Jos mietin, mikä on mielikuvani Habitatista ulkomaan reissujen perusteella, ensimmäisenä tulevat mieleen tammikalusteet, 50-lukua henkivät sirot huonekalut, pyöristetyt kulmat sekä värit petroolinsinisestä oliiviinvihreään. Kaunista, mutta ei aivan omaan makuuni (Private Blendin postauksesta näkee, mitä tarkoitan). Tänään yllätyin positiivisesti Makkaratalon juuri avatussa Helsingin Habitatissa, miten paljon tuotteita koin kuitenkin omakseni. Erityisesti ihastuin simppeliin mujimaiseen perustavaraan: akryylibokseihin, kodinhoito- ja kylpyhuonetarvikkeisiin, kehyksiin ja keittiökamoihin. Habitatin klassikko, valaisinosasto, kolahti myös. Sitä vain en osaa päättää, mitä mieltä olen Habitatin avajaismainonnasta Hesarissa: huomiota herättävää kyllä, mutta onko ranskalainen arroganssi oikea tapa lähestyä suomalaisia? Oli miten oli, tervetuloa Helsinkiin!
