Nyt se on avannut: Jo Malone Stockmann-tavaratalossa. Kerroin uutisesta muutama blogipostaus sitten ja sain heti aiheeseen liittyen viestejä, joten kyseessä ei taida olla pelkästään yksi omista lempituoksutaloistani vaan myös teidän. Nyt olen viisaampi kertomaan ilouutisesta tarkemmin, sillä pääsin tutustumaan uudelle Jo Malone -pisteelle ennakkoon. Kuvassa näkyvän tuoksun ja vartalovoiteen sain tilaisuudesta PR-lahjaksi (kaunis kiitos!), huonetuoksun ja kynttilän olen itse ostanut.
Jo Malone -piste löytyy Helsingin Stockmannin keskustan tavaratalosta ensimmäisestä kerroksesta kosmetiikkaosastolta. Muihin Stockmann-tavarataloihin ei Jo Malone -pistettä tule, mutta hyvä uutinen on se, että tuoksuja saa myös Stockmannin verkkokaupasta. Eikä miten tahansa tilattuna, vaan myös verkon kautta tuotteet pakataan yhtä ihanasti kuin paikan päällä: tuoksutettuun silkkipaperiin ja rusetilla varustettuun lahjarasiaan. Postittajat on koulutettu oikeaoppiseen Jo Malone -pakkaamiseen, mikä liikuttaa sieluani: kuvitelkaa nyt logistiikkakeskuksen jamppaa suihkimassa tuoksua silkkipaperiin.
Lahjojen antamisen kulttuuri onkin syvällä brändin ytimessä, mitä rakastan. Tuote tuntuu erityisen ostokokemuksen ansiosta lahjalta, vaikka sen ostaisi itselleen. Toiseksi Lontoosta lähtenyt Jo Malone on juuriltaan hyvin brittiläinen, mikä sopii todella hyvin omaan sielunmaisemaani. Olen nimittäin taas viime aikoina todennut, miten paljon enemmän minua liikuttaa klassinen eurooppalaisuus kuin riisuttu skandinaavisuus.
Jos hypätäänkin hetkeksi leijailevasta englantilaisen päärynän ja freesian tuoksusta messuille, niin Habitare avasi jälleen silmäni sille, miten henkisesti väärällä sisustusalueella asun. En päässyt ammattilaispäivään paikan päälle, joten olen seurannut messuja kollegojen kuvaterveisten kautta.
Habitare on ottanut valtavan harppauksen muutaman vuoden takaisesta Jyskin design-kopioita heti sisääntulossa esittelevästä huonekalunäyttelystä uskottavaksi ja alan trendejä luotaavaksi tapahtumaksi. Ihailen sitä, miten vaikka Asun-osasto voisi olla suoraan kuin ihan minkä tahansa tukholmalaisen tai kööpenhaminalaisen sisustuslehden kannesta. Mutta – nyt tulee epäsuosittu mielipide – omaan henkilökohtaiseen makuuni puhutuimmat osastot eivät ole, ei sitten ollenkaan.
Seuraan alaa totta kai muustakin kuin oman kodin sisustamisen näkökulmasta, mutta tällä kertaa tuntui, että halusin käyttää viikonlopun muuhun kuin messuiluun. Tiedättekö sen tunteen, kun ulkopuolelta tulevan paineen takia pitäisi olla innostunut jostain, mistä ei sitten kuitenkaan oikeasti ole: ei ruskeasta, ei puupaneeleista, ei mistään? Kollegojen vuoksi messuille olisi tullut mentyä, jos jonkin takia. Ylpeä saa olla paitsi messuja suunnitelleista kollegoista myös Aamu-tv:ssä ammattilaisen elkein vierailleesta Modernisti kodikas -blogin Kertusta. Yksi meistä sanoi kauniisti, että Kerttu on juuri oikea valinta edustamaan meitä kaikkia sisustusbloggaajia ja niin hän todella on.
