Mukavaa lokakuuta kaikille! Minulla on korkeiden lämpötilojen vuoksi sellainen olo, ettei syksy ole vielä oikein täällä etelässä alkanutkaan. Itse asiassa minulla on vielä jopa kesävaatteiden säilöminen sesonkilaatikoihin kesken. Odotankin lokakuulta sitä, että sää muuttuisi hieman kirpsakammaksi, ja että ruska vihdoin puhkeaisi myös Helsinkiin. Kuvassa istun hammaslääkärin jälkeen Bulevardilla terassilla, Suomen syyskuussa. Kaikkea sitä.
Pientä on meidän pihassa puutarhurointi, mutta sisääntulon kesästä kuivahtaneet kukat vaihdoimme keskimmäisen kanssa syysistutukseen. Valkoiset kanervat ovat Plantagenista, valkoiset koristekivet Kekkilän ja ruukku Ecopots. Koristekurpitsan ostin vuosi pari sitten, mutta samaa näyttää saavan tänäkin vuonna Plantagenista.
Henkilökohtaisessa elämässäni on tällä hetkellä surua läheisestä ja se on saanut mieleni hyvin herkäksi. Vaikka tilanne liittyy elämän luonnolliseen kiertokulkuun, on luopuminen silti valtavan sydäntäsärkevää. Onneksi lapset, työt ja tavalliset touhut pitävät arjessa kiinni.
Elämän arvoon vahvasti liittyy myös se, että lokakuu on Roosa nauha -kuukausi. Tuntuu, että tämäkin aihe koskettaa vuosi vuodelta enemmän ja haluan ehdottomasti olla mukana tukemassa keräystä. Täältä pääset lahjoittamaan esimerkiksi kätevästi tekstiviestillä tai MobilePayllä.
Nyt kun nuorimmaisemme aloitti tänä syksynä päiväkodin, lopetin käyttämämme kuukausittaisen siivouspalvelun. Kotitöitä riitti kyllä jokaisella päivälle silti, mutta teki huolellinen siivous neljän viikon välein ylläpidosta helpompaa. Tällä hetkellä koen, että pystyn siivoamaan itsekin, koska lapset päiväkodissa ja koulussa, ja koska päiväni yrittäjänä ovat niin joustavia. Ainahan tilauksen saa uusittua, jos tarve tulee.
En varmaankaan päätä mitään erillistä siivouspäivää, vaan putsaan paikkoja tilanteen, jaksamisen ja sen mukaan, milloin puuska iskeekin. Asennoudun siivoamiseen tällä hetkellä terapiana ja hyötyliikuntana. Sopivassa mielentilassa äänikirjan tai podcastin kanssa jopa nautin siivoamisesta – näkeehän siitä samantien kättensä jäljen. (Ainakin viideksi minuutiksi, kunnes taas on lattialla pienistä kumisaappaista tullutta hiekkaa.)
Eteiseen sain vihdoin hankittua uuden valaisimen. Ennen hyllyn päällä oli marmorijalkainen New Works Kizu. Se kuitenkin eräänä kevättalven päivänä tippui lasten riehumisen myötä alas. Valaisin ei ollut koskaan aikaisemmin ollut aikeissa tippua, mutta rikkoontui ensimmäisestä hyllyn heilahduksesta. En kuitenkaan halunnut hankkia samaa painavajalkaista lasikupuista valaisinta, vaan päätin etsiä turvallisuussyistä jotain kevyttä ja särkymätöntä tilalle.
Kotivakuutuskorvauksella ja ikivanhalla lahjakortin lopulla kävin ostamassa Zarrosta Luceplan Costanzina -klassikon. Valaisin on suunniteltu vuonna 1992, joten muotoilua voi huoletta sanoa ajattomaksi. Muistan, että rakastin samaa valaisinta jo lapsena läheiseni luona. Valinta oli luonteva siksikin, että makuuhuoneessamme on saman sarjan kattovalaisin. Sen löysin käytettynä Torista.
Syyskohteeksi suosittelen lämpimästi Luonnontieteellistä museota. Kyseessä on valtavan kaunis rakennus täynnä mielenkiintoista ihmeteltävää. Lapsista on hauska nähdä eri maanosien eläimiä sekä jännittäviä dinosaurusten luurankojäljennöksiä. Aikuinen saa vähintäänkin uutta perspektiiviä elämäänsä, kun mittakaavana Elämän historia -näyttelyssä on miljardit vuodet. Rakastan Avaraa luontoa ja siten elämyksenä tätäkin.
Museon alakerrassa on kahvila, lisäksi neljännessä kerroksessa saa nauttia omia eväitä pitkän pöydän ääressä. Museokortti käy, vaipanvaihtopiste löytyy ja hissin ansiosta museossa on esteetön kulku.
Muuten meillä olisi tarkoitus ehtiä vielä Koiramäen Pajutallin kurpitsoilla koristetulle pihalle. Niin ikään suunnitelmissani on mennä joku päivä kiireettä Ateneumiin. Saan koko ajan enemmän ja enemmän rasteja keski-ikäisyysbingoon: kuuntelen päivät pitkät paitsi jazzia myös klassista ja haluan mennä hoitamaan sielua taiteen pariin.
Syyslomasuunnitelmia meillä ei ole. Itse asiassa koko syyslomailu ajatuksena on meille uusi koulun aloittaneen ekaluokkalaisen myötä. Kalenterissani ei ole muillekaan syksyn viikoille yön yli -suunnitelmia. Saa nähdä, tuleeko jossain vaiheessa loppuvuotta tarve käydä pienellä lähimatkalla jossain. Tällä hetkellä syksy kotona ei tunnu hullummalta sekään, kun päiväretkitekemistä kuitenkin riittää.
Lisätään sekalaiseen postaukseen vielä meikkivinkki. Lumenen meikkejä olen käyttänyt ikuisuuden, mutta nyt löysin merkiltä uuden suosikin (sain tuotteen PR-näytteenä testiin). Lumene Natural Glow Multi-Stick on loistava poskipunapuikko (käy myös luomille ja huuliin). Tuote on nopea levittää (jos olet autossa meikkaaja, tämä on sinulle!) ja lopputuloksesta tulee luonnollisen heleä ja raikas. Molemmat sävyt, Soft Glow ja Fresh Pink, ovat hyvät. Ensin mainittua vaaleampaa käytän, jos haluan vain hieman eloa kasvoihin arkena. Jälkimmäistä suosin, kun varsinaisesti meikkaan.
Ajattelun saralla olen tällä hetkellä kiinnostunut Dr. Shefali Tsabaryn näkemyksistä liittyen tiedostavaan vanhemmuuteen. Löysin psykologin Oprahin podcastin kautta. Olen toistaiseksi kuunnellut eri podcastien jaksoja, joissa hän on vieraana, mutta hänen kirjoittamiaan kirjoja löytyy englanniksi myös äänikirjapalvelusta.
Kiva, kun luit kuulumisiani!
Vastaa