Asennemedia

Aikuisten ystäväkirja

Homevialaura, Asennemedia, Sam Jamsen, aikuisten ystäväkirja

Ajattelin, että tähän väliin olisi hauska täyttää aikuisten ystäväkirja, jonka ovat aikaisemmin toteuttaneet kollegoista ainakin Sunday Blondie Hanna, Fab Forty Something Marjukka ja Char and the city Carita.

Kuvitukseksi lainaan Sam Jamsenin kuvia Asennemedian 5-vuotissynttärijuhlilta, koska a) oma kamerani on huollossa b) koska kysytäänhän kohdissa kaikesta tästäkin, työstä, ystävistä, ruoasta c) ei näin kauniita kuvia voi jättää käyttämättä (Johannapauliinadesign sai toimiston näyttämään siltä ihan kuin olisimme olleet häissä). Sitten kysymyksiin!

Homevialaura, Asennemedia, Sam Jamsen, aikuisten ystäväkirja

Siviilisäätyni:

Naimisissa

Asumismuotoni:

70 m² rivitalokolmio Helsingissä.

Ammatti:

Yrittäjä. Koulutukseltani olen mainonnan ja yritysviestinnän tradenomi, aikaisemmilta ammateiltani tiedottaja viestintätoimistossa sekä sisällöntuottaja ja copywriter tavaratalon digimarkkinoinnissa.

Työpaikka:

Työllistän itseni, mutta kuulun Asennemediaan, niin Asennemedia. Töitä teen hoitovapaalla eniten kotona, mutta muuten mieluusti myös kahviloissa ja se on ihana tietää, että Asennemedian toimistolle Punavuoreen voi aina mennä.

Kiinalainen horoskooppini:

Tätä en tiennytkään, vaan jouduin tarkistamaan – olen sika. Suurta mielenlujuutta minulla ei ole (lopetinhan paastonkin kolmen tunnin jälkeen), enkä koe ripustautuvani toisiin ihmisiin, mutta päättäväinen, uskollinen, ajattelevainen ja suurisydäminen nautiskelija osuvat kai aika oikeaan.

Harrastukset:

Laatusarjat, lenkkeily, tietokirjojen ja lehtien lukeminen, bloggaaminen (jonka lasken työn lisäksi edelleen myös harrastukseksi), ruoasta nauttiminen, satunnainen matkustaminen ja muissa vapaa-ajan kohteissa käyminen, Pintrest-haaveilu, ihan vain leppoisa perheaika sekä kotona rauhoittuminen esimerkiksi joogalla, venyttelyllä, kynttilöillä ja musiikilla.

Homevialaura, Asennemedia, Sam Jamsen, aikuisten ystäväkirja

Periaatteeni:

Valitse taistelusi -ajattelu. Yritän hyväksyä sen, että elämässä ei voi saada kaikkea: You can have anything not everything. Siksi minusta on todella tärkeää tuntea itsensä, priorisoida huolella ja oppia arvostamaan itselle kaikista merkityksellisimpiä asioita.

Maailmankatsomukseni:

Avara. Yritän olla empaattinen ja myötätuntoinen sekä ymmärtää erilaisia taustoja, valintoja ja elämänpolkuja.

Pohdin:

Hyvää elämää ja elämän kysymyksiä, joka päivä. Se on minussa todella sisään rakennettuna. Olin jo lukiossa kiinnostunut filosofiasta (fun fact: sain siitä stipendinkin), ja siksi kai tänäkin päivänä rakastan ajattelua laajentavia tietokirjoja ja itsensä kehittämistä. Motiivini ei ole löytää yhtä totuutta (eikä parhaat self help -kirjat sellaista lupaa tarjotakaan, päinvastoin oikeastaan), vaan vähintään yhtä kiinnostunut kuin vastauksista, olen kysymyksistä.

Vihaan:

Vihaaminen on aika hirveä ja voimakas sana, mutta epäoikeudenmukaisuutta, sitä vihaan.

Halveksun:

Menestymistä hinnalla millä hyvänsä. Mielestäni mikään tavoite tai projekti ei voi olla niin tärkeä, että se oikeuttaisi valehtelemaan, puukottamaan toisia ihmisiä selkään tai toimimaan muuten epäreilusti tai epäaidosti.

Pyrin:

Kohtelemaan kaikkia ihmisiä ystävällisesti ja reilusti huolimatta siitä, keitä he ovat. Toiseksi pyrin tänä päivänä ajattelemaan haasteita oppitunteina enemmän kuin maailmanloppuina. Kuten Joonas Konstigin Vuosi herrasmiehenä -kirjassa todetaan: Vaikeudet eivät ole esteitä tiellä, vaikeudet ovat tie. On ällistyttävää huomata jälkikäteen, miten elämän suurimmat opit, viisastumiset, voimaantumiset ja kehitykset ovat aina tulleet vaikemmista hetkistä ja niiden voittamisista. Pyrin myös kiitollisuuteen ja kirjoitan nykyään kiitollisuuspäiväkirjaa.

