Haaveilen maailmasta, jossa jokainen arkinen purnukka sampoosta meikinpoistogeeliin olisi kaunis. Ei välttämättä ylellinen, mutta yksinkertaisen tyylikäs ilman kirkkaita huomiovärejä. Kauniin pakkauksen tekeminen ei maksa yhtään sen enempää kuin rumankaan. Miksi niitä on markkinoilla niin vähän?
Olen joutunut taipumaan asiassa, koska iholleni sopii parhaiten apteekkityyppinen hajustamaton kosmetiikka. Peiliovien taakse kätkeytyy siis enimmäkseen sinisenkirjavia rumiluksia. Siksi ilahdun erityisen paljon niistä muutamasta kauniista purkista, jota voin käyttää. Balmain-hiussarja on yksi ihanimmista. Kylpytakki on blogin kautta saatu Balmuir Portofino.
Kuvat ovat taannoiselta saunareissulta, tulipa mieleen sanoa muutama sana siitäkin. Meidän pienessä tuiki tavallisessa 70-luvun kerrostalossa on aivan fantastinen käytäntö: yhteisen saunan saa käydä napsauttamassa päälle juuri silloin kun haluaa. Elän käsityksessä, että yleensä tätä mahdollisuutta ei ole. Olenko oikeassa? Toki tarjolla on myös vakiovuoromahdollisuus, mutta itselleni ajatus jonkun asian tekemisestä tismalleen samaan aikaan joka viikko tuntuu nykyään todella vieraalta – enhän katso niin TV-sarjojakaan. Toivon, että asumisen trendit olisivat pian menossa tähän suuntaan muutenkin. Jokaisen tarpeen mukaan joustava yhteisomistajuus tuntuu 2010-luvun kaupunkilaiselle paljon omemmalta kuin kaiken omistaminen itse. Jakaisin mielelläni muiden asukkaiden kesken paitsi saunan myös vaikka auton ja ison terassin.
