Uuden normaalin järjestys: työpiste makuuhuoneessa

Homevialaura, työpiste, kotitoimisto, työpöytä, Ikea Vittsjö

Keskusteluja neljävuotiaan kanssa päivänä kymmenen:

Äitiii, onko tänään päiväkotipäivä? Ei rakas ole vielä.⁣

Äitiii, haluan isän kanssa palaveriin nukkariin! Kulta anna isän olla makkarissa rauhassa.⁣

Äitiii, miksi sinä et pue, kun minä ja isä puetaan? Ööö…⁣

Homevialaura, työpiste, kotitoimisto, työpöytä, Ikea Vittsjö

Pukemisessa tosiaan onkin ollut hieman haasteita, mutta huonekalut ne siirtyvät pyjamassakin. Päivät pelkästään kotona ja määrittelemättömän pitkäksi ajaksi siirtyneet asuntohaaveet ovat tosiaan käynnistäneet täällä kausikarsimisen ja -järjestelyn (ehkä olikin aika luopua vuoden 2014 New York Magazineista?) ja myös pienen #karanteenihepuli-kalusteruletin. Pyöräytin kokeeksi olohuoneessa nojatuolia toiseen kohtaan ja siirsin Ikea Vittsjö -sivupöydän makuuhuoneeseen.

Homevialaura, työpiste, kotitoimisto, työpöytä, Ikea Vittsjö

En tiedä, onko muutos minkään sisustus- tai fengshui-säännön mukainen, mutta uusi järjestys tuo meille piristävää vaihtelua ja auttaa merkittävästi käytännössä. Mieheni tekee suurimman osan töistään tällä hetkellä makuuhuoneessa. Työpöydän ääressä hänen on parempi työskennellä kuin sängyllä, ja itsekin mielelläni jossain kohtaa iltaa vetäydyn hetkeksi kirjoittamaan omiin oloihini.

Homevialaura, työpiste, kotitoimisto, työpöytä, Ikea Vittsjö

Kapea pöytä on onneksi helppo pitää siistinä, sillä mitään valtavaa paperi- ja kuitti- ja ties mitä -pinoja en tietenkään mielellään makuuhuoneeseen halua, että tunnelma pysyy levollisena. Läppäri on helppo nostaa aina työskentelyn loputtua pois ja orkidea, kynttilät ja kirjat ovat vain meille rauhoittavia elementtejä.

Homevialaura, työpiste, kotitoimisto, työpöytä, Ikea Vittsjö

Vaikka olemmekin mielestäni sopeutuneet tilanteeseen kiitettävän hyvin, niin tietenkin myöskin vielä opettelen tätä uutta normaalia niin kuin kaikki muutkin, sekä sitä, että en voi enää kulkea kodissa päivisin miten sattuu. Juuri vein videopalaverissa työpisteellä istuvalle miehelle hänen unohtuneen vihkonsa yövaatteissa ja ehkä neljätoista vuotta sitten pesty tukka pystyssä. Moiccu vaan edustusvaimolta! Ei ihme, että neljävuotias ei pelkästään kysele pukeutumiseni perään, vaan myös oma-aloitteisesti tuo käyttööni toinen toistaan enemmän Ascotista muistuttavia hiuspantoja.

Luopuminen, sopeutuminen ja harmonia

Homevialaura, järjestäminen,kotikaranteeni, kaunis järjestys

Moi pienen tauon jälkeen! Pitihän se arvata, mihin kotikaranteeni meillä johtaa: järjestelyyn. Kausikarsiminen olisi ollut edessä joka tapauksessa, mutta nyt se vasta onkin niin arjen sujuvuuden kuin mielenrauhan takia, kun neljä henkilöä viettää 70 neliössä 24/7.

Homevialaura, järjestäminen,kotikaranteeni, kaunis järjestys

Ylimääräistä aikaahan kahta pientä lasta hoitaessa on vielä huomattavasti vähemmän kuin ennen, mutta siinä missä koneella keskittyminen on yhtälössä erittäin haastavaa, on järjestely sentään sellaista, mitä jossain määrin pystyy tekemään yhdessä lasten kanssa heitä osallistaen. Vauva jää tyytyväisenä näpertämään kierrätykseen menevää vanhojen lehtien pinoa ja 4-vuotias toteuttaa touhukkaana laatikonhakemistehtävän.

Luopuminen, sopeutuminen ja harmonia – niitä pyöritän nyt mielessäni.

Homevialaura, järjestäminen,kotikaranteeni, kaunis järjestys

Luovun ylimääräisestä tavarasta, luovun lehdistä, joihin olisin ehkä joskus vielä ajatellut palaavani, jotta sopeudun elämään ja ajatukseen siitä, että tiivis asuminen tulee kestämään määrittelemättömän pitkään, ensin karanteenin ja sitten vielä sen aikaa, kun talous joskus asuntomarkkinoidenkin osalta tasaantuu.

