Pidätte tätä sisustajaa varmaan maanisena, kun aloitan koko ajan uusia projekteja ilman, että olen saattanut edelliset loppuun. Ei ole tauluseinä eikä lastenhuone valmiina, mutta täällä huseerataan nyt eteisen, sen kuuluisan kodin käyntikortin, parissa.
Tosiasiassa tapaus eteinen on kaikkea muuta kuin tuore päähänpisto. Se menee samaan kategoriaan keittiön kanssa. Neljän vuoden ajan aina muutosta alkaen mieltäni on häirinnyt edellisten asukkaiden valitsemat liukukaapinovet eteisessä ja olohuoneessa.
En pidä puolipeileistä harmailla osilla – ainakin omassa kodissa yhdistelmä tuntuu tunkkaiselta, vanhanaikaiselta ja liian levottomalta. Emme vain ole raaskineet vaihtaa kunnoltaan erinomaisia ovia.
Nyt on kuitenkin päätös ovien vaihtamisesta tehty joululahjana tälle huushollille. Olohuoneeseen tulee ilman muuta kokovalkoiset, keittiöön sulautuvat ovet. Samoja kokovalkoisia ovia ajattelin eteiseen, kun seinälle saa kuitenkin porattua kokovartalopeilin.
Vaan aloin vielä kerran empiä, pitäisikö eteisessä sittenkin olla kokopeiliovet, sillä peilioven luoma tilan tuntu on huima, kun käytävä näyttää jatkuvan ja jatkuvan. Taas valkoisen puolesta puhuu yhtenäinen ja rauhallinen ilme. Apu päätöksentekoon olisi nyt tervetullut: onko teillä peilipoliittiseen asiaan kantaa?