Homevialaura, Asennemedia, Sam Jamsen, aikuisten ystäväkirja

Rakastan:

Perhettäni, läheisiä ja ystäviäni, lämpimiä ihmisiä ja hyväsydämisyyttä, aamukahvia ja Hesaria, innostumisen tunnetta, ravintolaillallisia mieheni kanssa, hyviä keskusteluja inspiroivien ihmisen kanssa, kaikkea välimerellistä ja kaikkea rauhoittavaa: harmonista kotia, rentouttavia spa-hetkiä, hiljaisia merenrantoja ja jazzia. Niin ja 90-luvun puolivälin hip hopia.

Haaveilen eniten:

Siitä, että eläisimme aina tiiviinä, terveenä ja onnellisena perheenä. Tällä hetkellä haaveilen myös uuden kodin löytämisestä.

Tarvitsen:

Olen ambivertti tai sosiaalinen introvertti. Rakastan olla ihmisten parissa, mutta vastapainoksi tarvitsen latautumista, rauhoittumista ja menoista vapaata aikaa. Lisäksi tarvitsen hallinnantunnetta. Elämänhallinta on hankala termi, koska olen todella nöyrä sen edessä, että elämää voisi hallita, mutta hallinnantunnetta tarvitsen. Se, että olen suurin piirtein tehtävieni tasalla, antaa minulle valtavasti sisäistä rauhaa.

Pelkään:

Kaikista eniten perheeni menettämistä. Mutta myös käärmeitä. Ja kahvin loppumista maailmasta.

Kaipaan:

Kaipaan elämääni ennen kaikkea tasapainoa. Tasapainoa työn ja perheen välillä, taloudellista tasapainoa järkevyyden ja elämästä nauttimisen välillä. Kaipaan tasapainoa siihen, että voin samanaikaisesti haaveilla tulevasta mutta myös olla tyytyväinen nykyisyydestä. Kaipaan tasapainoa haasteisiin, että saan olla toinen jalka mukavuus- ja toinen jalka epämukavuusalueella. Että elämä olisi samaan aikaan sekä turvallisen levollista että koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua -kutkuttavaa.

Murehdin:

Olen aikaisemmin ollut murehtijatyyppi, ja tänä päivänä voisin murehtia kovastikin yrittäjyyden epävarmuutta: lyhyellä tähtäimellä en tiedä tilannettani edes kahden kuukauden päähän, pitkällä tähtäimellä en voi lainkaan ennustaa, mihin koko ala on menossa ylipäätään. Onneksi olen kuitenkin oppinut luottamaan siihen, että elämä kantaa ja murehtimistani on vähentänyt myös taloudellinen puskuri.

Kerään:

Nuorempana keräsin Arabian 24h-astioita ja tänä päivänä ehkä sitten pikkuhiljaa Georg Jensen -kokoelmaa ja toimivaa aikuisen naisen klassista vaatekaappia. Kirjahyllyyni kerään sellaisia tietokirjoja, jotka merkitsevät minulle erityisen paljon, ja joiden pelkästä läsnäolosta kirjahyllyssä saan voimaa.

Homevialaura, Asennemedia, Sam Jamsen, aikuisten ystäväkirja

Lempi…

Värini:

Valkoinen, harmaa, beige ja musta – niin pukeutumisessa kuin sisustamisessa.

Vuodenaika:

Taidan sanoa kevät, siinä on vain jotain maagista, kun pitkä talvi on ohi ja luonto alkaa herätä henkiin. Mikään ei voita ensimmäisiä terassikahveja oman pihan kukkivan kirsikkapuun kukintaa ihastellen. Kesäkin on ihanaa, mutta taidan viihtyä paremmin arki- kuin lomarytmissä – oivallus, jonka olen vasta ihan viime vuosina saanut.

Eläin:

Koira. Meidän oma kulmien alta sohvalta tuijottava rakas laiskimus Sisustuskoira.

Kirja:

Viimeksi vaikutuksen tekivät Saku Tuomisen Kaikki mitä olen oppinut hyvästä ruoasta sekä Haemin Sunimin Asioita jotka huomaa vasta kun hidastaa ja Rakkaus on sitä että hyväksyy. Myös Michelle Obaman Minun tarinani -kirjasta tuli minulle tärkeä. Olen kirjoittamassa pian postausta viime vuoden mieleenpainuvimmista kirjoista.

