki sinulla ja sopivan pituinenkin! Itselläni oli kerran vuosia sitten hyvän kokoinen ja pituinen villakangastakki. Sopi talvisaappaiden ja lyhyemmänkin hameen kanssa. Toi suojaa, lämpöä ja mukavuutta, mutta SE väri…tummanvihreä ei sitten pidemmän päälle minua viehättänytkään. En vain osannut tottua siihen. Muistan, kuinka takkia ostaessani tiedostin, että virheostoksen piikkiinhän tämä menee, mutta koska MUSTAA väriä ei siitä mallista ollut saatavilla ja takille oli akuutti yökerho-meno tiedossa, niin nieleskellen kuljetin takin kassalle :) Kiertoon kirpparille tuo vihreä takki sitten vuosien saatossa päätyi, hyvä niin, koska jossain jollekin värikin oli oikea. Kun yökerho-juoksut jäivät ja alkoi pikkulapsiarki, niin samalla alkoi myös sopivien, toimivien ja kauniiden toppavaatteiden metsästys…sekä äidille että lapsille…voi sitä ulkovaate-sirkusta :) Klassisen villakangastakin omistaminen on kyllä huippuarvokas löytö! Nykyään omistan harmaan ja olen todella iloinen ja tyytyväinen siitä. Ihania valokuvia sinulla!
Moi Päivi! Niinpä, ihanaa, kun on kunnon talvi. Tiedän, että kaikki eivät siitä tykkää, mutta nautin todella paljon lumesta ja (kohtuullisesta) pakkasesta, varsinkin aurinkoisina päivinä. :)
Ymmärrän niin hyvin! Se on valtavan inhimillistä tehdä virheostoksia. Tuskin kukaan meistä on niiltä vuosien varrella välttynyt, varsinkin, kun tosiaan tilanteet ja tarpeet ovat muuttuneet.
Itse ainakin olen sisäistänyt kaikki tyylioppini nimenomaan kantapään kautta. Niitä ei voi jäädä loputtomaksi ajaksi suremaan, vaan tärkeintä minusta on ottaa opiksi. Käydä jälkikäteen läpi, mikä meni vikaan: koko, malli, materiaali, väri vai mikä? Sitten ensi kerralla osuu jo paremmin. :)
Harmaa on valtavan ihana väri villakangastakissa! Ehdottomasti myös oma suosikkini mustan ja beigen lisäksi.
Ulkovaatesirkus, voi jep! Ja kasvavien lasten vaatesirkus muutenkin. :D Nyt alkaa myös meidän pienemmällä neidillä olla omia mielipiteitä. Aamulla kuulin, että olisi pitänyt olla mekko päiväkotiin, mutta lähti hän nyt sitten kuitenkin collegessa. :D
Kiitos kivoista sanoista ja ihanaa viikkoa sinne!
Todella nätti vaaleanharmaa huivi sinulla! Mistä se mahtaa olla? :)
Kiitos paljon! Kuvissa taitaa olla kahta huivia, vaaleanharmaa alimmassa ja sellainen vaalea taupe kahdessa muussa. Molemmat ovat vuosia vanhat ja Balmuirin (jotka sain osana silloisia yhteistöitä). En ole varma, onko näitä kyseisiä huiveja enää vuosien jälkeen mallistossa, mutta vastaavaa on varmasti. Balmuirin huivit ovat todella lämpimiä ja laadukkaita. Olisiko ensimmäiseni jo ainakin kahdeksan vuotta vanha ja joka talvi tulee käytettyä päivittäin. :)
Itse ostin myös ”tavallisen” takin raskausajaksi kaksi kokoa suurempana, on toiminut toistaiseksi hyvin kun viimeinen kolmannes on menossa. Ns. makuupussimallia.
Vanhoja toppahousuja olen käyttänyt ”raksahenkseleiden” kanssa siten että nappi ja vetoketju jää auki. :D Tämä ei tietenkään näy mihinkään pitkän takin kanssa mutta pysyypähän lämpimänä lenkillä. Muutoin olen onneksi pärjännyt vanhojen väljien yläosien kanssa, vain housuja, legginsejä ja sukkahousuja olen hankkinut raskausmallisena. Hyvin on pärjätty, toivottavasti loppuun asti. :)
Moikka! Kuulostaa tosi hyvältä! Olen myös kaivannut omaa makuupussitakkiani kaikista kylmimmillä säillä, mutta ikävä kyllä omassa koossani se ei mene mitenkään päälle. Mainiota, kun sinulla ratkaisu löytyi kahta isommasta koosta. :)
Tuo on tosi hyvä kikka toppahousujen kanssa! Moni käyttää myös farkkuja niin, että jättää vetskarin auki ja kiinnittää napin ponnarilla. Harmillisesti omat todella vanhat, jo ennen ensimmäistäkään raskausta ostetut toppahousut olivat niin pienet kaikkialta, ettei minulla ollut toivoakaan mahtua niihin. Enkä varmaan enää koskaan mahdukaan, kun lantio on pysyvästi muuttunut, niin laitoin ne kiertoon. Täytyy ensi talveksi ostaa uudet toppahousut. :)
Kiva, jos olet myös pärjännyt hyvin vanhoilla yläosilla! Nimenomaan äitiysleggareita ja -sukkiksia olen itsekin ostanut. En tällä kertaa raskaushousuja, mutta niitä käytin aikaisemmissa raskauksissa. Ehkä huolestuttavaa, kuinka hyvin leggareilla ja sukkiksilla on pärjännyt, kertoo jotain tästä ajasta. :D
Ihana, kun olet saanut luotua toimivan raskausvaatekaapin ja kiva, kun jaoit omia käytäntöjä. :)