
Ajatella, että muutaman päivän päästä on huhtikuu! Ei siltä tunnu, kun katsoo pihamme lumikinoksia, mutta kyllä se kevät sieltä vain lähestyy. Paitsi että teen yleensä pienen vaatehuoneen läpikäymisen keväällä sesongin muutoksen myötä, nyt inventaario on tarpeen myös raskaudenjälkeisistä syistä. Tällä kertaa tosin vaatekaapin läpikäyminen ei tule olemaan yksi selvä sessio, vaan enemmänkin pientä läpikäymistä siellä sun täällä vauvan salliessa.
Rakastan kevään ja syksyn välikausipukeutumista, sitä, että nilkat saa jättää paljaaksi ja jalkaan laittaa ballerinat, kevyet tennarit tai loaferit, mutta kuitenkin niin, että takeillekin on vielä käyttöä.
Vaikka kevät ja hieman jo helpottava epidemiatilannekin innostaisi pitkästä aikaa nauttimaan asujen valinnasta, omalla kohdallani tällä hetkellä haastetta pukeutumiseen tuo koko.

Raskausvatsa on toki odotusaikaan verrattuna laskenut, mutta muuten en ole lähelläkään niin sanottua normaalia kokoani, enkä tule pitkään aikaan olemaankaan.
Nyt synnytyksestä onkin toki vasta noin kuukauden päivät, mutta yleisestikin minulla kestää aina kauan palautua. En ole voittanut sitä arpaa, että imetys karistaisi kilot. Päinvastoin itse asiassa: kroppani pitää kaksin käsin kiinni ravinnosta niin pitkään kuin imetän. (Tätä en ole sepittänyt omasta päästäni, vaan osalla naisista näin vain on.)

Tämä kaikki on ehdottomasti enemmän kuin ok, ja tuttua minulle jo aikaisemmista synnytyksen jälkeisistä ajoista. Olen sinut vauvan myötä eläneen vartaloni kanssa, mutta pukeutumiseen tilanne väistämättä tosiaan vaikuttaa siten, että vain osa vaatteista mahtuu päälleni. Samoin kevään pukeutumiseen vaikuttaa imetys, jonka vuoksi ihan kaikkia vaatteita ei ole käytännöllistä nyt minun käyttää.
Onneksi vaatekaappia ei ole tarpeen päivittää laajasti, vaan enemmänkin yritän pohtia, miten pärjäisin mahdollisimman järkevästi hyödyntämällä nykyisiä vaatteita ja tekemällä tarvittaessa harkittuja täsmätäydennyksiä, joille olisi käyttöä nyt heti, tällä vartalolla ja imettäessä, ja myös jatkossa.

Tässä muistiinpanoja:
Pysyvästi pienten vaatteiden pois kaapista karsiminen
Vaikka jossain vaiheessa palaisinkin niin sanottuun omaan kokooni, on vartaloni pysyvästi kolmen odotusajan ja synnytyksen myötä muuttunut esimerkiksi lantion leveyden osalta. En myöskään enää viihdy kiristävissä vaatteissa. Näin ollen vaatekaapista on tarpeen poistaa pysyvästi pienet ja kireät vaatteet. En usko, että niitä on montaa, mutta jokusia varmasti kuitenkin. Koen aina pientä epäonnistumista vaatteista luopumisen myötä, koska yritän hankkia kaiken mahdollisimman pitkäikäiseen käyttöön. Kuitenkin tässä asiassa on pakko olla itselleen ymmärtäväinen.
A-linjaisten vaatteiden suosiminen
Olen onneksi rakastanut jo vuosia A-linjaisia ja loose fit -leikattuja vaatteita. Nämä rennot, ei-vartalonmyötäiset vaatteet ovat olleet pelastus, sillä ne ovat joustaneet moneen tilanteeseen odotusajasta palautumiseen. Ja niin sanotussa normaalissa koossakin pidän siitä, että vaatteessa on helppo ja mukava olla. Näin ollen tulen jatkossakin suosimaan omaan vartalotyyppiini sopivaa ja omiin mieltymyksiini istuvaa rentoa leikkausta mekoissa ja puseroissa.

