Koska välillä on kiva vaihtaa kepeisiin kauneusaiheisiin, nappasin blogeissa kiertäneen 15 kysymyksen haasteen hiuksista.

Hiustyyppisi?

Hiustyyppini on perinteisen suomalaisen vastakohta: paksu, karhea ja luonnontaipuisa. Pikkulapsena minulla oli ihan kikkara tukka, vähän vanhempana korkkiruuvikiharat. Nykyään tukkani on enää (epämääräisen) luonnontaipuisa.

Missä käyt kampaajalla? Kuinka usein?

Yritän käydä kampaajalla nelisen kertaa vuodessa, mutta nytkin oli huomaamatta vierähtänyt puoli vuotta. Käyn Noir Conceptin Niinalla.

Mitä hiuksillesi tehtiin viimeeksi kampaajalla?

Sama kuin aina: leikattiin latvat aavistuksen tyvestä kerrostaen. Tosin jälkikäteen mietin, olisiko pitänyt leikata vähän enemmänkin, koska auki minun on helpompi pitää olalle asti ylettyvää tukkaa.

Hiusten värjäämisen lopetin joskus ennen esikoista, olisiko siitä nyt ainakin viisi vuotta. Värjäyskierteen lopettaminen on ollut yksi parhaista päätöksistäni. Hiusteni väri ei ehkä ole täydellinen, mutta on ihanan vapaata olla huolehtimatta tyvikasvusta. Vaikka en ole hysteerinen kemikaalien suhteen, hiusvärit tuntuivat aina aikamoisilta myrkyiltä ja värjäämiseen sai uppoamaan satasia vuodessa, joten olen oikein tyytyväinen nykyisen tilanteen helppouteen ja luonnollisuuteen.

Tukkajumalasi?

Joku jolla on kauniit paksut ruskeat hiukset, mutta vähemmän vallattomat kuin itselläni. Kukahan se olisi. Sanotaan vaikka girl crushini Meghan Markle. (Toki hänelläkin saattaa olla vallattomat hiukset, mutta hieman enemmän taustajoukkoa taltuttamassa niitä.)

Hiusten väristä puheen ollen koin suuren identiteettikriisin Espanjassa asuessani. Heille minä olin rubia, siis blondi, mikä tuntui todella vieraalta, koska hiukseni ovat aina olleet oman värisinä ja värjättyinä ruskeat, ja identiteettini on vahvasti brunette. Mutta tokihan hiukseni eivät niin syvän-, suklaan- ja mustanruskeat kuin eteläeurooppalaisilla ole.

Suosikkikampaus?

Nuttura pään päällä. Se on signature lookini jo lapsuudesta. Myös hiukset auki hyvänä hiuspäivänä, kun hiukset ovat puhtaat ja ilmavat, mutta kuitenkin kurissa pysyvät.

Kuinka usein peset hiukset? Aamulla vai illalla?

Pesen hiukset keskimäärin kolmen päivän välein ja mieluummin illalla, koska operaatio kuivauksineen ja suoristuksineen on pitkä. Kyseessä todella on siis operaatio, ei mikään pikainen wash-and-go.

Vakio hätäkampaus?

Sama nuttura pään päällä. Ihan hetki sitten vakiokampaukseeni tuli sellainen uudistus, että en sidokaan nutturaa ponnarilla, vaan kiinnitän hiusklipsillä. Näin hiukset asettuvat nutturassa jotenkin vielä luonnollisempaan sykkyrään, mistä pidän.

Millaisia hiustuotteita käytät – uusin lemppari ja ikisuosikki?

Käytän eniten sampoota, hoitoainetta ja hoitavia naamioita sekä hiuslakkaa. Lisäksi minulla on kaapissa kuivasampoo sekä pari suihkutettavaa suojaa ja hoitoa. Itse asiassa minulla ei ole mitään yhtä ylitse muiden -tuotetta. Hyviä sampoita on minusta paljon, mutta täydellistä todella kosteuttavaa, luonnontaipuisaa paksua karheaa tukkaa kesyttävää tehohoitoa etsin koko ajan.

Käytän hiustenkin hoidossa sekä luonnonkosmetiikkaa että synteettistä, markettituotteita ja keskihintaisia. Viime aikoina suihkukaapissani on ollut ainakin merkit Urtekram, Cutrin, XZ, Organic Shop, Dove, No Nothing ja Four Reasons.