Elokuva:

Katson vain vähän elokuvia tällä hetkellä, kun viihdeaikamme menee laatusarjoihin. Lempielokuvani joutaisivat siis varmaan päivitettäviksi, mutta sanotaan, että Stanley Kubrickin ja Quentin Tarantinon elokuvista olen aina pitänyt Pulp Fictionista Kellopeli Appelsiiniin.

Musiikkilaji:

90-luvun puolivälin rap ja hip hop, kotona jazz, Frank Sinatra -tyyppiset vanhat, sunnuntaifiilistelyyn bossa nova ja ranskalaiset chansonit, iltarauhoittumiseen lounge.

Numero:

Ei ole onnennumeroa tai muutakaan.

Homevialaura, Asennemedia, Sam Jamsen, aikuisten ystäväkirja

Asia minussa:

Varmaankin huumori, ystävällisyys, empaattisuus ja ratkaisukeskeisyys.

Ruoka:

Graavilohi ja tartarpihvi, siis raa’at ruoat. Lempikeittiöni ovat välimerellinen, japanilainen ja lähi-itä.

Juoma:

Kuplavesi, espressopohjainen kahvi ja kuohuva, sampanja mutta yhtä lailla cava, prosecco tai muu.

Lomakohde:

Välimeri. Sieluni ja sydämeni ovat Välimerellä, ja aina, kun matkustan eteläiseen Eurooppaan, en koe matkustavani lomakohteeseen, vaan kotiin.

Tuoksu:

Aamukahvi, merenrannat, hotelliaulat ja vasta siivotun kodin raikkaus.

Kasvi:

Valkoiset liljat ja orkideat, puista välimerelliset oliivipuu ja sypressit.

Säätila:

Ne kevään maagiset auringonsäteet, joiden lämmössä yhtäkkiä huomaakin tarkenevansa terassilla. Kotona ollessa myös kodikas sade, vesi- ja lumisade.

Homevialaura, Asennemedia, Sam Jamsen, aikuisten ystäväkirja

Tapa viettää vapaailta:

Joko treffeillä hyvässä ravintolassa tai kotona hyvän ruoan ja laatusarjan parissa.

Pidätkö tytöistä vai pojista?:

Romanttisessa mielessä pojista, siis miehistä, mutta kahden tytön äitinä ja muutenkin vahvojen ystävien ympäröimänä tietenkin myös tytöistä.

Onko sinulla salaisuuksia?:

Totta kai. Eikö kaikilla ole.

Onko sinulla valkolakkia?:

On. Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2003 jouluna, kun olin välissä viettänyt puolisen vuotta au-pairina Mallorcalla.

Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistys?:

Tatuointeja ei ole, lävistyksenäkin vain reiät korvissa.

Mitä tilaat baarissa?:

Todennäköisesti kuohuvaa.

Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä?:

On usealla läheisellä ystävällä. Lisäksi ajattelen miestäni paitsi puolisona myös parhaana ystävänä.

Mitä muuttaisit itsessäsi?:

Haluaisin olla spontaanimpi ja revittelevämpi. Olen esimerkiksi ihan onneton tekemään Instagram Storeja hetken mielijohteesta ja puhumaan kameralle. En pidä itseäni ujona, vaan minun on tosi helppo jutustella ihan kenen tahansa kanssa, mutta en ole ollenkaan sellainen, että alkaisin vain yhtäkkiä esiintymään laajemmalle yleisölle.

Homevialaura, Asennemedia, Sam Jamsen, aikuisten ystäväkirja

Kerro jotain siitä, kun…

Olit 10 vuotta nykyistä nuorempi:

Vuonna 2010 olin 26-vuotias ja asuimme mieheni kanssa ensimmäisessä yhteisessä kodissamme, vuokra-asunnossa Töölössä. Haaveilimme koirasta, ja vuoden sisään Onni muutti meille. Matkustelimme, en varmaksi muista missä juuri tänä kyseisenä vuonna, mutta ehkä Kreikan Paros-saarella.

Viimeksi koit romanttisen hetken:

Kun mieheni nousi yöllä jomman kumman tytöistä takia ja antoi minun nukkua. Ritarillinen teko joka kerta.

Kun viimeksi luit jotakin syvällistä:

Jo mainitun, Twitter-munkiksikin kutsutun Haemin Sunimin kirjat. Parhaillaan luen, tai siis kuuntelen, Euny Hongin kirjaa Nunchi, jossa on jotain syvällistä siinäkin. Korealainen nunchi oli minulle ihan uusi, mutta sitäkin kiinnostavampi termi: se tarkoittaa sitä, että kykenee hoksaamaan muiden ihmisten ajatukset ja tunteet sekä käyttämään intuitiota ja tilannetajua. Aihe on todella antoisa kaltaiselleni ihmiselle, jolle paljon tärkeämpää on olla hienovarainen tilanteen tulkitsija kuin se huomion keskipisteenä spontaanisti esiintyvä.

Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein kunnolla?:

Ainakin tyttäreni päivittäin kutittamalla ja pelleilemällä.

Linkitä biisi, joka on koskettanut sinua viimeksi:

Tämä on kyllä koskettanut jo jonkin aikaa, mutta ensimmäisenä mieleen silti tuli Michael Kiwanukaan Cold little heart (joka on myös Big Little Lies -sarjan tunnusmusiikki).

Päivä kanssani yrittäjänä

Kaupallinen yhteistyö, Holvi ja Asennemedia

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä

Huomenta! Tänään toteutan päivä kanssani -klassikkopostauksen yrittäjän näkökulmasta. Vaikka tänään on sunnuntai ja työskentelen usein viikonloppunakin, tämä päivä kertoo arjesta.

Vaikka teoriassa voisin nukkua yrittäjänä pidempään, pyrin nousemaan työpäivänä viimeistään noin klo 7.30, mikä yleensä tapahtuu luonnostaan, kun seinän takana hääräilee paitsi lähtöä valmisteleva mieheni myös päivänsä laulamalla aloittava alle metrinen herätyskello. Vaikka heräämisen hetkessä väsyttääkin, ei mikään ole ihanampaa kuin pieni pirteä naama sängyn laidalla ensimmäisenä näkynä. Yleensä ennen nousemista kurkistan nopeasti puhelimelta sähköpostin sekä Instagramin ja Facebookin ilmoitukset.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, aamiainen

Kotona syön aamiaisen: arkena aina leivän, kahvia, mehua ja luonnonjugurttia marjoilla. Aamiaispöydässä en vielä avaa konetta kuin poikkeustapauksissa, vaan luen printti-Hesarin. Noin puolet viikosta pidän kotitoimistopäivinä ja silloin siirryn vain aamupalalta sohvalle aloittamaan työt. Niissä päivissä ei paljoa päivä kanssani -raportoitavaa ole, mitä nyt välillä nousen jääkaapille ja kahvikoneelle.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys

Taas pari–kolme kertaa viikossa lähden liikenteeseen, tapaamisiin, tilaisuuksiin ja työskentelemään. Silloin, kun liikkeelle lähden, pyrin hoitamaan monta asiaa kerralla liittyen niin yrittäjyyteen kuin henkilökohtaiseen elämäänkin. Riippuen aamun aikataulusta, pääsen matkaan yleensä kahdeksan–yhdeksän maissa. Vaikka nykyisen kotimme ihan vierestä menee vain yksi bussi, kulkee se aamuisin niin usein, ettei aikataulua tarvitse katsoa, mikä on kiva, ettei bussiin tarvitse hikihatussa juosta.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys

Yleensä jo puoli tuntia kestävällä bussimatkalla hoidan jotain asioita, vähintään vastailen Instagram-kommentteihin, minkä koen ihan yhtä tärkeäksi osaksi työtäni kuin laskutettavat projektitkin. Eihän minulla ilman seuraajia ja lukijoita nimittäin olisi laskutettavaa työtä. Ajattelen blogiani kuin minä tahansa yrityksenä ja siksi olen kirjoittanut sille filosofian ja arvot, joista lukijoiden huomioiminen, eli omanlaisensa asiakaspalvelu, on arvoissani todella korkealla. Mieluummin tuotan harvemmin sisältöä kuin kuin jätän kommentteihin vastaamatta, vaikka välillä joudunkin vastaamaan viiveellä (kuten nyt, kun kahden viimeisen postauksen kommentit odottavat matkan takia vastaamista).

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys, Asennemedia

Toisinaan keskustareissulla käyn Asennemedialla, joko yksinäni piipahtamassa tai porukalla palaveeraamassa. Keskimäärin neljästi vuodessa pidämme yhteiset kvartaalipalaverit, viimeksi uudella toimistolla vietettiin tupareita. Koen, että tällainen malli, jossa olen itsenäinen yrittäjä, mutta kuitenkin osa tiivistä yhteisöä agentuurin kautta, on itselleni ehdottomasti sopivin. En koe olevani minkään asian kanssa yksin, vaan aina saan apua kollegoiltani ja päinvastoin, mutta saan silti itse päättää kaikesta tekemisestä, kun kirjoitan omassa osoitteessa enkä esimerkiksi portaalin alla.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys, Asennemedia

