Son lauantai-ilta ja aika nostaa jalat pöydälle, uudelle sohvapöydälle. Kyseessä on BoConceptin Lugo-pöytä, jota saa tilattua (muutaman viikon toimitusajalla) erilaisilla jaloilla ja pöytälevyillä. Meidän pöydän mattamustilla jaloilla ja Espresso-tammiviilupöytälevyllä tilasin Vepsäläiseltä hovisisustussuunnittelijalta.
Hay Tray -pöydän väistyminen ei johtunut kyllästymisestä, vaikka niinkin voisi luulla – onhan kyseessä oikea blogipöytä – vaan olen jo pitkään kokenut neliömallisen pöydän mittasuhteiltaan vääräksi tilaan. Lisäksi valkoiset ääriviivat hukkuivat muuhun sisustukseen. Musta suorakaiteenmuotoinen pöytä sopii paremmin pitkän sohvan eteen ja tuo ryhtiä vaaleaan taustaan.
Väri on samaa pehmeämpää mattapintaista mustaa kuin meillä on työpöydässä ja ruokapöydässä, mikä tuo toivottua jatkumoa sisustukseen. Ainoastaan emmin hetken pöydän matalaa, 26-senttistä korkeutta, mutta ihan turhaan. Matala pöytä näyttää vaihtelun vuoksi raikkaan erilaiselta ja paljon keveämmältä, kun se ei kilpaile sohvan istuinkorkeuden kanssa.
Sohvapöytä on tärkeä huonekalu toki siksi, että se sijaitsee keskellä olohuone-avokeittiötä, mutta myös siksi, että sen päältä löytyy oikeastaan suosikkiyksityiskohtani: kahvipöytäkirjat, tuoksukynttilät ja valkoiset kukat vaihtuvin esillepanoin. Lattia ammottaa hetken tyhjyyttään, sillä edellinen matto löysi uuden omistajan (terveisiä blogin lukijalle!). Uusi matto on tilattu ja matkalla. Lupaan kuvata sen paikoillaan huolimatta siitä, osoittautuuko matto siksi oikeaksi vai ei, mutta en paljasta kandidaattia vielä. Raukkaparka ei tiedäkään, millaisen mattopsykopaatin luokse se joutuu. Toivon, että kohta on aika julistaa olohuoneen lattialle rauha.
