laatusarjat

Mitä olen viimeksi katsonut suoratoistopalveluista?

Homevialaura, laatusarjat, suoratoisto, Netflix, HBO Nordic

Me emme valitettavasti kuulu niihin ihmisiin, jotka katsoivat karanteenin aikana televisiota enemmän kuin koskaan. Päinvastoin karanteeni kehtasi häiritä meidän laatusarjaharrastustamme, kun iltaisin piti tehdä töitä, joita päivällä ei ollut pystynyt tekemään. Väitän, että sekin vaikutti hyvinvointiin, koska normaalisti päiväni meditatiivisin hetki aamukahvin lisäksi on iltatee ja sarja lasten mentyä nukkumaan.

Kuitenkin kun nyt listaan (ainakin muistaakseni) kaikki tuotannot, joita olemme tänä vuonna katsoneet, niin on lista jonkun mittainen – tosin mukana on tällä kertaa aika paljon yhdessä illassa katsottavia dokkareita. Joka tapauksessa alla on ei-aikajärjestyksessä oleva lista, mitä olemme tämän vuoden puolella katsoneet suoratoistona, ja lopussa kerron, mitä ajattelin katsoa seuraavaksi.

Homevialaura, laatusarjat, suoratoisto, Netflix, HBO Nordic

Tiger King, Netflix

Yhtäkkiä kaikki meemitilit, joita Instagramissa seuraan, alkoivat postata kuvia takatukkaisesta tiikerimiehestä, ja pakkohan se oli samantien alkaa katsoa, mistä on kyse. Tiger Kingin joko ymmärtää tai ei ymmärrä, se on jotain ihan omanlaistaan. Hämmentävä, viihdyttävä, camp-henkinen, sekopäinen dokkari, joka kertoo Joe Exotic -nimisestä tiikeritarhaa pitävästä varsin omalaatuisesta miehestä, eikä sivuhahmojen kavalkaadi ole yhtään sen tavallisempaa. (Fun, tai oikeastaan not so fun fact: tiesitkö, että yhdysvaltalaisilla on tuhansia tiikereitä lemmikkinä, enemmän kuin vapaana luonnossa on. Aika järkyttävää.) Tiger Kingistä on tullut valtava ilmiö ja siitä suunnitellaan jo Nicolas Cagen tähdittämään sarjaa. Uskon, että tulen aina liittämään tämän oudon tapauksen tähän outoon kevääseen, ja Tiger King tarjoili ainakin meille toimivaa aivot narikkaan -karanteeniviihdettä.

Unorthodox, Netflix

Unorthodox on todella tasokkaasti toteutettu hasidijuutalaisesta naisesta kertova, tositapahtumiin perustuva minisarja, jossa kuljetaan Brooklynista Berliiniin. Minusta sarja oli äärimmäisen kiinnostava kurkistus vanhoillisten ortodoksijuutalaisten elämään ja kulttuuriin. On kiehtovaa ja uskomatonta, miten yhä tämän päivän Brooklynissa voidaan elää niin eri tavalla keskellä metropolia. Sarja perustuu Deporah Feldmanin omaelämänkerralliseen romaaniin, joka on ilmestymässä suomeksi ensi vuoden alussa.

Cheer, Netflix

Kiinnostuimme Cheeristä vähän yllättäen, kun huomasimme, millainen ilmiö ja menetys (tästäkin) sarjasta oli tullut. Ja yhtäkkiä olimme itsekin koukussa seuraamaan, miten nuorten cheerleading-joukkue harjoitteli ja valmistautui kisoihin jämäkän valmentajansa johdolla. Cheerin katsomisen jälkeen ei tulisi mieleenkään ajatella lajia pikku pomppimisena, vaan äärimmäistä atleettisuutta vaativana – ehkä liiankin, mikä käy sarjan edetessä ilmi. Sarjan jälkeen oli pakko googalata se, mitä muistelinkin: Suomi todella on cheerleadingin maailmanmestari, mikä tuntuu aivan uskomattomalta suoritukselta siihen nähden, kuinka intohimoisesti Yhdysvalloissa cheerin suhtaudutaan ja kuinka paljon harrastajia lajissa isossa maassa on. Ja sitten tulee Suomi ja voittaa, vau!