En ollenkaan pistä pahakseni, että Asennemedia muutti juuri Ullanlinnasta vielä lähemmäs keskustaa Etelärantaan. Nyt toimistolle on entistä helpompi piipahtaa keskustassa liikkuessa. Uudessa isommassa toimistossa suosikkitilani sisustuksellisesti on totta kai aula, oikea hattarahalli, jossa on flamingotapetti sekä Gubin vaaleanpunaiset messinkijalkaiset Beetle-tuolit. Kyllä sitä kliseistä blogiskumppaakin toimistolla juodaan, mutta ennen kaikkea tässä porukassa keskustelu ajautuu aina siihen, miten asioita voitaisiin kehittää vielä paremmiksi. Mietin joka kerta tapaamisissa sitä, miten hienoa on, että näin moni nuori (kai kolmekymppinenkin on nuori), nainen, ja pari miestäkin, on pystynyt työllistämään itsensä sekä sitä, miten kollegojen ammattiylpeys ja kunnianhimo heijastuu väistämättä omaankin tekemiseen.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys, Asennemedia

Se, mitä ei ehkä tule ajatelleeksi on, että tässä työssä postauksen julkaiseminen on vain jäävuoren huippu. Todellisuudessa työhön kuuluu valtava määrä kaikkea ei-ulospäin näkyvää: kampanjoihin ilmoittautumista sisäisessä Facebook-ryhmässä, myymistä ja asiakassuhteiden hoitamista, raportoimista, blogisivun ja yhteisen tekemisen kehittämistä, viesteihin ja kommentteihin vastaamista, kampanjoiden aikatauluttamista, postausten suunnittelemista, alan seuraamista, pressitilaisuuksissa käymistä, tapaamisten hoitamista, muuta verkostoitumista, tarvikkeiden hankkimista, laskutusta ja kirjanpitoa.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys

Itse en ennen yrittäjyyttä ymmärtänyt, miten monia asioita yrittäjän täytyy hallita. Yrittäjä onkin usein se, joka parhaiten toista yrittäjää ymmärtää. Holvin perustajat ovat suomalaisia yrittäjiä itsekin ja ymmärtävät sen, kuinka yrittäjän arkea oikeasti helpotetaan: yksinkertaistamalla yhteen käyttäjäystävälliseen palveluun yrittäjän liiketoimintatyökalut ja sähköisen taloudenhallinnan. Holvilaisilla on sama ajatusmaailma kuin minullakin: hallinnollisen puolen on sujuttava, jotta yrittäjä voi keskittyä itse asiaan.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys

Itse sanon suoraan ja rehellisesti sen, että itse inhoamalla inhoan kaikkea hallinnollista, niin yksityiselämässä kuin yrittäjänä. Olen tarvinnut paljon henkistä tukea mieheltäni yrittäjyyden alkuun pääsemisessä. Hän ei paperilla osaa yhtään sen enempää kuin minäkään, mutta on luontaisesti rautahermoisempi ottamaan asioista selvää. Voitte siis kuvitella, miten paljon arvostan sitä, että minulle tehdään asiat helpoksi.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys, Holvi

Helsingissä vuonna 2011 perustettu, Suomen Finanssivalvonnan valvoma Holvi auttaa pienyrittäjää monessa asiassa. Holvin uudenlaisen palvelun kautta yrittäjä voi muun muassa laskuttaa, ylläpitää verkkokauppaa, maksaa palkkaa, hoitaa kirjanpitoraportoinnin ja säilyttää tositteet sähköisessä muodossa. Palveluista voi vapaasti valita, mitä käyttää.

Holvista hyötyy freelancer, pienyrittäjä tai muu verkossa tai kivijalassa toimiva muutamia työntekijöitä työllistävä yrittäjä. En tiedä, kuinka paljon teissä lukijoissani on yrittäjiä, mutta viimeksi ainakin päädyimme muutaman kanssa keskustelemaan siitä, miten yrittäjyyttä ei välttämättä ole koskaan erityisemmin suunnitellut (niin kuin en minäkään ollut), mutta että nykyajan työelämän luonteen vuoksi monen polku saattaa ennen pitkää päätyä yrittäjäksi.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys

Joka kerta keskustassa ollessani menen kahvilaan työskentelemään, niin tälläkin kertaa. Työskentelypaikaksi valitsen usein porvariston hillittyä charmia henkivän kahvilan, joka on enemmän rauhallisten eläkeläisrouvien kuin nuorison suosiossa, kuten Cafe Aalto Ateneumissa tai tämänkertainen Svenska Teaternin Cafe Artist. Myös Robert’s Coffee -pisteissä työskentelen usein. Pitkäaikaiset lempikahvilani La Torrefazzionen ja Fratellon olen joutunut hylkäämään netin puutteen takia. Joskus piiloudun kirjoittamaan Rikhardinkadun kirjaston rauhaan.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys

Kuten sanottu, lähden enää harvoin erikseen kaupungille, vaan silloin kun olen liikenteessä, pyrin hoitamaan monta asiaa kerralla liittyen niin yrittäjyyteen kuin henkilökohtaiseen elämäänkin. Tällä kertaa kävin apteekissa, latasin bussilipun ja ostin kuvauksiin kukkia. En pidä sanasta kuvausrekvisiitta ja vältän sitä, että ostaisin mitään kertaluontoista vain kuvien takia – pois lukien totta kai kukat, joiden ostamiseen ammattini antaa ihanan syyn. Toki työni luonteen takia minulla on matalampi kynnys ostaa vaikka uusi keittiötekstiili, mutta siltikin teen ostoksen vain, jos pidän hankinnasta kovasti muutenkin ja tulen käyttämään sitä useissa kuvauksissa.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys, Holvi

Kun maksan mitä vain yrittäjyyteen liittyvää, maksan sen Holvi Business Mastercard -maksukortilla, joka toimii yhdessä Holvin mobiilisovelluksen kanssa. Tässä piilee minulle Holvin tällä hetkellä merkittävin elämää helpottava etu: saan ostoksesta ilmoituksen puhelimeeni ja pystyn tallentamaan kuitin kirjanpitoon samantien. Heippa kotona viidellä eri tasolla pyörivät ja taaperon varastelemat paperiset lippulaput ja kuittirumba, ei tule ikävä! Holvi Business Mastercard -maksukortilla voi hoitaa yrityksen menot maailmanlaajuisesti kiviljakaliikkeessä, automaatilla ja myös verkko-ostoksissa.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys

Viimeistään iltapäivällä lähden keskustasta takaisin kotiinpäin, jotta ehdin hakemaan tyttäreni päiväkodista, ellei muista järjestelyistä ole sovittu. Kotiinpaluussa parasta on Onnin vastaanotto, koska hän on paitsi sisustuskoira myös toimistokoira – ainoa tyyppi, joka minulla on päivisin kotikonttorilla uskollisena seurana. Onni ei kyllä paljoa tekemisistäni perusta, vaan katselee touhujani kulmien alta ja torkahtelee läppärin näpyttelyn ääneen.

Homevialaura, Päivä kanssani yrittäjänä, yrittäjyys

Se, että joudun lähtemään perinteisen toimistoajan päätteeksi neljältä, on hommat kesken tai ei, puolen tunnin kävelylle ja happihyppelylle hakemaan pienen päiväkotilaisen, tekee todella hyvää yrittäjälle, jolle kukaan ulkopuolinen ei määritä työaikoja. Vaikka jatkaisinkin töitä vielä illalla, muutamatuntinen lapsen kanssa katkaisee päivän terveellä ja tarpeellisella tavalla. Tyttärenhakureissulle otan aina Onnin mukaan, niin samalla iskulla laskanpuoleinen assistentti saa lenkkinsä. Työsuhde-etuihin kuuluu myös nakkipalkka kuvausten jälkeen.

Tunnelmallinen toimisto joululoistossa

Homevialaura, Asennemedia, toimisto, Jääkärinkatu, pikkujoulut

En olekaan vielä jakanut teille kuvia Asennemedia-toimistoltamme, joka avasi ovensa loppusyksystä. Nyt käytin pikkujoulut hyväkseni ja nappasin alkuillan hämärässä muutaman kuvan. Ei sisustusbloggaaja itsestään mihinkään pääse. En pystynyt keskittymään edes lempijuomiini kahviin ja kuohuvaan ennen kuin olin käyttänyt riittävän tovin juuri valmiiksi tulleen sisustuksen ihastelemiseen.

Homevialaura, Asennemedia, toimisto, Jääkärinkatu, pikkujoulut

Ullanlinnassa kun ollaan, niin Ullan linnahan tämä on, meidän huikean Asennepomon. Kuulemma kunnia sisustuksesta kuuluu kuitenkin ennen kaikkea hänen rakkaalleen, jonka luovat ideat roikkuvat aina kuusen oksilla asti. Mitäpä muuta koristeena oli kuin popcornista tehtyä nauhaa, glitterviimeisteltyjä sulkia ja rusetillisia käpyjä! Mielettömän hauska idea moderniin kuuseen.