Nyt en tarvitse vuoden 2017 artikkeleita tai ehkä joskus seuraavaan kotiin sopivaa mutta ei täällä mihinkään mahtuvaa sisustusesinettä. Nyt tarvitsen tilaa, seesteisyyttä, tyhjyyttä, yksinkertaisuutta, tämän hetken mahdollisimman hyväksi ja harmoniseksi tekemistä.

Homevialaura, järjestäminen,kotikaranteeni, kaunis järjestys

En lainkaan ajattele kotikaranteenia sellaisena, joka pitäisi suorittaen hyödyntää – nyt tärkeintä on ihan vain selvitä mahdollisimman lempein toimin fyysisesti ja henkisesti poikkeustilanteen yli. Kuitenkin jokaisella meistä on omat tapamme selvitä. Ja miten meillä sopeudutaan – järjestystä ja harmoniaa hakemalla hyvinkin. Onko teillä noussut sama tarve entistä enemmän pintaan?

Homevialaura, järjestäminen,kotikaranteeni, kaunis järjestys

Paitsi lasten kanssa touhuamalla olen järjestänyt itsekseni. Eilen illalla, kun lapset olivat menneet nukkumaan ja mies teki loppuja töitään, laitoin kuulokkeista äänikirjana korville Päivi Kanniston ja Santeri Kanniston Hyvän elämän opas – Elämäntaidon helmiä eri puolilta maailmaa -kirjan. Se oli todella terapeuttista: uppotua hetkeksi olohuoneen vitriiniä järjestäessä omaan maailmaan sekä eri kulttuurien ja aikojen viisauksiin. Saada perspektiiviä tähän kaikkeen.

Palaan pian tilanteeseen sopivaan #kaunisjärjestys-tehtävään, mikä ei vaadi aktiivista aikaa juuri ollenkaan, mutta jolla saa helposti kevääksi siistit kylpyhuoneen kaapit. Pieni asia maailmankaikkeudelle, iso omalle universumille. Voikaa hyvin!

Yksi lempiruoistani: helppo maa-artisokkakeitto

Homevialaura, maa-artisokkakeitto. Suvituore, maa-artisokkasose

Jaan yhden suosikkiruoistani, maa-artisokkakeiton, nyt kun kaikilla meillä pienten lasten vanhemmilla on paljon aikaa kokata. (Ehhehe.)

Todellisuudessa Kokkikartano game is strong. Kannustan kaikki laskemaan riman juuri sille korkeudelle, mille tilanne vaatii. Mikä vain auttaa pyörittämään arkea, niin sillä kannattaa mennä.

Toisaalta jos aikaa ja energiaa on, ruoanlaitto voi nyt olla yksi ihanimmista asioista. Perhen kesken syömistä ei ole peruttu, pellavaservettejä ei ole peruttu, kynttilöitä ei ole peruttu.

Valitettavasti myöskään napostelua ei ole peruttu. Ehkä joku teistä samaistuu kanssani ilmiöön #karanteenikilot.

Homevialaura, maa-artisokkakeitto. Suvituore, maa-artisokkasose

Mutta keittoon. Suosin muutenkin kasvissosekeitoissa usein valmiita soseita, mutta maa-artisokkakeitossa valmis sose on kultaakin kalliimpi – pienet nyppyläiset maa-artisokanmukulat ovat nimittäin todella tuskallisia kuoria.

Syömme edelleen niitäkin, mutta emme keittona, vaan uunissa paahdettuna. Silloin vain pesen maa-artisokat, enkä kuori. Uunissa paahdetut maa-artisokat ovat taivaallisia esimerkiksi aioliin dipattuna.

Homevialaura, maa-artisokkakeitto. Suvituore, maa-artisokkasose

Keiton valmistan Suvituoreen maa-artisokkasoseesta. Aina sitä ei ole saatavilla, joten nappaan aina heti kiinni, kun näen soseen hyllyssä tai ruokaverkkokaupassa. Minulla ei ole maa-artisokkakeittoon mitään tiettyä reseptiä, vaan valmistan keiton senhetkisen fiiliksen ja raaka-aineiden mukaan.

Tärkein oma vinkkini kuitenkin on antaa hienostuneen makuiselle maa-artisokalle tarpeeksi tilaa. Minä, valkosipulin määrän reseptissä yleensä triplaava, olen sitä mieltä, että maa-artisokan makua ei kannata peittää liialla maustamisella tai kilpailevilla mauilla. Siksi usein jätän tästä keitosta valkosipulin kokonaan pois tai lisään vain kynnen. Myös fondeja ja liemikuutioita käyttäisin tässä keitossa korkeintaan hillitysti.