Kenkätilanteen pohtiminen
Myös jalan koko muuttuu usein raskauden myötä ja ainakin tällä hetkellä minusta jalkani tuntuu tavallista isommalta – toki kyse voi vielä olla turvotuksestakin. En hätiköi karsimaan kenkiä, jotka saattavat mahtua vielä tilanteen tasaannuttua jatkossa, mutta yritän myös olla itselleni rehellinen. Osa niistä kapeista avokastyyppisistä kengistä, joiden mahtuminen on aikaisemminkin ollut niin ja näin, on saattanut jäädä pysyvästi pieneksi. Yhdet pieneltä tuntuvat lenkkarit ainakin hiersivät jo vaunulenkillä varpaani verille.
Housujen hankkimisen viivästyttäminen
Omistan kirjaimellisesti kahdet housut: todella monta vuotta vanhat Liu Jo -merkin siniset farkut ja Pura Finlandin mustat farkut (saatu aikoinaan PR-lahjana). Molemmat ovat korkeavyötäröisiä ja joustavia. Siniset farkut eivät vielä mahdu ensinkään, mutta mustat saan juuri ja juuri jalkaan. En viitsisi millään ostaa turhaan väliaikaisia housuja, joten yritän pärjätä kevään nykyisillä housuilla sekä mekoilla ja joustavilla midihameilla. Hyvä ratkaisu voisi olla täksi kevääksi rennon joustavat ja liehuvat housut, mutta boomerina en tunne oloani kodikkaaksi juuri muissa kuin pillimallisissa kapenevissa lahkeissa.

Napitettavien vaatteiden hyödyntäminen
En ole hankkinut enää erikseen imetysvaatteita (toppeja ja liivejä lukuun ottamatta), vaan yritän suosia sellaisia ”tavallisia” vaatteita, joissa pystyy imettämään. Näitä ovat ainakin erilaiset napitettavat puserot ja kauluspaidat sekä napilliset mekot. Samoin imettämisessä toimii A-linjaiset puserot, colleget ja neuleet, joista on helppo nostaa paidanhelmaa ylös.
Imetystoppien ja rintaliivien tilanteen tarkistaminen
Vakiovaatteeni kaikkien kolmen lapsen kanssa ovat olleet imetystopit, joita olen hankkinut vakioväreissäni valkoisena, mustana, harmaana ja nudena. Imetysrintaliivit tilasin nyt Lindexiltä, kun löysin yksinkertaisen kauniin mallin valkoisena ja mustana. Vielä liivit eivät ole saapuneet, joten pääsen vasta myöhemmin kertomaan, ovatko ne hyvät.

Äitiysvaatteiden järjestäminen
Äitiyssukkahousuista luovuin jo. (En muuten lopulta onnistunut löytämään yksiäkään erityisen hyviä äitiyssukkahousuja, joten niitä minulla ei ole suositella.) Vakioleggenssejäni, Aim’nin ribattuja, käytän yhä myös äitiysversiona. Tavallisetkin Aim’nin rabetut menevät jo joustavuudessaan jalkaani, mutta äitiysmallissa on toki vielä omaa mukavuuttaan. Lisäksi on kiva, että käytössä on useampi leggaripari, sillä käytän leggareita päivittäin ja tarvitsen vaihtokappaleita pienen puklaajan myötä. Muita äitiysvaatteita minulla ei oikein ollutkaan, joten suurta siivoamista ei vaatekaappi sen osalta vaadi.
Elämäntilanteen muistaminen
Yritän pitää mielessä, että olen äitiyslomalla, en Suitsin corner officella. Kaikki vähänkään liian hieno minun kannattaa unohtaa, vaikka klassisen siististä pukeutumisesta muuten pidänkin. Aion toki yhdistää esimerkiksi kauluspaidat osaksi rentoja asuja, mutta muuten en aio hankkia mitään liian juhlavaa tai esimerkiksi mitään sellaista, jota ei voi vauvan vahingoilta konepestä. Esimerkiksi jos tarvitsen ristiäisiin mekon, aion hankkia sellaisen mekon, joka on tarpeeksi rento käytettäväksi koko sesongin (ja tulevat vuodet muutenkin). Uusia korkokenkiä tai hienompia sandaaleja en aio hankkia. Jos kenkätarve ilmenee, katson kevääksi tennari- tai espadrilles-osaston. Niin vaatteissa kuin kengissä casual on itselläni kevään sana.

