Vähän niin kuin sijoittamisen kanssa, myös hyväntekeväisyydestä ajattelen: miksi en ole aloittanut tätä systemaattisesti aikaisemmin? Olen toki antanut rahaa hyväntekeväisyyteen lahjojen ja lahjoitusten muodossa paljonkin joka joulu sekä katastrofien sattuessa, mutta säännöllinen kuukausilahjoittaminen on aina harmillisesti kaatunut saamattomuuteeni. Turha menneisyyttä on kuitenkaan katua, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa nyt.
Jo teemavuoden alkaessa (teemani tällä vuodelle ovat siis olleet vastuullisuus, raha ja hyvinvointi), päätin, että alan vastuullisuuden nimissä kuukausilahjoittaa kahteen kohteeseen: yhteen kotimaiseen ja yhteen ulkomaiseen. (Myös ajallinen panos vapaaehtoistyön muodossa on yhtä tärkeä tapa auttaa. Itselleni yrittäjänä ja pienen lapsen äitinä sopii vain tällä hetkellä paremmin rahallinen osallistuminen.) Kun omassa elämässä saa olla kiitollinen monesta asiasta, tuntuu entistä tärkeämmältä auttaa muita: antaa takaisin yhteiskunnalle, niin kuin rapakon takaiset hyväntekeväisyysgaaloja järjestävät kotirouvat tapaavat sanoa.
Jo silloin, kun suunnittelin oman #Helmikorvakoruvallankumous-korun, minulle oli itsestään selvää, että korusta tulisi mennä osa hyväntekeväisyyteen. Valitsin kohteeksi Naisten Pankin siksi, että toiminta muuttaa rakenteita pysyvästi maissa, joissa naisten asema ja oikeudet ovat perinteisesti olleet huonot. Toiminta ei suhtaudu naisiin passiivisina lahjoitusten vastaanottajia, vaan aktiivisina tekijöinä: naisia tuetaan yrittäjyydessä ja heitä koulutetaan, mikä heijastuu positiivisesti koko naisen kyläyhteisöön ja perheeseen, siis myös puolisoon ja tuleviin sukupolviin. Huikeaa on sekin, että Naisten Pankki on suomalainen keksintö!
Suunnittelemallani rannekorulla, jonka myynnistä aina kolme euroa menee Naisten pankille, on jo nyt mahdollistettu kaksinumeroinen määrä ammatteja naisille. Lämmin kiitos ihan kaikille korun tilanneille mukana olemisesta! Aidoista makeanvedenhelmistä valmistettua rannekorua myy ihana kahden suomalaisnaisen yritys, HelmiOnHelmi.
Suunnittelemissani versiossa on vaihtoehtona musta, valkoinen ja beige tupsu, mutta HelmiOnHelmi-naiset Janna ja Paula keksivät lisätä valikoimaan lokakuun Roosa nauha -teemaisesti uuden pinkin tupsun. Myös itse rannekorua saa nyt valkoisten helmien lisäksi hennon pinkin sävyssä, jos oikein pinkille päälle sattuu. Meillä asuva kaksivuotias kleptomaani varasti totta kai pinkit helyt itselleen, mutta onneksi sain sentään napattua kuvat.
#Helmikorvakoruvallankumous-rannekorun pääsee tilaamaan HelmiOnHelmi-sivuilta ja taas suoran lahjoituksen Naisten pankille tekemään Naisten Pankin sivuilla. Naisten pankkiin voi liittyä kuukausilahjoittajaksi (jo niinkin pienellä sumalla kuin viidellä eurolla) tai lahjoittaa naiselle kertaluontoisesti ammatti 30 eurolla. Minua tämä jotenkin herkistää jo valmiiksi joulun lähestyessä: samalla summalla saa täällä naiselle lahjaksi maljakon, kohdemaissa elämän mullistavan ammatin. Toiminta on todella merkityksellistä, sillä maailman äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä 70 % on naisia.