Takaisin trendiulkopuolisuuteen: joka kerta, kun kaipaan sisustusinspiraatiota, kuvittelen itseni pois pohjolasta lontoolaiseen town housiin, pariisilaiseen perinneasuntoon tai newyorkilaiseen yläluokkaiseen kotiin. Viimeksi newyorkilaista silmänruokaa Suitsin lisäksi tarjoili HBO:n mediamogulisuvusta kertova sarja Succession. En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, että inspiraationani on kuvitteellinen manhattanilainen miljardööri. Mutta kun en vain osaa innostua heinistä tai peikonlehdistä, vaan aulan valtavista valkoisista kukka-asetelmista ja Emily Gilmore -tyyppisestä kynttilänasettelusta.
Siksi minulle on niin tärkeää, että omat rakkaat klassiset brändit kotiutuvat Suomeen. Myönnän, että ainahan osa hohdosta karsiutuu, kun brändi ei enää ole se erityinen ulkomaan tuliainen, mutta silti valitsen mieluummin sen, että voin koska tahansa tehdä pienen pakomatkan Lontooseen. Yksi todella kiinnostava näkökulma Jo Malone -tuoksuissa on se, että brändi kannustaa yhdistelemään tuoksuja keskenään. Ihan totta: kokeillessa esimerkiksi viettelevän puinen ja kevyen kukkainen muodostavat ihan omanlaisensa tuoksumaailman.
Tuoksujen merkityksestä minun on muutenkin pitänyt kirjoittaa pitkään, sillä itselleni ne ovat aivan erityinen tuoteryhmä. Käytän hyvin paljon edullista markettikosmetiikkaa hajustamattomista kahden euron suihkugeeleistä alle kympin ripsariin, mutta tuoksun täytyy olla sitä jotain tai ei ollenkaan. Hollywood-tähdillä naistenlehdissä markkinoitavat tuoksut eivät puhuttele minua niin kuin niche-tuoksut puhuttelevat.
Se, mitä niche-tuoksuilla tarkoitetaan, vaihtelee. Luonnollisesti tavarataloissa myytävät tuoksut eivät ole harvinaisia ja hankalasti saatavia, mutta yhden määritelmän mukaan nichestä on kyse silloin, kun yritys on aloittanut tuoksutalona, ei vain sittemmin siirtynyt valmistamaan myös tuoksuja. Tällä määritelmällä puhun itse niche-tuoksuista. Jo Malonen lisäksi lempituoksutalojani ovat Diptyque, Acqua di Parma ja myöskin Stockmannilla avanneet Byredo ja Atelier Cologne.
Hauskaa on se, miten olen tutustunut melkein kaikkiin tuoksutaloihin kodin kautta: siis ostamalla ensin kotiin huonetuoksun tai tuoksukynttilän kuin omaan käyttöön parfyymin. Tästä kai tunnistaa todellisen koti-ihmisen: suihkutellaan ensin koti, sitten vasta daami.
Koska tuoksut eivät ole välttämättömiä, ne ovat siksi niin erityisiä. Tuoksu ei minulle ole jotain, mikä napataan hikisenä asioita hoitaessa, vaan harvinainen ja ylellinen palkinto, jota mennään erikseen ostamaan ulkomailla pienestä putiikista (viimeksi miehelle Acqua di Parma Firenzestä) tai lauantaina paremmat päällä parhaasta tavaratalosta – siis aivan kuin vanhaan aikaan, jolloin shoppailu ei ollut jokapäiväistä huvia, vaan erityinen hetki.
Loppuun tunnustus: jos ajattelette, että elämä täällä on pelkkää tuoksukynttilää, niin kerron, että loput 270 astetta näiden kuvien ulkopuolella on näyttänyt kodissamme tänä viikonloppuna täydeltä kaaokselta, kenties hurrikaani Florence ulottui helsinkiläiselle pientaloalueellekin. Sain vihdoin puolen vuoden odottamisen jälkeen inspiraation siivota Monica-kaapin ja samalla muutkin kaapit. Huh, enpä olisi arvannut, kuinka työläs operaatio taas oli. Lopputulokseen palaan myöhemmin. Rentouttavaa iltaa!