Homevialaura, Asennemedia, toimisto, Jääkärinkatu, pikkujoulut

Jääkärinkadulla ei tarvitse pönöttää toimistotuoleilla, vaan rojahtaa voi Sack it -säkkituoleihin. Pikkupöytinä on Vepsäläisen Beta-jakkarat, ja samasta sarjasta on muuten betoninen takatilan ruokapöytäkin. Betonin eläväinen rouheus jaksaa kyllä ihastuttaa vuosienkin jälkeen erityisesti vastaparina kaikelle kevyelle ja herkälle. Meidän uuteen kotiin ei ole betonia tulossa, mutta mahdollisesti mikrosementtiä ihan vastaavaan henkeen.

Homevialaura, Asennemedia, toimisto, Jääkärinkatu, pikkujoulut

Viimeistä huutoa oleva seinä yhdistää kuumimmat trendit viherkasveista vaaleaan puuhun ja hunajanväriseen nahkaan. Ymmärtääkseni tämäkin on taiteiltu DIY-hengessä. Jotkut ne sitten osaa (ja viitsii). Tonttuhatun noston arvoinen paikka!

Homevialaura, Asennemedia, toimisto, Jääkärinkatu, pikkujoulut

Harmaan haastavuuden tietäen (miten se voikin aina taittaa vihreään, siniseen tai punaiseen) kiinnitin myös huomiota täydelliseen maalinsävyyn, joka löytyi kuulemma Teknoksen mallistosta. Lakridsin joulukalenteri oli hyvä muistutus hakea omaankin kotiin taas tänä vuonna tanskalaislakritseja, jotka suklaasekoituksina ovat korvanneet meillä tavalliset joulukonvehdit.

Homevialaura, Asennemedia, toimisto, Jääkärinkatu, pikkujoulut, Say it with a cake

Pikkujouluillan kakku oli oikea taideteos. Olette saattaneet törmätä somessa Say it with a cake -luomuksiin, mutta jos vielä ette, niin Kakkumuijaksi itseään tituleeraava lahjakkuus kannattaa laittaa muistiin juhlia varten. Mappeja, klemmareita ja kopiokoneita ei nyt nähty sen enempää kuin firmapikkujoulujen perinteisiä toilailujakaan, mutta toivottavasti saitte vähän erilaista sisustus- ja joulujuhlainspiraatiota toimistoltamme!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Wannabe Jackie O goes The Blog Awards Finland

Homevialaura, The Blog Awards Finland 2016, asu

Tyylijuttuja on pyydetty blogiin ja itse asiassa jaan niitä kyllä mielelläni sopivan paikan tullen. Tulossa on jossain vaiheessa toivepostaus oman tyylini kulmakivistä, mutta aloitetaan viime perjantain The Blog Awards Finland -gaalan asusta. (Jos näytän siltä, että minulla on kuvassa kiusaantunut olo, se johtuu siitä, että minulla on kuvassa kiusaantunut olo. Sisustusbloggaaja on epämukavuusalueella asukuvien kanssa, mutta kiitos Ullan, saimme asun taltioitua Asennemedian uuden, kohta ihan virallisesti avautuvan toimiston edessä!)

Homevialaura, The Blog Awards Finland 2016, asu

Päälläni oli oikea designer piece, kröm, vuosia sitten Lontoosta hankittu Dorothy Perkins -ketjun mekko. Arvoin hetken, näytänkö mekossa trendikkääseen blogigaalaan kuokkavieraaksi karanneelta keski-ikäiseltä republikaanipolitiikolta, mutta wannabe Jackie O minussa halusi vetää klassisen koltun päälleen. Jalassa minulla oli Pura Lopez -korkkarit, joita omistan kahdet ja siinä korkkarikokoelmani onkin. Mustat mattanahkaiset teräväkärkiset ja nudet kiiltävänahkaiset pyöreäkärkiset ovat hyvä, toisiaan täydentävä kaksikko ihan mihin vain tilaisuuteen. Ehkä tärkein tyylisääntöni on kontrastit. Tästä syystä halusin täydentää suhteellisen konservatiivista juhla-asua nimenomaan rennoilla elementeillä, rannekellolla ja -nauhoilla, jotka löytyvät kädestäni arkenakin.

Homevialaura, IdHAIR, Evo Hair, hiustuotteet

Lastenhoidollisista syistä en päässyt kampaajalle, mutta jos totta puhutaan, laitan hiuksiani mielelläni myös itse. Tällä kertaa siitäkin syystä, että liian tekemällä tehty kampaus olisi sekin vienyt asua liian tätimaiseen suuntaan toisin kuin itse tehty, vähän sinnepäin oleva lettikampaus. Saimme onneksi muutama viikko sitten hyviä kampausvinkkejä ja Evo-hiustuotteita IdHAIRin ja Asennemedian hiusillassa, joten siksikin uskalsin ottaa kampaushaasteen vastaan. Erittäin hauskasti brändättyä Evo-aussisarjaa voin lämpimästi suositella ainakin näiden kokemusten perusteella suolasuihketta, kuivashampoota ja hiuslakkaa myöden.