Herkistymiseksi menee seuraavakin, sillä kyse on vähävaraisista lapsiperheistä, joita on järkyttävän paljon: Suomessa yli 100 000. Toisin sanoen joka kymmenes lapsi ympärillämme on vähävarainen. On meitä, jotka itkevät asiaa kotisohvalla, ja on Tuulia Järvisen kaltaisia ihmisiä, jotka menevät ja perustavat asiaa auttavan palvelun. Olen niin ylpeä Asennemedia-kollegastani, etten sanotuksi saa.
Juuri lanseerattu Venner on vähävaraisten auttamiseksi ja voimaannuttamiseksi perustettu suomalainen ruokapalvelu, joka toimittaa ravitsevaa ruoka-apua kotiovelle yhteistyössä Hope ry:n kanssa. Köyhyys on yhteydessä monenlaisiin ongelmiin, ravinnon puutteeseen mutta myös sosiaalisiin ongelmiin. Siksi avulla on monta tärkeää tehtävää: antaa kuormittavassa tilanteessa väylä terveellisempään elämäntapaan ja helpompaan arkeen, sekä saada vähävaraiset perheet kokemaan itsensä konkreettisen avun kautta arvostetuiksi.
Vähävaraisen perheen kotiovelle toimitettava viikon ruokakassi sisältää ainekset koko viikon lämpimiin kasvisruokiin, ja sen ravitsemus on tarkasti suunniteltu. Lisäksi kassi sisältää kilon hedelmiä, oliiviöljyä, D-vitamiinia ja reseptivihon. Yhteistyökumppanina toimii Kauppahalli24, ja kassit toimitetaan perille ihan samanlailla kuin muutkin kaupan ostokset alleviivaamatta perheen kuulumista avustuksen piiriin.
Minusta tämänkaltainen apu tuntuu erityisen tärkeältä siksi, että samanaikaisesti, kun osa suomalaisista voi chiavanukkaineen paremmin kuin koskaan, osa jää yhä enemmän jälkeen, ja sitä tärkeämpää on yrittää katkaista periytyvä huono-osaisuus. Mikään sellainen päivittäinen elinehto kuin hyvä ravinto ei todellakaan saisi olla luokkakysymys.
Yksi kassi maksaa 90 euroa, mutta jo 15 eurolla pystyy lahjoittamaan Venner-sivuilla kuudesosakassin ja lahjoittamisesta saa kaupan päälle saman terveellisen e-reseptiikan itsekin. Vennerillä ei ainakaan vielä ole kuukausilahjoitusmahdollisuutta, joten teen itse niin, että lahjoitan kerralla isomman summan, ja sitten taas kvartaalin päästä seuraavan. Tästä on nyt muistutus kalenterissa, niin ei pääse vahingossakaan unohtumaan. Toimintaa tukemassa on monta venneriä, muun muassa Arman Alizad ja Jenni Pääskysaari.
Tällaiset ovat minun hyväntekeväisyyskohteeni. Lisäksi jatkan joululahja-avustuksia ja katastrofien tukemista, ja blogin kautta saadut tavarat, joita en itse tarvitse, lahjoitan hyväntekeväisyyteen. Silti myönnän, että riittämättömyyshän tässä iskee, koska maailmassa olisi niin paljon muutakin autettavaa, mutta jostain on vain aloitettava. Jos me kaikki kynnelle kykenevät teemme jotakin, on se paljon yhteensä se.
Olisi kiva kuulla, millaisia avustuskohteita teillä on tai minkälaista vapaaehtoistoimintaa teette.
Mielenkiintoista on myös se, miten filosofi Frank Martela Valonöörit-kirjassaan, josta kirjoitin myös Hyvästä elämästä ja elämän tarkoituksesta -postauksessa, puhuu hyväntekeväisyydestä: yksi ihmisen perustarpeista on hyvän tekeminen ja sillä, että koemme itsemme tarpeellisiksi, on itse asiassa suuri vaikutus myös omaan henkilökohtaiseen onnellisuuteemme.