Sunnuntaihuomenta! Jos nyt olisi uusivuosi, lupaukseni olisi vaihtaa tyynynliinoja useammin. Kai saman voi luvata 74 päivää myöhässä.
Tyynyliinathan pitäisi vaihtaa jopa viikon, vähintään parin välein. Se on samalla tilaisuus kokeilla mix and match -petausta eriväristen ja -merkkisten tekstiilien kesken.
Meillä on lähes aina sängyssä valkoiset pellavalakanat. Välillä petauksessa vierailee myös hiekanvärisiä tyynyjä, joten uusiksi vaihtotyynynpäällisiksi sopivat hyvin tummanharmaat. Sain Balmuir-pellavatyynynpäälliset blogin kautta, kiitos!
Balmuirin tyynynliinat tulevat kauniissa pellavapusseissa, mikä tekee niistä myös ihania lahjoja antaa vaikka yksittäin lakanakokoelman kerryttämiseksi. Pusseille löytyy varmasti käyttöä kodin säilytyksessä ja matkustaessa ainakin tällaiselta järkkäilyfriikiltä.
Tällä hetkellä yöpöydällä on luettavana ystävältä lainassa oleva sisustusarkkitehti Hanni Koroman, toimittaja Sami Sykön ja kuvaaja Jaanis Kerkiksen kirja Avaimia ajattomiin suomalaisiin sisustuksiin. Kirja vaikuttaa erittäin lupaavalta, klassikolta, joka on ehkä saatava omana kappaleena pysyvästi kirjahyllyyn.
Hannimainen tyyli osuu täydellisesti tämänhetkiseen mielentilaani. Nyt puhuttelee yksinkertaistaminen, harmonia, luonnollisuus, persoonallisuus, ajattomuus, pehmeys ja lämpö. Kansi on juuri niin kaunis kuin kirjalta sopii odottaa.
Erityisesti makuuhuoneen on oman sisustusfilosofiani mukaan oltava seesteinen, kaikki muu tietäisi painajaisia. Niin kuin kirjassa erään makuuhuoneen kohdalla sanotaan: Tavaraa on vähän, mikä luo vaikutelman hiljaisuudesta, rauhasta ja levosta.