ZeroZeroZero, HBO Nordic

ZeroZeroZero on mannertenvälistä huumeiden salakuljetusta ja kartellien valtataistelua kuvaava kahdeksan jakson rikossarja, laadukas rikossarja, vain ehkä hitusen väärä meille karanteenin alkuun, kun mieli olisi kaivannut enemmänkin jotain kevyttä ja rentouttavaa kuin alamaailmaa. Sarja onkin ahdistava ja raaka, mutta kuten sanottu, erittäin laadukkaasti toteutettu. Tunnelmalle oman säväyksen antaa se, että kansainvälisessä yhteistuotannossa puhutaan englannin lisäksi espanjaa ja italiaa.

Goop Lab with Gwyneth Paltrow, Netflix

Kun aloin katsoa Goop Lab -sarjaa, en tiennyt tarkkaan, mistä on kyse: ulkopuolisen dokkarista, joka avaisi, miten Gwyneth Paltrow on luonut hyvinvointimediastaan sellaisen imperiumin kuin on? Se minua olisi kaikista eniten kiinnostanut. Lopulta kyse olikin siitä, että sarjassa Goopin oma tiimi pureutuu joka jakso yhteen hyvinvointiteemaan, kuten intuition voimaan ja energiahoitoihin. En yhä tänä päivänä tiedä, mitä Goopista pitäisi ajatella. Se kiehtoo ja kiinnostaa, joskus inspiroikin, mutta samanaikaisesti suhtaudun varauksella siihen, miten Goop myy etuoikeutetulle kohderyhmälle hyvivointia ei-tietellisesti todistetuin metodein. Kaiken kaikkiaan minusta Goop on ilmiönä kiinnostavampi kuin sen oma kuusijaksoinen sarja lopulta oli.

Bikram: Saalistaja joogagurun vaatteissa, Netflix

Samaa teemaa, hyvinvointia ja sen toista puolta, jatkoi Netflix-dokkari Bikram: Saalistaja joogagurun vaatteissa. Puolitoistatuntinen dokkari kertoo Bikram Choudhurysta, joka toi ja kaupallisti hot joogan yhdysvaltalaisille ja valtavana verkostona ympäri maailman. Joogagurusta tuli julkkisasiakkaitakin ohjannut miljonääri, josta alkoi paljastua hyvin ikäviä puolia, kuten seksuaalista ahdistelua. Tarinan katsominen turhautti, koska Bikram sai toimia niin pitkään kuin toimi ja joogayhteisö sen kuin palvoi häntä – ja palvoo osittain vieläkin. Pidänkin tervetulleena sitä, että dokumentti tekee näkyväksi kultin pimeän puolen.

The Loudest Voice, HBO Nordic

The Loudest Voice on niin ikään turhauttavaa mutta tärkeää katseltavaa. Seitsemänjaksoinen minisarja kertoo kaikin puolin kyseenalaisesti toimivasta, myös seksuaaliseen häirintään syyllistyneestä Roger Ailesista. Roger Ailesin johdolla konservatiivisesta Fox News -kaapelikanavasta valeuutisineen tuli Yhdysvaltojen katsotuin uutismedia, mikä lopulta vaikutti jopa Donald Trumpin nousemiseen presidentiksi, ja se on se syy, miksi Russell Crowen loistavasti esittämä Ailesin tarina on kaikessa vastemielisyydessään niin merkittävä.

Marriage Story, Netflix

Sarjojen ja dokkarien väliin mahtuu yksi elokuva, Marriage Story, jonka katsoimme Oscar-gaalan jälkeen (elokuva oli ehdolla kuudessa kategoriassa ja voitti yhden). Itse asiassa sivujuonena innostuin tänä vuonna ensimmäistä kertaa katsomaan Oscarit, jonka jälkeen kuuntelin vielä Oscareita spekuloineen Tuplakääk-podcast-jaksonkin, mikä oli ihan mahtavaa ja aivan erilailla elokuvien maailmaan sisään vievää. Ajattelin, että haluaisin jatkossakin katsoa enemmän ehdokkuuksia saaneita elokuvia joko ennen tai jälkeen gaalan, ja oikein fiilistellä sitten Oscar-gaalakatselun. Mutta se Marriage Story? Erinomainen, makuuni sopivan kuivakka draamakomedia, jossa jälleen fanittamani Adam Driver, ja toki Scarlett Johansson ja Laura Dern myös, loistivat rooleissaan.

