Tarvittiin keväinen auringonpaiste ja näemmä yksi pillastunut vaimo, että meillä alkoi vihdoin tänä viikonloppuna tapahtua. No, patterinsuojien asennukseen asti ei sentään päästy (kirjoitan siitä aiheesta sitten hullunjenhuoneelta käsin), mutta lauantaina hoidin asioita keskustassa ja laitoin muun muassa keittiön laskosverhon tilaukseen.
Samalla poikkesin Erottajan Kartellilla, josta löytyi odottamatta ratkaisu maljakkovajeeseen. Ikean muutaman euron lasiset perussylinterit ovat hyviä varamaljakoita, mutta suoraan sanottuna ne eivät useinkaan tee oikeutta kukille. Kartell I shine You shine on itsessään kuin veistos, joka toimii sekä yhdellä kukalla että runsaammalla kimpulla. Muovi materiaalina lasin sijaan sopii tämänhetkiseen elämäntilanteeseemme, vaikka totta puhuen taaperon pöydällekiipeämisvimma on lähtenyt nyt niin käsistä, että joudun usein päivisin nostamaan matalan sohvapöydän kokonaan pois.
Koska muuten kotimme tyyli on hivuttautunut klassisemmaksi, ajattelen juuri Kartellin pitävän huolen tasapainosta edustamalla äärimmäisen modernia linjaa. Lippulaivaliikkeessä käydessäni jäin pohtimaan suhdettani italialaisklassikkoon. Kartell ei millään tavalla ole tällä hetkellä in, mutta minulle se on aina vaan yksi kaikkien aikojen sisustusrakkauksista jo noin kymmenen, viidentoista vuoden takaa. Siinä missä joku ehkä yhdistää Kartellin vuosientakaisiin maalaisromanttisiin koteihin Home sweet home -kyltein, minulle mielikuva on jotain ihan muuta.
Minut Kartell vie mielikuvissa aina ennen kaikkea upeisiin eurooppalaisiin miljöihin ja sisustusmaailman kiinnostavimpiin kontrasteihin. Rivi Louis Ghost -tuoleja oopperatalossa, nykyaikaiset valaisimet historiallisessa holvissa, läpinäkyvät ulkokalusteet ikivanhalla milanolaisella sisäpihalla. Kartell osaa viedä tuotteensa paikkoihin, joihin niiden ei ensimmäisenä ajattelisi sopivan, ja juuri siksi kuvien lopputulos on järisyttävän kiehtova.
Viikonloppuisen hepulin johdosta kasasimme myöskin viikkoja kokoamistaan odottaneen uuden ruokapöydän, josta tuli ainakin meidän mielestämme tosi upea. Hienosti palvelleelle Ikean pukkijalkapöydälle emme jätä lopullisia hyvästejä, vaan säästämme osat, mikäli ulkona tulee tarvetta varapöydälle. Pihasuunnitelmiakin pitäisi jossain kohtaa teille valottaa.
Pöytien, maljakoiden ja sisustussuunnitelmien parissa jatkaa viimeinenkin kuva. Myös bebe on saanut huoneeseensa oman pöydän, jonka ääressä nautittaneen lukuisia mielikuvitusteekupillisia. Tuolit tulevat perässä – miniatyyrit yhdestä kotimme tuolista tietenkin! Samalla kokeilin messinkiä huoneeseen Be&Liv One -maljakolla, jonka olen aikoinaan saanut blogin kautta, ja joka taas on paras mahdollinen yhden kukan tai herkän pikkukimpun vaasi. Vaikka kaapiston vetimiin halusin kromia, muodostavat harmaa ja messinki niin herkullisen parin, että kaapin viereiselle seinälle on tulossa aavistus kullanväriä. Kylläpä nyt yhtäkkiä tapahtuu paljon, yritän pitää blogin (ja itseni) mukana vauhdissa. Ensi kerralla kirjoitan teetetystä ruokapöydästä eli keittiössä nähdään!