Mikä hiustuote ei nappaa?

Muotovaahdon päälle en ole koskaan ymmärtänyt, eikä pitkillä hiuksilla tee mitään geelilläkään. Yksittäisistä tuotteista täytyy sanoa, että Olaplexiin petyin. Moni hehkuttaa hoitoa hiusten kuntoa parantavana, mutta itse omalla hiustyypilläni en ole huomannut mitään eroa kampaajahoidon enkä kotihoidon jälkeen.

Jäätävin hiuslookkisi?

Varmasti joku Monica Geller Barbadoksella -tyyppinen. Voi, kunpa hiukseni olisivat kauniisti kihartuvat, mutta ei – kosteus tekee hiuksistani sellaista joka suuntaan harottavaa höttöä. Muuten minulla on aika kesy hiushistoria: ei epäonnistuneita värjäyskokeiluja, ei permanentteja, ei otsiskokeiluita. Teininä minulla oli sellainen lyhyt malli, johon en enää palaisi, mutta ei se erityisen jäätävä ole.

Syötkö ravinnelisää hiuksille?

En säännöllisesti, mutta joskus olen syönyt ja voisin kutella syöväni, koska uskon, että hiusten kuntoon voi vaikuttaa myös sisältä päin.

Hiusten kunnosta ja sisältä päin tulevista vaikutuksista puheen ollen on pakko mainita myös hormonit – niillä vasta vaikutusta onkin. Vauvaa odottaessa hiukseni voivat todella hyvin ja kiiltävästi, kun taas nyt imettäessä tuntuu, että hiukseni ovat parhaillaan todella kuivat ja ”hankalat”.

Käytätkö/oletko joskus käyttänyt hiuslisäkkeitä?

En ole käyttänyt, enkä koe omaksi jutuksi käyttääkään.

Hiuskatastrofi?

No se kosteus! Se, että joutuisin pesemään hiukset kosteassa ilmastossa ilman hiustenkuivaajaa ja -suoristajaa. Vaikka laittaisin tukan kiinnikin, olisi pehko yhtä höttöä ohimoiden pikkuhiusten sojottaessa joka suuntaan.

Yksittäisistä tapauksista voisi sanoa sellaisen, kun olin lähdössä viettämään iltaa ja olin kahden vaiheilla, pesenkö hiukset (jos kysymystä joutuu miettimään, niin melkenpä pestä kannattaa). Laiskuttani ajattelin kuitenkin pärjätä kuivasampoolla, vaan ajatuksissani suihkutinkin tyveen samannäköisestä pullosta oikein kunnon tujaukset lakkaa. Siitähän kaunis näky tuli, vielä kahta rasvaisempi ja liimaisempi tukka.

Millä suoristat ja/tai kiharrat?

Kuivaan GHD-hiustenkuivalla ja suoristan GHD-suoristusraudalla. Suoristusrautani alkaa olla vähintään 10 vuotta vanha – tässä tuotteessa laatuun siis todella kannatti aikoinaan panostaa. Tiedän, että jossain vaiheessa suoristusraudan uusiminen tulee ajankohtaiseksi ja silloin kysymys kuuluu, pitäisikö hankkia uusi GHD vai Cloud Nine, jonka GHD:n alkuperäiset perustajat myöhemmin kehittivät. Elän siinä mielikuvassa, ettei GHD:n laatu olisi enää yhtä hyvä, ja että nykyään Cloud Nine olisi parempi valinta. Kuulen mielelläni, jos teillä on tästä kokemuksia.

Hiusvinkki?

Minusta sampoossa voi hyvin pihistää, sillä niitä saa edullisesti hyvinä jo muutamasta eurosta alle kymppiin. Ainakin minulla on ihan selvät pihistä–panosta tuotteet kosmetiikassa ja kaikkeen en halua kymppejä laittaa. Sen sijaan kannustan ehdottomasti panostamaan hyvään suoristajaan, jos kamppailet samanlaisen hiuslaadun kanssa. Aineet kuluvat nopeasti käytössä, mutta laadukas suoristaja voi tosiaan pelastaa huonot hiuspäivät jopa 10 vuotta.

Kuvat: Lilli Salminen