Miss Americana, Netflix

Miss Americana on Taylor Swiftista kertova puolentoista tunnin dokumentti. En tiennyt Taylor Swiftista oikeastaan mitään, ja siitä huolimatta, tai oikeastaan nimenomaan siksi, haluan katsoa hänestä dokumentin. Niin, en tiennyt Taylor Swiftista mitään, mutta minulla oli hänestä jotenkin ärsyttävä mielikuva. Miksi? Miksi meillä on ei-mihinkään perustuvia mielikuvia ihmisistä, joista emme todellisuudessa tiedä mitään. Juuri näitä ennakkoluuloja dokumentti purkaa. Taylor näyttäytyi (ainakin dokumentissa) lahjakkaana, periksiantamattomana, fiksuna ja omien arvojensa takana seisovana nuorena naisena. Tajusin, että hän on varmasti ärsyttänyt monia vain olemalla, no, kaikkea edellämainittua. En välitä Taylorin musiikista enkä edes koko pop-kategoriasta, mutta koen ei-mihinkään perustuvien mielikuvien tuulettamisen tehneen hyvää.

Barry, HBO Nordic

Barry on erikoinen ja siksi kiehtova mustaa huumoria ja rikosta yhdistävä sarja. Päähenkilö Barry on teatterikerhoon päätyvä palkkamurhaaja, joka ei hevillä pääsekään eroon rikosmaailmasta. Sarjassa on mainiota hahmoja, kuten Onnen päivien Fonzien eli Henry Winklerin esittämä näytelmäkerhon ohjaaja. Sarjan kiinnostavuus ei meistä kuitenkaan kantanut enää toiseen kauteen, mutta ensimmäinen oli onnistunut yhdistelmä komediaa ja rikosta.

Very Ralph, HBO Nordic

Very Ralph on Ralph Laurenista kertova dokumentti, jonka katsoin seuraajani vinkistä, kiitos! Olen todella kiinnostunut kaikesta, mikä liittyy luovaan elämäntyöhön ja brändien rakentamiseen, ja lisäksi pidän klassisesta Ralph Laurenista merkkinä, joten tämä dokkari oli ehdottomasti katsottava. Tuotantona dokkari ei ollut mitenkään poikkeuksellinen, mutta jos aihe kiinnostaa, ilman muuta muoti-ikonin henkilökuvaan kannattaa vajaaksi pariksi tunniksi uppoutua. En varmaan ole ainoa, jolle tulee Ralph Laurenista aina myöskin mieleen Frendit, koska Rachel työskenteli Ralph Laurenilla ja näkikin hänet hississä.

The Jinx, HBO Nordic

The Jinxin päädyimme katsomaan, kun Nytin toimitus valitsi vuosikymmenen parhaat TV-sarjat ja nosti The Jinxin mukaan. True crime -sarja kertoo Robert Durstista, jonka tapaus on kaiken kaikkiaan outo. Jo kohta kahdeksankymppinen newyorkilaismiljonääri otti itse dokumenttitiimin yhteyttä, mutta dokumentin teon yhteydessä selvisi, että Durst oli kuin olikin syypää murhiin, joista häntä oli aikoinaan syytetty. Poliisi ei koskaan pystynyt syyllisyyttä todistamaan, mutta dokumenttiryhmän kanssa se tuli ilmi. Vuosikymmenen parhaita sarjoja? Minusta ei kuitenkaan, mutta true crime -tapauksena todella hämmentävän kiinnostava.

ReMastered: Kuka tappoi Jam Master Jayn?, Netflix

Jam Master Jay -dokkari on hip hopin ystäville sopiva kurkistus legendaarisessa Run-DMC -kokoonpanossa vaikuttaneeseen DJ Jam Master Jayhin. Yhä tänä päivänä ei tiedetä, kuka Jam Master Jayn vuonna 2002 Queensissa murhasi, ja tätä dokumentti tutkii. Ikoninen DJ vaikutti suuresti hip hopiin, ja mielenkiintoisena knoppina myös 50 Centin uraan. Vaikka paikalla oli todistajia, sitä, kuka syyllinen lopulta oli, voidaan yhä tänä päivänä vain spekuloida.

Breeders, HBO Nordic

Breedersin löysimme väsyneimmillä karanteeniviikoilla, ja se oli kuin lahja taivaasta. Aivan loistavan Martin Freemanin, johon rakastuin jo britti-Officessa, tähdittämä yhdysvaltalais-brittiläinen sarja kertoo perhe-elämästä mustalla ja kuivalla brittiläishuumorilla. Tavallisessakin tilanteessa sarja olisi varmasti purrut, mutta kun katsoimme sen tosiaan väsyneimpään ja sekopäisimpään karanteeniaikaan, nauroimme – sarjalle ja samalla etenkin itsellemme – vatsa kippurassa. En voi tarpeeksi korostaa, miten terapauttiselta kuvitteellisen TV-perheen vertaistuki kyseisessä hetkessä tuntui. Tämäntyyppinen musta ja kuiva puree minuun huumorinlajeista muutenkin ehdottomasti eniten.

