Niin kuin viimeksi kerroin, jäämme toistaiseksi tähän kotiin asumaan, joten lastenhuone täytyy jatkossa sovittaa yhden tytön tarpeiden sijaan kahden tytön tarpeisiin.

Meillä oli kaksivuotiaan kanssa pinnasänky käytössä poikkeuksellisen pitkään. Taapero ei yrittänyt kiivetä sieltä pois ja minä äitinä huokailin iltaisin helpotuksesta. Nukahtamista kaiteet eivät tietenkään taanneet, mutta jonkinlaisen paikoillaanpysymisrauhan kylläkin. Mietinkin, että kääntyisin Sinkkosen puoleen: Dear Jari, onko ok vain korottaa sängyn pinnoja mielellään sinne teini-iän bileisiin asti.

Pinnoja ei kuitenkaan korotettu, vaan nyt 3-vuotissynttäreiden kynnyksellä oli meille oikea aika hankkia isosiskolle isojen tyttöjen sänky ja vapauttaa pinnasänky vauvalle. Alussa vauva toki nukkuu korisängyssä kanssamme makuuhuoneessa, mutta pääsee sen jälkeen siskonsa kanssa samaan lastenhuoneeseen.

Jatkettavan Busunge-sängyn jatkettavalla patjalla ostin Ikeasta, mistä pinnasänkymmekin on. Tauluja jouduimme nostamaan hieman ylöspäin, mutta muuten sänky muutamine koristettynyineen solahti mukavasti paikoilleen. Tosin iltaisin nätit koristetyynyt otetaan pois ja tilalle muuttaa noin kymmenen pehmolelua matkatoimiston maskotista muihin vähemmän esteettisiin sankareihin.

Olen positiivisesti yllättynyt, miten hyvin yöt uudessa sängyssä ovat menneet. Mitä ihmettä, tytär ei nousekaan iltaisin salaa leikkimään Muumi-talolla tai pukemaan glitter-käsilaukkuja!