Homevialaura, maa-artisokkakeitto. Suvituore, maa-artisokkasose

Tämänkertaiseen keittoon keitin mukaan pari perunaa ja sipulin, lisäsin joukkoon (kasvis)kerman, suolaa, pippuria ja sitruunaa. Happo on mielestäni todella tärkeä ja oma suosikkini siinä onkin juuri sitruuna. Valkoviinikin keittoon mainiosti sopii, jos on sopivasti pullo auki.

Tarjoilen keiton yleensä paahdettujen omenakuutioiden ja yrttiöljyn kanssa, joko omatekoisen tai Pirkka Parhaat basilika-oliiviöljyn kanssa. Ja tietenkin leivän.

Hyvää viikonloppua!

Hyvää tähän hetkeen: kiitollisuuspäiväkirja (ja koronapäiväkirja)

Homevialaura, kiitollisuuspäiväkirja

Miten teillä menee? Toivottavasti te jaksatte paitsi fyysisesti myös henkisesti olosuhteisiin nähden hyvin. Henkilökohtaisesti olen onnellinen, että meidän kotoilu- ja etätyöyksikössämme on henkilö, joka ei pelkästään pukeudu, vaan pukeutuu mekkoon, koruihin ja hiusasusteisiin. Se tuo esimerkkiä ja ryhtiä omaan legginssit ja miehen huppari -päivänasuun. Majassa olen käynyt jo muutamaan otteeseen ja voin lämpimästi suositella pään piiloon laittamisen ja turvallisessa suojassa oleskelemisen terapeuttisia vaikutuksia.

Minun on pitänyt koko alkuvuoden kirjoittaa kiitollisuuspäiväkirjasta. Prokrastinaatiosta on joskus hyötyäkin – tässä poikkeustilanteessa kiitollisuuspäiväkirjan esiin nostaminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Homevialaura, kiitollisuuspäiväkirja

Itse olen aina edustanut sitä koulukuntaa, että kaikki tunteet, negatiivisetkin, ovat sallittuja ja kaikesta pitää voida puhua. Samanaikaisesti minulle on selvää, kumpia tunteita esimerkiksi tällaisessa poikkeustilanteessa haluan vahvistaa ja ruokkia: pelkoa, ahdistusta ja huolta vai myönteisyyttä, ratkaisuhaluisuutta ja toiveikkuutta.

Huomaan itsessäni välittömästi eron henkisessä hyvinvoinnissa sen mukaan, selaanko lamaantuneena klikkiotsikoita vai luenko esimerkiksi voimaannuttavaa kirjaa tai pohdinko kiitollisuudenaiheita, ratkaisuja ja mahdollisuuksia. Tästä syystä haluan tarjota teille valoisuutta myös blogissa. Omalla kokemuksellani haluan lämpimästi kannustaa kokeilemaan kiitollisuuspäiväkirjaa, tosiaan nyt enemmän kuin koskaan.

Homevialaura, kiitollisuuspäiväkirja

Kiitollisuuspäiväkirjaan voi ottaa selvän rutiinin. Tunnetuin on varmasti kirjata kiitollisuudenaiheita joka ilta ennen nukkumaanmenoa virittämällä mieli levollisille taajuuksille. Vähintään yhtä kiinnostava näkökulma on aloittaa aamu kirjoittamalla ylös esimerkiksi kiitollisuudentunne siitä, miten mielenkiintoinen tapaaminen on edessä.

Itselleni en ole asettanut sääntöjä kiitollisuuspäiväkirjaan, vaan minulle sopii joustava tapa: kirjoitan silloin kuin kirjoitan niin paljon kuin kirjoitan. En kirjaa kiitollisuudenaiheita tietylle päivälle, vaan jatkan vain listaa siitä, mihin edellisellä kerralla jäin.

Jokaisen kirjoituskerran jälkeen tulee lämmin ja rauhallinen olo – vähintäänkin lämpimämpi ja rauhallisempi olo. Sen lisäksi, että kiitollisuuspäiväkirjaa täyttää, myös sen aikaisempia merkintöjä kannattaa palata lukemaan. Ai niin tuokin hyvä asia, ja tuo.

Homevialaura, kiitollisuuspäiväkirja

Oman kiitollisuuspäiväkirjani aloitin alkuvuodesta luettuani Vappu Pimiän ja Johanna Huhtamäen Valon antajat. Kirjassa käsitellään kiitollisuuden vaikutuksia tieteeseen perustuen, mikä itselleni on juuri se kiinnostava näkökulma: faktaa kiitollisuudesta voimavarana.

