Ylellä on meneillään I love muovi -kampanja, johon olette saattaneet törmätä televisiossa, netissä ja kaupunkikiertueilla. Ison valtakunnallisen kampanjan tavoite on kannustaa ihmisiä suhtautumaan uudella tapaa muoviin: muovista kokonaan luopuminen ei ole realistista, vaan tärkeintä on kierrättää hyödyllinen materiaali käytettäväksi uudestaan. Pahasta maineestaan huolimatta muovilla on myös hyviä puolia. Se esimerkiksi parantaa ruoan säilyvyyttä, ja hävikki on aina pakkausmateriaalia isompi ympäristöllinen paha.
Kampanjaan sisältöjä tekevä, Juliaihminen-blogia pitävä ja Kaikki rahasta -kirjan kirjoittanut Julia Thurén kysyi, saisiko tulla stalkkaamaan jätteeni. No totta kai, roskiskaappini ovet ovat aina avoinna!
Videolla esittelen, miten meidän kodissa on jätteiden lajittelu hoidettu. Lajittelemme jätteet yhteensä kahdeksaan osaan: sekajätteeseen, biojätteeseen, muoviin, lasiin, pienmetalliin, pahveihin, paperiin ja pantillisiin pulloihin. Pantillisille pulloille ja pahveille on paikka eteisen kaapissa. Loput kuusi jätetyyppiä lajitellaan keittiön kaapin jätevaunuun ja keittiön yhteydessä olevaan Harri Koskisen Niimaarille suunnittelemaan Ecosmol-kierrätyskalusteeseen, jonka olen aikoinaan saanut blogin kautta. Tämä järjestely on toiminut meillä mainiosti.
En tiedä, kuka tässä ajassa nyt rakastaa muovia. Totta kai muovia kannattaa välttää niin paljon kuin omassa elämässä mahdollista on. Itse olen vaihtanut pillit lasisiin, kelmut mehiläisvahakääreisiin ja vanupuikot pahvivartisiin. Lisäksi pyrimme aina ottamaan kauppaan mukaan omat kankaiset hedelmäpussit ja suosin esimerkiksi kuorinnoissa mikromuovitonta luonnonkosmetiikkaa.
Samoin näen valtavan positiivisena, että Arla, UPM ja Elopak ovat yhdessä kehittäneet Arla Luonto+ -jugurttipurkeista ensimmäistä kertaa kartonkisia. Näistä kaikista yksittäisistä askeleista huolimatta muovia kuitenkin kertyy, ja siihen nimenomaan lajittelu on ratkaisu. Juuri siitä näkökulmasta muovia siis kannattaa rakastaa, että sen sitoutuu kierrättämään.
Muutos asenteissa ja puitteissa on ollut nopea. Juttelimme Julian kanssa siitä, miten moniin taloyhtiöihin on vasta nyt viimeisen vuoden aikana ilmestynyt muovinkeräyspiste. Me pientaloaluelaiset joudumme useimmiten viemään jätteet omaa takapihaamme pidemmälle, mutta jos esimerkiksi ruokakauppaan tai asioille autoilee silloin tällöin muutenkin, ei jätteiden tiputtaminen siinä samalla pitäisi olla ongelma.
Suomessa olemme siitä onnellisessa asemassa, että meillä on olemassa kunnollinen kierrätysjärjestelmä, kunhan vain hyödynnämme sitä. Kierrätetystä muovista valmistetaan esimerkiksi Sinituotteen siivousvälineitä. Henkilökohtaisesti minua eniten ahdistaakin muovi muualla maailmassa, esimerkiksi Malediivien-tyyppisillä saarilla, joilla ei ole infrastruktuuria jätteiden kierrättämiseen.
Haluaisin ajatella meitä suomalaisia tämän asian edelläkävijöinä: toivottavasti joku päivä, mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, lajittelu ja kierrätys on arkipäivää myös muualla maailmassa, ja voimme siihen asti toimia suunnannäyttäjinä sekä kierrättämisessä että pakkausinnovoinnissa.
Omalta osaltani haluan Ylen vanavedessä positiivisesti kannustaa kaikkia lukijoitani muovin kierrättämiseen ja muiden jätteiden lajittelemiseen. Oikeastaan kyseessä on hauska sisustuksellinen haaste, kun sen niin ottaa. Vaikka keittiö olisi pieni, voi pisteitä sijoittaa kodissa minne tahansa muuallekin – biojäte on kuitenkin ainoa, joka haisee ja vuotaa, sillä muovi, lasi ja pienmetalli huuhdellaan.
Pidemmittä puheitta kiitos vielä ihan mahtava Julia, kun kävit kylässä, stalkkasit jätteeni ja joit pullakahvit kanssani! Julian postaus, Stalkkasin bloggaajien jätteet, jossa käydään myös Isyyspakkauksen luona, löytyy hänen sivuiltaan ja video myös alta. Laajakulmalinssi oli varmasti tarpeen, sillä olemme molemmat videolla hyvin raskaana (mikä on hauskaa, koska myös esikoisillamme on vain parin päivän ikäero). Eniten minua huvittaa se, miten Sisustuskoira käytti viisitoista minuuttia julkisuudessa hyväkseen tunkemalla ruutuun jokaisessa välissä. Ei Onni, tämä ei ollut MTV Cribs, mutta senkin aika varmasti vielä tulee.