Olen kiintynyt valkoisiin lakanoihin, enkä osaa enää nukkua muissa kotona. Niissä on jotain puhdasta ja rauhoittavaa. Kuin nukkuisi ylellisesti hotellissa, mutta kuitenkin visusti ja kotoisasti omassa sängyssä.
Ennen muinoin säilöin muutamia ylimääräisiä ehkä näitä voisi joskus käyttää mökkireissulla -yksilöitä, mutta reissuja, jotka olisivat kaivanneet juuri ne haalistuneet raitalakanat, ei koskaan tullut. Nykyään vähemmän on enemmän kaikessa, ja myös liinavaatekaapin lakanamäärä on karsittu minimiin. Ei se määrä, vaan se väri.
Ja kyllä, Henkkamaukan pellavalakanat on meilläkin. Ne on suosikit, joissa kelpaa vetää sikeitä.
Olipas muuten kiva nähdä viikonloppuna pitkästä aikaa tuo kaunis keltainen taivaankappale.