Homevialaura, laatusarjat, suoratoisto, Netflix, HBO Nordic

Mitä ajattelin katsoa seuraavaksi?

Aloimme juuri katsoa Netflixin Dead to me -sarjan toista kautta, joka mielestäni ei ole enää yhtä terävä kuin ensimmäinen, mutta katsottava se on loppuun kuitenkin. Lisäksi hyökkään kohta Netflixissä Uraäitien neljännen kauden kimppuun sekä tietenkin Michelle Obama – Minun tarinani -dokkarin.

Sitten minulla on ollut pitkään listalla kolme sarjaa, joita varten pitää vaihdella palveluita, mutta ehkä sen vihdoin kohta ehtii tehdä. Modern loven katsomista olen odottanut jo loppuvuodesta lähtien, kun ystäväni suositteli sitä edellisessä Mitä sarjoja olen viime aikoina katsonut -postauksessa. New York Timesin esseisiin perustuva romanttinen komedia löytyy Amazon Primesta, ja lisäksi siellä odottaa myöskin hyvät arvostelut saanut ja Perjantain parhaidenkin suosittelema This is us -draama. Lisäksi haluaisin katsoa vihdoin Million litte things -sarjan, joskin olen kuullut sen olevan niin koskettava, että ajoitus täytyy miettiä, että on sopivalla tuulella vollottaa. Ai niin ja Younger on ollut listalla tosi pitkään myös!

Onneksi tässä on koko kesä aikaa. Me katsomme sarjoja ympäri vuoden, koska, karanteeni tai ei, ei täältä kodista iltaisin mihinkään yöuinneille lähdetä nukkuvien lasten luolta. Mutta täytyy sanoa, että laadukkaalla viihteellä “panttivankeus” on minulle oikein mieluista.

Ihanaa viikonloppua!

Mitä sarjoja olen viime aikoina katsonut

Homevialaura, laatusarjat, Netflix, HBO

En olekaan pitkään aikaan listannut sarjoja, joten ajattelin tehdä sen nyt, kun eletään kotiin käpertymisen parasta sesonkia. Tässä lista sarjoista, joita olemme noin viimeisen puolen vuoden aikana katsoneet.

Chernobyl

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta dramatisoiva sarja oli todella kiinnostavaa katsottavaa huomioon ottaen, miten vähän omana elinaikana tapahtuneesta katastrofista tiesi. Toki sarjassa on mutkia vedetty suoriksi, esimerkiksi usemman tutkijan tarinoita yhdistetty yhdeksi, mutta se on sivuseikka: sarja kuvaa taidokkaasti paitsi koko onnettomuutta myös yksittäisten ihmisten roolia siinä. Erityisen hyvin sarja on onnistunut vangitsemaan piinaavan tunnelman, joskin väite kaikkien aikojen parhaasta sarjasta tuntuu silti aavistuksen liioitellulta.

The Crown

The Crownin suhteen olemme myöhäisherännäisiä. Yritimme mieheni kanssa katsoa sarjaa sen ilmestyessä ja totesimme sen nopeasti tylsäksi. Nyt kun yritimme tänä vuonna uudestaan, jäimme heti molemmat koukkuun. Tutkimattomia ovat välillä meidänkin tiemme. The Crown on kaikin puolin taidokkaasti toteutettua draamaa, mutta kiinnostavinta sarjassa on tietysti ennen kaikkea päästä kurkistamaan Kuningatar Elisabet II:n ja brittihovin elämään, vaikka sarja ei dokumentti olekaan. Odotettu kolmas kausi alkaa tänään sunnuntaina. Jee!

Big Little Lies

Reese Witherspoonin ja Nicole Kidmanin tähdittämä Big Little Lies piti olla yhden tuotantokauden minisarja, mutta sarja jatkuikin toisella tuotantokaudella – spekuloin, että se jatkuu myöhemmin vielä kolmannella. Ensimmäisen kauden loistavuuteen toinen kausi ei mielestäni yllä, mutta silti suosittelen sarjaa, enkä vähiten sen kaikkien aikojen kauneimman tunnarin takia.

The Act

Tositapahtumiin perustuva The Act kertoo surullisen tarinan äiti–tytärsuhteesta. Äiti valehtelee tyttärellään olevan sairauksia, joita hänellä ei todellisuudessa ole, ja lopulta tytär päätyy kauheaan tekoon. Sarja itsessään on lievästi pitkäveteinen, mutta katsoimme sen kuitenkin loppuun kiinnostavan teeman, Münchausen by proxy -syndrooman, takia.