Yleisesti olen inspiroitunut keveydestä, vaaleudesta, raikkaudesta ja yksinkertaisuudesta – niin kuin joka kevät. Makuni on vakiintunut ja puen tänäkin keväänä vakiosävyjäni neutraaleja yksivärisinä. Yhä edelleenkään en osaa käyttää kuoseja lukuun ottamatta satunnaisia breton-raitoja, niin kuin tässä muutaman vuoden vanhassa Massimo Dutti -neuleessa.
Se, mikä erityisesti tänä keväänä inspiroi, on vaaleansininen. Olen pitänyt vaaleansinisestä pitkään, mutta tänä keväänä se tuntuu entistä enemmän omalta. Vaaleansininen käy myös kaikkeen, mitä kaapissani valmiiksi on. Siksi, jos jotain täydennystä esimerkiksi mekko- tai puseropuolelle huomaan tarvitsevani, aion todennäköisesti katsoa vaaleansinisiä vaihtoehtoja.
Ennen kaikkea tänä kevään myötä pukeutumiseeni tulee henkinen muutos. Siinä, missä kapselivaatekaappi-ihmisenä olen tottunut heittämään päälle viime hetkellä vain ”jotain” sen kummemmin suunnittelematta, koska kaikki kaapissani käy kaiken kanssa, nyt minun on parempi valita menopäivien vaatteet mieluummin etukäteen. Varmistua siitä, että vaate mahtuu, tuntuu hyvältä, taipuu imettämiseen, että vaate löytää parikseen sopivan ylä- tai alaosan ja kengät.
Kotipäivinä mennään sitten tutuilla leggareilla, ja niitä toki suurin osa arjestamme onkin!
Hei, saako kysyä, minkä merkin on tuo takin kanssa aseteltu musta pieni olkalaukku?
Moi Anne! Totta kai, aina saa kysyä! Se on Balmuirin. Se unohtuikin muuten kirjoittaa laukuista, että olan yli menevät laukut ovat itselläni vauvan kanssa must, ja kätevän kivoja toki muutenkin. :)
Täällä aloitettu myös vaatekaapin kevätsiivous. Ihana auringonpaiste sai aikaan energiapuuskan (silloin kun se vielä paistoi, jotenkin kummasti tuo puuska hyytyi nopeasti 🙂).
Ensimmäisen lapsen kohdalla kilot jäi synnärille,vaatekaappia ei tarvinnut järjestellä.
Tämän toisen kohdalla kävi toisin, kilot on ja pysyy, saa ollakin niin kauan kuin imetän vielä.
Selvästi pienet ja tiukat vaatteet karsin jo nyt. Muut saa hetken vielä odottaa.
Kengänkoko on myös muuttunut ja se vähän pistää harmittamaan. Rakastan kenkiä ja minulla on monet ihanat, joista ehkä täytyy luopua. Mutta ajattelin tämän kanssa vielä odottaa imetyksen loppumista ja karsia sitten pienet pois.
Ihanaa kevättä teille 💗.
Toivotaan että nuo parimetriset kinokset sulaisi pian ja pääsisi puutarhaterapiaan.
Kiva kuulla! Nyt on tosiaan ollut niin aurinkoisia päiviä, että välillä pitää oikein muistuttaa itseä ulos lähtiessä, että lämpötila on vielä kylmä eikä ihan missä tahansa keväthepenissä tarkene. ;)
Tämä(kin) on tosiaan niin yksilöllistä, miten kroppa mihinkin reagoi, ja sitten vielä tosiaan se, että raskaudenjälkeiset ajat voivat vielä olla keskenään samalla naisella erilaisia.
Sama juttu: selvästi pienet pois, mutta muuten on turha kiirehtiä karsimaan vaatteita, jotka esimerkiksi vuoden tai puolentoista päästä saattavat mahtua. :)
Sama täällä, kengänkoko hieman harmittaa. Ei se ole maailmanloppu ja kuuluu asiaan, mutta kieltämättä minuakin harmittaa jo etukäteen, jos joudun luopumaan hyvistä lempiavokkaista, joille muuten olisi ollut vielä vuosia käyttöä.
Yhtenä kikkana muuten nahkakenkiä voi yrittää venyttää pitämällä niitä jalassa märän sukan kanssa. Lisäksi toki suutari pystyy venyttämään kenkää. Jos kenkä on kuitenkin selvästi pieni, eikä kyse ole vain jalkaan mukautumisesta, niin sitten ei taida auttaa muu kuin luovuttaa.
Toivotaan, että pian kuivuisi loputkin kadu ja voisi aloittaa terassikauden. :) Iloa sinne!