Kiitollisuuspäiväkirjalla en tarkoita tosiasioiden kieltämistä. Nyt on todella monella kova terveydellinen ja taloudellinen huoli, eikä se huoli tietenkään yhdellä kiitollisuuspäiväkirjalla poistu. Jos siltä tuntuu, voi rinnalle ottaa huolipäiväkirjan. Ahdistavat ja pelottavat tunteet voi olla hyvä kohdata niin, että nekin kirjaa päivittäin (hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa) keskitetysti ylös, mikä helpottaa sitä, ettei huolia pyöritä mielessään koko päivää. Sen jälkeen, kun huolet on saanut mielestä pois, on toivottavasti keveämpi mieli nähdä loppupäivä kirkkaammin kiitollisuutta.

Homevialaura, kiitollisuuspäiväkirja

Eikä tässä kaikki päiväkirjat. Kiitollisuuspäiväkirjan ja huolipäiväkirjan lisäksi ajankohtaiselta tuntuu koronapäiväkirja. En ole koskaan pitänyt perinteistä päiväkirjaa, mutta ajattelin, että tässä poikkeustilanteessa kirjaan ihan vain jokaiselta päivältä muutaman ranskalaisen viivan, mitä olen ja olemme tehneet, mitä ajatuksia on herännyt, olenko pystynyt tekemään jotain auttaakseni ja mikä mieliala on.

Koronapäiväkirja varmasti omalta osaltaan rauhoittaa mieltä ja rytmittää arkea. Jälkikäteen voi olla eheyttävää lukea, mistä on selvitty – koska tästäkin selvitään.

Luonnosta mielenrauhaa – ulkoilukohteita etelässä

Homevialaura, Luonnosta mielenrauhaa, ulkoilukohteita Etelä-Suomessa

Jos tässä tilanteessa korostuu kodin merkitys, niin korostuu kyllä luonnonkin. Väljään ja rauhalliseen luontoon voimme hakeutua turvallisin mielin silloinkin kuin kuntosaleja suljetaan.

Luonnon merkitys korostuu myös muutenkin kuin julkisten sisätilojen sulkemisen vuoksi: olemme kaikki nyt enemmän tai vähemmän kovilla henkisesti tässä kaikin puolin epävarmassa tilanteessa, ja luonnolla on tutkitusti merkittävästi hyvinvointia tukevia vaikutuksia.

Niin kuin ihana kollegani Hillakin kirjoitti, nyt jos koskaan tekee hyvää kävellä maadoittavassa metsässä, rauhoittua merenrantakallioita piiskaavien aaltojen ääneen, hengittää raitista ilmaa ja saada uutta mittakaavaa taivasta kurottavien jylhien puiden alla.

Homevialaura, Luonnosta mielenrauhaa, ulkoilukohteita Etelä-Suomessa

Me olimme metsäkävelyllä eilen ja ennustan, että tulevat viikonloput tulevat menemään samoissa merkeissä. Nyt kun julkisilla kulkeminenkin on poikkeustilassa, eikä kaikilla tietenkään ole mahdollisuutta liikkua autolla, mikä vain lähimetsä, -puisto ja -rantakin auttaa. Siitä olikin jo aurinkoisen sunnuntain jäljiltä keskustelua, että tässäkin asiassa kannattaisi hajaantua muuallekin kuin vain suosituimmille ulkoilualuelle.

Joka tapauksessa listasin toivottavasti teidänkin avuksenne kohteita, joissa me olemme käyneet ja joita olen kirjoittanut itselleni ylös muistiin tulevia retkiä varten täällä etelässä.

Gallträsk, Kauniainen
Kallahdenniemi, Helsinki
Keskuspuisto, Helsinki
Kivinokka, Helsinki
Kopparnäs-Störsvik, Inkoo ja Siuntio
Lammassaari, Helsinki
Luukin ulkoilualue, Espoo
Lähteelän ulkoilualue, Kirkkonummi
Nuuksion kansallispuisto, Espoo
Pitkäkosken luonnonsuojelualue, Vantaa
Porkkalanniemi, Kirkkonummi
Seurasaari, Helsinki
Uutela, Helsinki
Värlaxudden, Emäsalo, Porvoo

Homevialaura, Luonnosta mielenrauhaa, ulkoilukohteita Etelä-Suomessa

Meitä itseämme palvelee tällä hetkellä parhaiten luontokohteet, joissa voi liikkua vaunujen kanssa. Jos tällaiseen ulkoiluun on erityisen hyviä kohdevinkkejä, kuulisin niistä tosi mielelläni.

Listaan alle myös muutaman muistiinpanoihin tallentamani lähteen, jossa on lisää vinkkejä ulkoiluun. Lämmin halaus kaikille tässä poikkeustilanteessa!


Etelä-Suomen retkeilyopas -kirja

Luontohetkiblogi
Outdoorfamily.fi
Retkipaikka.fi

Instagram

Copyright © 2020 · Theme by 17th Avenue