Suits

Suitsia on aina kiva alkaa katsoa syksyllä kesäloman jälkeen, kun rantasandaaleista on saanut tarpeekseen ja inspiraatioksi kaipaa skarppia toimistoelämää, jakkuja ja peplum-helmoja. Enää jäljellä on sarjan yhdeksäs ja viimeinen kausi, jota odotan Netflixiin, mutta jonka ilmestymisestä Suomessa minulla ei ole tiedossa tarkkaa ajankohtaa. Onko teillä?

Workin’ Moms

Täydellisestä äitiyslomasarjasta, Workin’ Moms -komediasta, on nyt ilmestynyt toinen ja kolmaskin tuotantokausi. Ahmin ne tietysti heti molemmat. Workin’ Moms on loistavaa kevyttä mustaa huumoria, jossa pääsee nauramaan itselleen. Nautitaan legginsseissä tukka sotkussa.

Dead to me

Tänä vuonna ilmestynyttä Dead to me -sarjaa aloimme katsoa yhden teistä suosituksesta, kiitos! Synkästä nimestään huolimatta sarja on ennen kaikkea mustaa huumoria. Siinä tapaturmaisesti miehensä menettänyt leski ystävystyy suruterapiassa naisen kanssa, jonka motiivit eivät kuitenkaan ole ihan siltä, miltä näyttää, ja lopulta koko ystävyys muuttuu ihan omanlaisekseen. Sarjasta on tulossa toinen kausi.

The Affair

The Affairin viides ja viimeisen tuotantokausi ilmestyi juuri, ja katsoimme välittömästi kaikki jaksot. Vaikka tuntuu, että sarjaa venytettiin turhaan, ja että osa sarjan lopusta sai korneja ja irrallisia piirteitä, täytyy sanoa The Affair on yksiä niistä sarjoista, jotka menivät minulla ihon alle. Tiedättehän, kun jonkun sarjan päättymisen jälkeen olo on erityisen tyhjä? Sarjan rivien välissä kulki monta kiinnostavaa teemaa: se, miten suuri vaikutus yhdelläkin kohtaamisella omaan ja läheisten elämään on, miten meissä kaikissa on sekä hyvää että pahaa, miten syrjähypyn hetkellä suurelta sielunkumppanuudelta tuntuva suhde ei välttämättä olekaan niin tärkeää kuin alkuperäinen rakkaus ja ennen kaikkea: miten erilaisilta samat tapahtumat voivat eri ihmisten silmin näyttää.

Succession

Succession jatkaa toisella kaudella ökyrikkaan perheen elämästä: siitä, kuka mediamogulin lapsista yrityksen vallan perii. Sarjassa on fantastisia (toinen toistaan kamalampia) hahmoja, terävää dialogia sekä jotenkin mahtavan absurdi tunnelma: näillä yksityiskoneella lentävillä newyorkilaisilla ei ole jäljellä mitään kosketusta niin sanottuun normaaliin elämään. Vaikka kyseessä on fiktiivinen tv-sarja, tuntuu kokemus silti siltä kuin miljardöörien elämään pääsisi kurkistamaan oikeasti. Mitä enemmän sarjaa katsoo, sitä varmemmin alkaa olla sitä mieltä, että onneksi ei ole noitakaan miljardeja elämää hankaloittamassa. Sarja tarjoaa myös toisella tuotantokaudella sisustuksellista silmäkarkkia (hello klassiset kartanot, townhouset ja penthouset). Myös fantastinen alkutunnari ansaitsee erityismaininnan.

Homevialaura, laatusarjat, Netflix, HBO

Jonkin verran meillä on jäänyt myös sarjoja kokeilun jälkeen kesken. Killing Eve oli esimerkiksi sellainen, laadukas, mutta ei kuitenkaan sitten meitä innostava. Nyt alamme siis katsoa The Crownin kolmatta tuotantokautta ja Successionista on vielä muutama jakso jäljellä. Mitäs sitten?

Ehkä eniten tällä hetkellä kiinnostaisi hypetetty Younger sekä Apple TV:n odotettu, Reese Witherspoonin ja Jennifer Anistonin The Morning Show, mutta kumpaakaan ei voi katsoa meidän nykyisistä kanavistamme. Ehkä jouluksi voisi ottaa jotain uuttakin, koska laatusarjat – parasta! Parasta muutenkin ja parasta, millä me nukkuvien lasten kanssa panttivankina kotona iltaisin olevat vanhemmat voimme itseämme viihdyttää.

Instagram

Copyright © 2020 · Theme by 17th Avenue