Tykkään niin paljon aina näistä sinun tyylipostauksistasi Laura! Tämäkin oli taas tosi kiva ja inspiroiva! Vaaleansininen on kyllä ihana väri ja sopii sinullekin todella hyvin! Täällä pitäisi laittaa talvitakit varastoon ja kaivaa kevättakin esiin mutta remontin myötä muuttolaatikoita on vielä jäljellä eikä mitään hajua mistä löytyisi kaikki kevättakit :)
Kiitos ihanasta palautteesta! Blogiin on kyllä kiva ”ajatella ääneen” kaikkea ajankohtaista, niin tyylissäkin. :) Olen kyllä iloinen vaaleansinisestä siinä mielessä, että on edes jokin muu ”väri” kaapissa valkoisen, mustan, harmaan ja beigen rinnalla. :D
Oh no, voin kuvitella, että on tavaroita kaiken maailman muuttojen ja remppojen jälkeen hakusessa. Se on kyllä niin klassikko tuossa elämänvaiheessa. :D Toivottavasti löytyy! Ja onnea uudesta sohvaryhmälöydöstä! Tosi tyylikäs kokonaisuus ja hyvä, kun hankitte ajoissa, sillä täälläkin myydään aina tietyt ulkokalusteet nopeasti loppuun.
Voi kevät, Tule pian myös tänne itäiseen Suomeen! :)
Saanko kysyä käyttökokemuksia Balmuirin Tyra mekosta. Miten kashmir on siinä sinulla säilynyt, nyppyyntyykö pahasti? Tai onko mennyt epäsiistiksi muuten? Katselin mekkoa alessa vaaleansinisenä mutta jäin pohtimaan laatua. Itsellä esim Arlan tuotteita, joissa vaikkapa nyppyongelmaa ei käytännössä ole.
Niinpä! Toivotaan pian sulia katuja ja auringon lämpöä. :)
Saat kysyä, totta kai! Valitettavasti minulla ei ole pidempää käyttökokemusta Tyra-mekosta, sillä se oli yhteistyössä päälläni kuvauslainana. Muihin Balmuirin kasmireihin olen ollut tyytyväinen. En ole havainnut suurempaa nukkaantumista, joskin pieni nukkaantuminen on materiaalille luontaista. Kashmirkampa auttaa siinä, kuitenkaan omalla kokemuksellani neuleita ei tarvitse useinkaan huoltaa.
Vaaleansininen on muuten ihana väri neuleissa ja neulemekoissa kesäisten pellavien lisäksi. Täällä on samanlainen Jorma Tarjoushaukka, joka usein tarkistaa ja hyödyntää alet. :) Ihanaa viikonloppua!
Tuo breton-raitapaita on upea! Itse ostin just samantyyppisen Hobbsilta ja metsastin sita todella pitkaan saadakseni XS-koon, joka on melko loose fit. Itse asiassa oon huomannut todella monen kaupan myyvan loose fit vaatteita, joten oon paatynyt ostamaan todella pienia vaatteita ja usein jopa palauttamaan. Loose fit kun mun paalla on usein telttamainen ja naytan isommalta kuin olen. Lisaksi korona-ajalla tippui ehka kilo tai kaksi ja nyt harmittaa, etta annoin vanhoja klassikkoja hyvantekevaisyyteen muutama vuosi sitten – ne kun olisivat sopineet hyvin juuri nyt.
Taalla on jokin hullu takatalvi menossa, vain muutama aste plussan puolella ja kaamean pureva tuuli, kun viime viikonloppuna oli lahes kesa ja naapurit aloittivat grillikauden. Nyt kaivoin taas talvitakin – pienehkon trenssin alle ei nimittain mahdu mitaan jattisuurta villapaitaa, jota kylla tarvitsee ulkona ja itse asiassa sisallakin, kun kaasun ja sahkon hinta tuplaantui eilen 1.4. Surkea aprillipila – ja varsin totta. Nyt siis entista tarkempi kaiken suhteen; esimerkiksi kaansimme lammot pois vierashuoneesta kun emme asu siella koko ajan.
Mukavaa viikonloppua sinne
Moi Elina! Tiedän tunteen! Loose fit -malleissa koot menevät aikalailla eri tavalla. Oikea koko voi olla helposti kaksikin kokoa pienempi kuin normaalissa leikkauksessa. Kiva, jos löysit myös sopivan breton-raitapaidan. Tänä keväänä niitä näkyy paljon, joskin trendikkäimmät mallit taitavat olla paksumpiraitaisia ja tummempia kuin tämä ohutraitainen on itselleni enemmän ajaton klassikko.
Ai sielläkin sää sahaa edes takaisin! Täällä on ihan sama juttu. Juuri kun sitä ajattelee, että no nyt alkaa kevät, alkaa muutaman päivän päästä sataa räntää. :D Huh! Hurjia hinnannousuja kyllä. Hyvä ratkaisu säästää sähköä vierashuoneessa. Rentouttavaa pääsiäistä sinne!