Homevialaura, nukensänky, Smallstuff Rosaline, lastenhuone

Kauneusunista puheen ollen. Niin kuin Instagramissa kerroin, meillä on meneillään unikoulu. Luulen, että bebe näki äitinsä silmänaluset gaalaa edeltävänä päivänä ja nukkui ensimmäistä kertaa elämässään koko yön putkeen. Ei tosin tässä nukensängyssä, vaikka olisin voinut hänet niillä silmillä sinnekin laittaa. Oma sänky kutsui minuakin gaalailtana jo kymmenen jälkeen onnellisena kivasta illasta ja Asennemedia-kollegojen menestyksestä. Aikamoinen kunnia olla samassa tallissa vuoden ruokablogin, vuoden lifestyle-blogin ja vuoden muotiblogin kanssa!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Päiväni Jari Sarasvuona ja Asennemedian kuvauksissa

Homevialaura, Asennemedia, Sami Jämsén, Villa Kataya

Kun aikoinaan pitkän pohdinnan jälkeen aloin pitää blogia, päätin sen nimeksi Homevialaura kahdesta syystä. Via, englanniksi kautta, viittaa omaan rooliini tyylilleni uskollisena portinvartijana. Sen sijaan, että pyrkisin olemaan sisustuksen kaikenkattava tietotoimisto, päästän seulasta läpi vain lauramaiset poiminnat.

Toiseksi via, italiaksi tie, viittaa suuntaan, jota kohti halusin lähteä kulkemaan. Halusin lähteä luovemmalle tielle toteuttamaan itseäni niin visuaalisesti kuin verbaalisesti. En tiennyt mitään määränpäästä, mahdollisista sivupoluista tai tien kuoppaisuudesta. Kunhan lähdin kulkemaan, ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Tänä päivänä en osaa kuvitella elämääni toisenlaisena. Olen kiitollinen siitä, mihin asti olen päässyt ja millä tavalla. En pakottamalla tai laskelmoimalla, vaan ahkeroimalla ja antamalla asioiden edetä omalla painollaan. Välissä ehti vähän lenkkari painaa, mutta sitten puskista tuli Ulla. Ulla, joka kaikista maailman (tai sanotaan nyt sitten Suomen) sisustusbloggaajista kysyi juuri minua Asennemediaan. Liity mukaan, hän sanoi. Se on kivaa, hän sanoi.

Ja minähän liityin, totta kai, kun kunnian sain. En tiedä, ymmärtääkö meidän #girlboss vieläkään, millainen vaikutus hänen yhteydenotollaan on tällä matkalla ollut. Seurauksena perustin yrityksen, mikä taas on poikinut lisää mieluisia sivupolkuja, vaikka nyt PR-tilaisuuden stailaamista.

Homevialaura, Asennemedia, Sami Jämsén, Villa Kataya

Niin naiivi en osaa olla, että väittäisin ihmisen pystyvän ihan mihin tahansa, kunhan tarpeeksi haluaa. Tietenkään en voisi voittaa rapakontakaisia presidentinvaaleja tai Rion olympialaisten kuulantyöntöä, vaikka kuinka tahtoisin. Mutta tarvitseeko sitä aina edes pyrkiä paraatipaikoille, kun mielekkäästi maaliin voi päästä niin monella eri tavalla. En edes uskalla ajatella, mistä kaikesta olisin jäänyt omassa elämässäni paitsi, jos olisin antanut typerän jahkailun aikoinaan voittaa. Mitä jos en koskaan olisi kehdannut painaa WordPressin julkaisu-nappulaa.

Päiväni Jari Sarasvuona päättyy seuraavaan oppiin: Lähde kulkemaan, vaikka et tietäisi määränpäätä ja maalia. Anna mahdollisuus sinua kutkuttavalle harrastukselle, haaveelle tai intohimolle, ja katso, mitä tapahtuu. Todennäköisesti hyviä asioita, tuskin ainakaan huonoja. Pääasia rohkaistua aloittamaan ja kokeilemaan.

Kuvat on ottanut Sami Jämsén kauniissa Villa Katayassa, ja samat otokset löytyvät Asennemedian uusituilta sivuilta. Sanoinko jo, miten ylpeä olen meidän jengistä?

Photos: Sami Jämsén

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Instagram

Copyright © 2020 · Theme by 17th Avenue