Balmuir

Helmikuun neljästoista

homevialaura_3396
homevialaura_3372
homevialaura_3044
homevialaura_3412
homevialaura_3375
On helmikuun neljästoista. Ei löydy meiltä vaaleanpunaisia sydämiä, mutta katsellaan ystävän antamaa liljapuskaa toisten ystävien antamassa Balmuirin lyhdyssä sekä Harri Koskisen Block-valaisinta (ja näemmä myös maalista lohkeilevaa seinänkulmaa – onko tuo normaalia?).

Päivän teemaa sivuten olen todella kiitollinen jokaisesta ystävästäni yksilönä. Lisäksi olen erityisen kiitollinen ystäväpiirini heterogeenisyydestä. Osa reissaa yksin rinkka selässä maailmalla, toiset perustavat perhettä. Osa tekee asuntokauppoja, toiset luopuvat omaisuudestaan. Joidenkin kanssa olen samalla alla, toisten työtehtävistä en ymmärrä mitään. Osa haikailee uudestaan kouluun, toiset eivät ole valmistuneet edellisestäkään. Jotkut huitelevat helmikorvakoruissaan, toiset tatuoinneissaan.

Kirjo antaa valtavasti näkökulmia elämään. Tulee katsottua maailmaa muidenkin kuin omien linssien takaa.

Sama sisustuksessa. Miten ankeaa olisi, jos jokainen asunto olisi toisinto meidän tyylistä. Paljon virkistävämpää on mennä välillä kahville värikkäästi tapetoituun kotiin ja uppoutua toisten retronojatuoliin.

Hyvää ystävänpäivää sinnekin jokaiselle, lukijalle ja bloggaajakamulle! Myös Onnilla on asiaa.

Pimeys yllätti sisustusbloggaajan

homevialaura_0384
homevialaura_0324
homevialaura_0326
homevialaura_0350
homevialaura_0386
homevialaura_0325
homevialaura_0359
Selvä se, rakastan kaikkia syksyn kliseitä, kotona tunnelmointia, kynttilöiden polttamista Balmuirin lyhdyssä, Villawoolin uusissa villasukissa hillumista, punkun siemailua ja vilttiin käpertymistä, mutta olen silti järkyttynyt kellojen siirtämisen jälkeen koittaneesta pimeydestä.

En oikeasti muistanut – mitä lie itsesuojelua – ettei toimistotyöläinen todellakaan näe tähän aikaan vuodesta päivänvaloa kuin viikonloppuisin. Myös bloggaamisesta on siten tullut haastavaa.

Esmeralda’s-blogin Essi kirjoitti mainion postauksen pimeässä kuvaamisesta ja tiedän, että monilta muiltakin löytyy hurjasti osaamista ja käytännön vinkkejä. Omistan kyllä järkkärin (perusmalli Canon EOS 1100D) ja toivottavasti jotain silmää kauneudelle ja rajaamiselle, mutta muussa olen vielä onneton.

Tarvitsen kiireellisesti ainakin jalustan ja loputtoman googlaamisen sijaan kokeilen nyt joukkoistamista. Osaatko suositella tukevaa, hinta-laatusuhteeltaan hyvää jalustaa kotikäyttöön? Jos jollain on myydä hyvä käyttämättömäksi jäänyt yksilö, siitäkin saa mieluusti vinkata. Kiitos kamut!

Joulu tuli aikaisin

homevialaura_0035
Olemme eläneet aikamoisen joulun naimisiinmenon jälkeen. Koti pursuaa lahjoista, jotka saimme ystäviltä heille pidetyissä juhlissa sekä muilta rakkailta.

Koska meillä (lue rouvalla) on tunnetusti tarkka maku, halusimme helpottaa vieraiden elämää lahjalistalla. Joku saattaa ajatella, että lahjalista on kylmä tapa esittää vaatimuksia, mutta omasta mielestäni se on pelkästään nykyaikainen ja ekologinen ratkaisu toivoa sitä, mitä oikeasti haluaa. Kirppiksillä ja Huuto.netissä on jo aivan tarpeeksi materiaa, joka ei ehdi juhlapaikalta kotiin ennen kuin se jo laitetaan kiertoon.

