Kaupallinen yhtestyö, Fazer
ja Asennemedia
Myönnetään se heti alkuun: minusta pääsiäinen on vuoden parhaita aikoja monestakin syystä. Se käynnistää kevään, tarkoittaa monipäiväisiä vapaita ja juhlaan liittyy vain mahdollisuuksia, ei velvotteita tai valvomisia, kuten joulun hiostavia ostoksia tai uudenvuodenkukkumisia kello kädessä. Juhlapyhistä pääsiäinen onkin se, joka oikeasti yleensä lataa akkuja, eikä vie voimia. Jos ajattelutapani kuulostaa henkisesti keski-ikäiseltä, se tarkoittaa pelkästään sitä, että se on henkisesti keski-ikäistä. Pääsiäisenä saa vain olla ja nauttia, ja sitäkös koti-ihminen arvostaa.
Beben ensimmäinen pääsiäinen viime vuonna ei silloista parikuukautista kääröä heilauttanut, mutta reilulla yksivuotiaalla on jo kiinnostusta kaikenlaista kohtaan. Nyt alkaakin olla hyvä aika miettiä, millaisia pääsiäisperinteitä vaalimme omassa perheessä. Rairuohon kasvatus, pajunkissojen koristelu, suklaamunien piilottaminen ja pääsiäismunien maalaaminen. Kaikki helposti toteutettavia ja kivoja puuhia muillekin vanhemmille kuin Strömsön juontajille. Taas yksi piste pääsiäiselle.
Pääsiäisen vapaaputki on täydellinen ajankohta myös läheisten kylään kutsumiselle, mutta kuten arvata saattaa, siitäkään en tahdo ottaa pyhiin lisäpaineita, vaan säilyttää kotona rennon tunnelman. Parsasalaatin tai vaikka minttuiset lammasleivät loihdin vielä käden käänteessä, mutta niin kuin olen monta kertaa myöntänyt, leipominen on ehkä noin Atlantin verran mukavuusalueeni ulkopuolella.
Onneksi on olemassa Fazerin uutuustuote, valmistaikinarulla Bake-It-Easy, josta on kokeeni mukaan todistetusti helppo luoda paitsi erilaisia leivonnaisia myös illuusio ehtoisesta emännästä ja pullantuoksuisesta äidistä. Fazer Bake-it-Easy -uutuuksiin kuuluu neljä makua: vanilja- ja kanelitäytetyt pullataikinarullat sekä suklaa- ja kinuskitäytetyt voitaikinarullat. Tuotteet löytyvät pakastealtaasta ja niiden idea on meitä jokaista jauhopelkoista huojentava: kerrankin pullat, wienerit, kakut ja pitkot syntyvät helposti vain muotoilemalla ja koristelemalla. Noorien ristiäispöydässä nähtiin muun muassa bostonkakkua, Liemessä-synttäreillä Matcha Babka -suklaa-kanelipitkoa, ja itse tuunasin pääsiäisen kahvipöytään vaniljaiset pupupullat appelsiini-sokerikuorrutteella.
Tee vaniljaiset pupupullat appelsiini-sokerikuorrutteella näin: Leikkaa pupun päiksi paksumpia paloja sulanneesta vaniljatäytetystä pullataikinarullasta ja paina pupun päihin teelusikalla kolot korvia varten. Leikkaa taikunarullasta ohuempia paloja korviksi ja pienennä korvia poistamalla uloin taikinakerros. Painele korvat kiinni päihin ja paista pullia ohjeen mukaan noin 190-asteisessa uunissa vartin. Valmista sillä aikaa kuorrutus sekoittamalla kulhoon 1,5 dl tomusokeria sekä yksi ruokalusikallinen appelsiinimehua ja yksi vettä. Kun pullat ovat valmiit ja hieman jäähtyneet, dippaa puput kuorrutukseen ja aseta tarjolle. Vaihda tomusokerin ja appelsiinimehun suhdetta sitä mukaan, mitä paksumpaa kuorrutetta haluat. Omaan aikuiseen makuuni ihanan kardemummainen pulla toimi parhaiten juuri näin mehevällä vaniljatäytteellä ja pullaa entisestään kostuttavalla kuorrutuksella, mutta mikäli et ole kaltaiseni hillitty esillepanija tai keittiöhenkilökuntaasi kuuluu innokkaita pieniä koristelijoita, anna palaa vaikka kaikilla mahdollisilla pääsiäisrakeilla, suklaamunanpaloilla ja nonparelleilla!
Ajankohtaan sisältyy myös pieni toivon siemen: teoriassa huhtikuiset pääsiäiskahvit voivat olla kevään ensimmäiset terassikahvit, ainakin lasitettujen terassien kodeissa. Vähintään pääsiäisperinteisiin on erityisen kiva yhdistää pihasuunnitelmien tekemistä ja ulkokalusteostoksilla kiertelyä. Ja mitä pääsiäinen ehdottomasti vaatii on kukat. Ette ehkä ylläty, että edes niitä en näe meillä keltaisena, mutta valkoiset tulppaanit, krookukset, helmililjat, perunanarsissit ja hyasintit ovat sitäkin enemmän mieleeni. Suomessa hyasintti on joulun, mutta maantieteellisesti alempana pääsiäisen kukka, joten muina eurooppalaisina ostin leikkohyasintteja kahvipöytään.
Pääsiäisen muu koristelu hakeekin sitten meillä vähän muotoaan. Tylsimyksenä en koe pääsiäisenkeltaista sen enempää omakseni kuin joulunpunaista, mutta nykyään meidän juhlamme pelastaa messinki. Itse asiassa kultahan on vallan looginen pääsiäisväri, sillä se vie ajatukset kirkollisiin traditioihin itään, missä pääsiäinen on erityisessä arvossa. Kierrätin pyhästä toiseen myös toista ideaa, valkoisesta pellavasta revittyjä nauhoja. Pääsiäishenkeä korostaa askartelukaupasta löytyneet valkoiset höyhenet, joita voi käyttää myös pajunkissojen koristeluun. Siitä tulikin mieleeni, että heräsin tänä vuonna ihan uuteen, ehkä vain pääkaupunkilaisen suusta mahdolliseen kysymykseen: saanko leikata pajunkissoja vaunukävelyreitilläni jokamiehenoikeuksin puusta vai ostanko ne helsinkiläisittäin ylihintaan kukkakaupasta?
Vaikka suurin osa kotimme pääsiäiskoristelusta hoituu näin – näemmä hyvin sesonkijoustavilla kyntteliköillä, pellavilla ja kukilla – jonkun yksittäisen pääsiäiskoristeen haluaisin hankkia. Tiedättehän sellaisen, joka nostettaisiin esiin joka vuosi ja joka tulisi aina muistuttamaan bebeä lapsuudenkodin pääsiäisistä. Vaan enpä ole löytänyt mitään muuta omaan makuuni sopivaa kuin puputarjoilukulhon, joka kromisena näyttää samaan aikaan hauskan lisäksi hienostuneelta. Miinuspuolena aikamoiset tullit, alvit ja toimitusmaksut tulisivat tälle ameriikanpupulle, mutta ehkä hän on kaiken sen väärti niin kauan kuin säästän muussa. Ainakin hermojani leipomisessa, se on hyvä meidän perheen pääsiäistraditioiden alku.