Kaikkien lahjojen kuvaamiseen olisin tarvinnut laajakuvalinssin, mutta näistä vilkaisuista saa käsityksen. Kartellin Take-valaisin tuli pariksi Gé-kattovalaisimelle – Suomen syksyssä valoa ei koskaan voi olla liikaa. Amfitheatrof-kulho on ensimmäinen aarteemme italialaiselta Alessi-merkiltä.

homevialaura_0053

homevialaura_0039
homevialaura_0046
Iittala-perhe kasvoi Essence-laseilla, Artik-lusikoilla, Sarpaneva Steel -vadilla ja Lantern-kynttilälyhdyllä. Villeroy & Boch New Wave -lautasilta tarjotaan jatkossa sushit ja viikonloppusafkat.

homevialaura_0080
homevialaura_0089
homevialaura_0086Balmuirin Kensington-lyhdyssä kelpaa polttaa kynttilää ja Hay Loop Stand -naulakossa roikottaa asuja.

homevialaura_0097
homevialaura_0063
homevialaura_0100
Tarpeellisimman lahjan tittelin myönnän Tivoli Audio -radiolle, joka korvasi kotimme häpeäpilkun, Clas Ohlsonin vanhan rätisevän halpismankan. Radiolla saa soitettua myös Spotifya puhelimen kautta.

homevialaura_0095Lisäksi meitä ilahdutettiin muilla keittiötarpeilla, lahjakortein, elämyksin, huippuviinein, ravintolaillallisin ja -aamiaisin, valokuvakirjoin ja New York Magazine -tilauksella. Kaikki lahjat, niin listalta poimitut kuin itse keksityt, olivat meille äärimmäisen mieluisia ja täynnä mittaamatonta tunnearvoa. Kiitos!

homevialaura_0070

Erilaiset design-suosikit – Valanti, Tikau ja Balmuir

Suomalaisesta designista tulee ainakin itselläni ensimmäisenä mieleen yritykset, kuten Artek, Iittala, Arabia, Marimekko ja Secto Design – skandinaavisen yksinkertaiset linjat, menneistä vuosikymmenistä muistuttava muotokieli, taivutettu vaalea puu ja värikkään retrot tekstiilit.

Olen suoraan sanottuna vähän kyllästynyt tähän yksiulotteiseen mielikuvaan, vaikka tietysti olen ylpeä jokaisesta brändistä ja pienen maamme asemasta muotoilun maailmankartalla.

On virkistävää mieltää suomalaiset design-yritykset välillä toisenlaisina ja siksi haluankin tuoda esille kolme omaa suosikkiani satunnaisessa järjestyksessä. Näitä minä seuraan, ja mitä sitä vähättelemään, fanitan.

Valanti on Kirsi Valantin suunnittelema mallisto, jossa yhdistyvät puhdaslinjainen muotoilu, ilmavan keveät huonekalut, ajattomuus, moderni raikkaus, kauniin murretut sävyt ja harmoninen tunnelma.

valanti

Tikau yhdistää skandinaavisen suunnittelun intialaiseen vastuulliseen käsityöhön. Lopputuloksena on tuotteita, jotka tuovat sisustukseen lämpöä, kerroksellisuutta ja persoonallisen etnisen tuulahduksen.

Tikau

Balmuir valmistaa klassisia tuotteita ylellisistä materiaaleista, kuten nahasta, pellavasta, kasmirista ja mohairista. Malliston henki on arvokas, elegantti ja tyylikäs, jotenkin enemmän pariisilainen kuin suomalainen.

balmuir
Kuvat on lainattu täältä, täältä ja täältä.

Ruskea, sä oot ihan okei

homevialaura_7164
homevialaura_7123
homevialaura_7184
homevialaura_7120
homevialaura_7169
homevialaura_7135
homevialaura_7145
Olen huomannut, että ruskea ei tällä hetkellä nauti minkäänlaista suosiota. Neutraaleista väreistä harmaa on trendikäs ja hiekka on trendikäs, mutta ruskea, sitä ei löydy sisustuslehdistä edes suurennuslasilla.

Huonoimmillaan ruskea on minunkin mielestäni 70-luvusta muistuttava tunkkainen väri. Edellisessä kodissa meillä oli niin paljon ruskeaa, että muuton jälkeen en halunnut hetkeen nähdä vilaustakaan väristä.

Uuden kodin ja raikastuskauden jälkeen olen kuitenkin pikkuhiljaa alkanut kaivata ruskeaa takaisin elämääni, en paljoa, mutta vähän. Parhaimmillaan ruskea on mielestäni klassisen kaunis väri, joka tuo moderniin kotiin ja mustavalkoisuuteen lämpöä, kontrastia, arvokkuutta, maskuliinisuutta ja kodikasta kirjastotunnelmaa.

David Ehrenstråhlen Guide to Paris -julisteen ja Amos Andersonin taidemuseon julisteen kehystin ruskeilla kehyksillä, enkä voisi olla tyytyväisempi. Myös mustissa kehyksissä on jotain ruskeaa, arvatkaa mitä. Isäni kouluaikaiset nahkaiset vihon irtokannet. Sanoinhan, että kehystän ennakkoluulottomasti mitä vain. Hetki sitten kaivoin säilöstä ruskean puuarkun, ja lisäksi haaveilen Balmuirin konjakinruskeista nahkatuotteista.

Instagram

Copyright © 2020 · Theme by 17th Avenue